Tapasin eilen 21 vuotta sitten adoptioon annetun tyttäreni.
Annoin vastauksia tytön esittämiin kysymyksiin ja kyselin myös tytön tulevaisuuden suunnitelmia. Oli kiva nähdä, että hänestä on kasvanut tasapainoinen, nuori nainen.
Lähtiessään tyttö vielä kääntyi ja hymyili nätisti, lausahtaen "En ole katkera mistään..Äiti.."
Itkuhan siinä pääsi..
Kommentit (11)
Mä tiedän ketä sä yrität matkia ap.
Ehkä ei kuitenkaan kannata leffakässäriä vielä suunnitella...
Miksi se ois sua äidiksi kutsunut kun et moinen ole olit vaan kohtu ja ihminen joka hylkäsi hänet?
Joo ja sitten sä heräsit ja päästin kissan pihalle.
Katkera mistä? Miten voi olla katkera, jos on saanut enemmän kuin mitä äiti voi ikinä antaa?
Ja nyt kerrot asiasta vauvapalstalle .. Just joo
Ja heräsit omaan äänekkääseen pieruusi, joka tuli varren kanssa ja vaihtoonhan siinä meni housut ja lakanat heti aamun alkajaisiksi.
Cool story bro