Tuntuuko muista että elämässä ihmiset on jaettu voittajiin ja häviäjiin?

Tuntuu. Jatkuva häpeä läsnä.

Nuorena tuntuu tuolta. Kun vanhenee ja vanhenee tajuaa, että häviämme kaikki.

I'm a loser, baby, so why don't you kill me?🎶

Se on harhaa. Oikeat voittajat on ne, jotka Jeesus Kristus on omikseen lunastanut. Maallinen on katoavaa.

Kyllä. Silti on lottovoitto syntyä Suomeen. Moneen muuhun maahan syntyneenä naisena, ei olisi ollut edes näitä mahdollisuuksia.

Olen onnistunut kyllä työssä ja rakkaudessa, no terveydessä keskinkertaisesti. Nyt vanhetessa kuitenkin on tuntunut että alkaa kaikessa hävitä nuoremmille ja innokkaammille. Kaikki kai tässä hävitään lopulta, ei tätä peliä pysty voittamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Toisia onnistaa älykkäässä ja terveessä geenipoolissa, työssä, opiskelussa, rakkaudessa jne jne

Ja minusta tuntuu että minä olen häviäjä kaikessa :(

En haluaisi olla kateellinen muiden onnesta, mutta olen. Ikävä kyllä. En sinällään haluaisi olla kukaan muu mutta tuntuu että mainitsemani asiat kuten työ, rakkaus, terveys... en onnistu missään

Ei tunnu tuolta. 

Mä onnistun joissain asioissa, toisissa en millään. Geenit on tosi terveet, mutta myös monin tavoin rumat ja ankeat. 

Vaikea kuvitella, ettei sinulla olisi mitään "voittoja".

Ei tunnu. Sen sijaan näen, että ihmiset ihan itse jakavat itsensä menestyjiin ja menestymättömiin. Sillä, että uskoo onneen ja onnistumiseen tuomitsee itsensä häviäjäksi. Työtä tekemällä voi menestyä.

Tietyllä tavalla joo. Varsinkin jos on siellä häviäjien puolella niin varmasti tuntuu siltä. Onhan se aika naiivia ajatella, että kaikilla olisi mahdollisuus samaan. Toisaalta kaikkien ei tarvitsekaan tavoitella samaa. Jokainen voi kuitenkin olla onnellinen, kun onnellisuus on onneksi subjektiivista.

Musta tuntuu, että kaikki on häviäjiä. Jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Koitan olla ajattelematta liikoja menneitä asioita. Kullekin päivälle riittää sen oma pahuus. Joskus kyllä tuntuu siltä, että happi loppuu, mutta yritän muistuttaa itseäni niistä asioista, joihin voin vielä itse vaikuttaa. Niiden suhteen ei saa antaa periksi.

Kyllä. Se jako tapahtuu ajatuksissa ja uskomuksissa, joita itseensä kohdistaa.

Ihminen on siitä hassu, että aina täytyy murehti ja vatvoa. Vaikka sulla olisi älykkyyttä, rahaa ja rakkautta niin voit kärsiä ja haluta enemmän. Häviät aina jollekkin.

No en mä usko että se ihan niin menee, ulkoapäin kaikki näyttä aina jotain mitä se ei välttämättä oikeesti ole. Joku menestyy työssä ja rakkaudessa, mutta sillä menee terveys, joku taas on terve ja rakkaus kukoistaa mutta ei vaan pääse töihin. Jotkut "menestyjät" peittää hyvin ne jutut joissa ovat epäonnistuneet, ja taas jotkut luuserit ovat hyvinkin onnellisia vaikka elämä ulospäin näyttää ankealta.

Toissaalta elämässä tulee yllätyksiä jatkuvasti, munkin elämässä on näin käynyt monta kertaa, joskus ne yllätykset on negatiivisia joskus positiivisia, ja niihin pitää vaan sopeutua. Voi sairastua syöpään tai voittaa lotossa. Elämä vie kun on avoimin mielin, jos joku ovi menee nenän edestä kiinni, menee rohkeasti jostain toisesta sisään.

Minä en ainakaan aio alkaa valittamaan päivästä toiseen, kun ei se johda mihinkään. Minä haluan uskoa siihen että kova, säntillinen, suunnitelmallinen työ ja oikea asenne elämään palkitaan, ja millainen se palkinto tulee olemaan.. no oikeastaan, suhteellinen käsite. Ei se oikeastaan sitten viimekädessä v#ttuakaan kiinnosta, tärkeintä on se matka.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan aio alkaa valittamaan päivästä toiseen, kun ei se johda mihinkään. Minä haluan uskoa siihen että kova, säntillinen, suunnitelmallinen työ ja oikea asenne elämään palkitaan, ja millainen se palkinto tulee olemaan.. no oikeastaan, suhteellinen käsite. Ei se oikeastaan sitten viimekädessä v#ttuakaan kiinnosta, tärkeintä on se matka.

Mikä se palkinto on..hauta.

Samoin hauta odottaa sitä ketä ei päätänsä vaivaa.

Hyvä terveys on lahja.

Voi myös ajatella, että eri elämänvaiheissa on ollut voittaja ja häviäjä. Järjestelmällinen ihminen voittaa yleensä aikuisuudessa toisenlainen ihminen saattaa olla viettänyt ikimuistettavan nuoruuden.

Ken on voittaja vanhana?

Nyt siis puhutaan suomalaisista.

Menestyjät syntyvät menestyneeseen kotiin.

Onhan selvää,että itsetunto kehittyy aivan erilailla varakkaassa perheessä kasvavilla joilla ei ole huolenhäiväikään verrattuna niihin joiden kasvu ympäristö on sinnittelyä päivästä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu. Sen sijaan näen, että ihmiset ihan itse jakavat itsensä menestyjiin ja menestymättömiin. Sillä, että uskoo onneen ja onnistumiseen tuomitsee itsensä häviäjäksi. Työtä tekemällä voi menestyä.

Hah, no työtä tekemällä ei todellakaan menesty. 10 v. nousujohteista uraa, palkkakin nousi pikkuisen. Ja sitten sairaus -> pieni työkyvyttömyyseläke 3.5 vuoden taistelun ja valituksen jälkeen.  Onni - jos onni suosii jossakin, seuraavaksi tapahtuu aina jotakin ikävää. MOT.

Btw, tunnut puhuvan kovin kapea-alaisesti. Missä ihmissuhteet, rakkaus, ystävät, tuki? Ole vaan rauhassa porvari. Muista kuitenkin, että se "menestys" voi katketa minuutissa!

Ei tunnu. Jotta olisi voittajia ja häviäjiä, minun täytyisi pitää elämääni kilpailuna. En kuitenkaan pidä, koska kukaan ei elä minun elämääni enkä minä elä kenenkään muun elämää, joten ketä vastaan kilpailisin? Tämä ajatteluni johtunee siitä, että en ole koskaan ollut kilpailuhenkinen. En ole ollut kiinnostunut urheilusta enkä mistään muustakaan, missä kilpaillaan. En katso edes telkkarista mitään kilpailuja, ne vaan eivät yksinkertaisesti kiinnosta minua. Elän omaa elämääni ja teen asioita, joista pidän. 

Toki tiedostan sen, että ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia, erilaisia lähtökohtia ja erilaisia resursseja. Vaikka olenkin sairastunut kroonisesti jo varsin nuorena, en silti ole ajatellut, että olisin hävinnyt jollekin toiselle, koska sairastuin. Sitäpaitsi loppujen lopuksi meille kaikille käy samalla tavalla: kuolemme. 

Vierailija kirjoitti:

Nuorena tuntuu tuolta. Kun vanhenee ja vanhenee tajuaa, että häviämme kaikki.

Raamatun Jobilla oli kokemus molemmista ääripäistä: hän oli ensin vauras, hyvinvoiva, menestynyt ja kaiken lisäksi hurskas, ja seuraavassa hetkessä köyhä, sairas, kartettu, pilkattu ja kaikki lapsensakin kuolemalle menettänyt.

Ap:n kannattaa lukea Jobin kirja Raamatusta, jos hän ei vielä ole sitä lukenut. Siinä on ajatonta pohdintaa näistä teemoista.