Mitä tehdä kun yliopistoteini ei halua hommata haalareita vapuksi?

Ehkä hän on muita fiksumpi, eikä halua mukaan haalariperseilyyn.

Mistä kivasta hän jää paitsi? Oma nuori ei hankkinut haalaria ja pääsi silti jo opiskeluaikana oman alan töihin ja se kai on päämääränä.

Täh, kiinnostaaks sua aikuisen lapsen asiat? Mulla oli haalarit mutta ei kait mun vanhemmat tiennyt niistä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Täh, kiinnostaaks sua aikuisen lapsen asiat? Mulla oli haalarit mutta ei kait mun vanhemmat tiennyt niistä mitään. 

No ei tietenkään kiinnosta, tää on vain surkea provontekele.

Onko sulla jäänyt haalaribiletys itseltä aikanaan välistä, kun pitää noin sekaantua nuoren asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Täh, kiinnostaaks sua aikuisen lapsen asiat? Mulla oli haalarit mutta ei kait mun vanhemmat tiennyt niistä mitään. 

Ööö... miksi ei kiinnostaisi? Onhan hän kuitenkin minun lapseni.

Ap

Eikö tuo lasten pakottaminen haalareihin ole enemmän alle kouluikäisten lasten juttu? Anna nyt hyvä ihminen lapsesi laittaa takki ja housut.

Ymmärrän oikein hyvin, jos ei vapun kurakeleihin, joita siis useimpina vappuina on, kiinnosta laittaa "aikuisten kurahaalareita" päälle. No, tokihan ne suojaisi kuralta muita vaatteita, mutta siihen se sitten jäisikin.

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla jäänyt haalaribiletys itseltä aikanaan välistä, kun pitää noin sekaantua nuoren asioihin?

Ei jäänyt. Itse asiassa pidin siitä aikoinaan kovasti. Siksi ihmettelenkin teinin nuivaa suhtautumista tähän. Ja enhän minä mihinkään ole sekaantumassa. Ilmaisen tässä vain harmistustani toisen puolesta. Kyseessä kun on kuitenkin kerran elämässä -luokan kokemus, jota on sitten kiva vanhempana muistella.

Ap

Kyllä harmittelin minäkin yhden tutun pojan puolesta, kun ei edes teekkarilakkia hankkinut eikä muutenkaan niissä opiskelijariennoissa viihtynyt. Mutta kaikki eivät vaan siitä rymyämisestä tykkää eivätkä jaksa katsella, kun toiset örveltävät kännipäissään. Verkostoituminen on toki tärkeää, mutta ehkäpä nämä hiljaisemmat kaverit verkostoituvat sitten jossain lautapeli-illoissa tai roolipelisessioissa. 

En hankkinut minäkään haalaria, olen jo kasvanut haalari-iän ohi päiväkodista kouluun siirtyessäni.

Ei kiinnostanut aikuisena hillua haalarit päällä idioottina kaupungilla.

Olen käyttänyt ylioppilaslakkia kaksi kertaa. Lakkiaisvuonna ja seuraavana. Nolo lakki, joten en todellakaan käytä uudelleen. 

Minun aikoinani yliopistossa opiskeltiin eikä oksenneltu haalareissa. :D

Vierailija kirjoitti:

Mistä kivasta hän jää paitsi? Oma nuori ei hankkinut haalaria ja pääsi silti jo opiskeluaikana oman alan töihin ja se kai on päämääränä.

Kyllä minusta opiskeluaikaan kuuluu myös osallistua opiskelijayhteisön tapahtumiin. Johan siinä jää kaikkien sosiaalisten kuvioiden ulkopuolelle, jos ei niihin osallistu.

Mahtuisinkohan enää haalareihin, hih. :)

Minä hankin haalarit yhteistilauksessa, kun ne muka "piti" hankkia. En käyttänyt niitä kertaakaan missään ja lahjoitin lopulta opintojen päätyttyä pois. Aivan turha hankinta, typerää rahanmenoa aikana, jolloin muutenkin on rahasta tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla jäänyt haalaribiletys itseltä aikanaan välistä, kun pitää noin sekaantua nuoren asioihin?

Ei jäänyt. Itse asiassa pidin siitä aikoinaan kovasti. Siksi ihmettelenkin teinin nuivaa suhtautumista tähän. Ja enhän minä mihinkään ole sekaantumassa. Ilmaisen tässä vain harmistustani toisen puolesta. Kyseessä kun on kuitenkin kerran elämässä -luokan kokemus, jota on sitten kiva vanhempana muistella.

Ap

Ihmiset ovat erilaisia. Sinusta oli hauskaa rymytä kännissä, mutta lapsestasi ei ole. Hän voi myöhemmin muistella tekemiään keksintöjä ja Nobel-palkintojaan, kun sinä muistelet sammumistasi pimeälle kujalle.

Meillä käytiin tuota vääntöä halaarista jo 9-10-vuoden iässä, eikä sen jälkeen ole käyttänyt.

Kaikki valinnat on hyötyjen ja haittojen, positiivisten ja negatiivisten tunteiden vertailua: Teinisi varmaan saa enemmän mielihyvää jostakin muusta kuin haalarijuhlimisesta vappuna. :) Joten mitäpä jos antaisit hänen tehdä omat valintansa, niin hän on onnellisin.

^ Mä ainakin olen kyllä pitänyt haalareita enemmän selvinpäin kuin kännissä. Ei haalarit tarkoita samaa kuin joku känniörveltäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla jäänyt haalaribiletys itseltä aikanaan välistä, kun pitää noin sekaantua nuoren asioihin?

Ei jäänyt. Itse asiassa pidin siitä aikoinaan kovasti. Siksi ihmettelenkin teinin nuivaa suhtautumista tähän. Ja enhän minä mihinkään ole sekaantumassa. Ilmaisen tässä vain harmistustani toisen puolesta. Kyseessä kun on kuitenkin kerran elämässä -luokan kokemus, jota on sitten kiva vanhempana muistella.

Ap

Lukiossa osallistuin näihin kerran elämässä -tapahtumiin kun ryhmäpaine oli niin kova. Ahdisti enkä muistele lämmöllä. Yliopistooni päästyäni päätin, että ei enää ikinä mukahauskoja ja "yhteishenkeä luovia" tapahtumia, ja opiskeluaika olikin elämäni mukavinta aikaa, kun sai alkaa elää omannäköistä elämää ja tehdä ihan mitä itse tykkäsi.