Miksi ihmiset ovat kollektiivisesti niin tyhmiä? Miksi "joukossa tyhmyys tiivistyy"?

up

Se on ajatus siitä, että joku ajattelee puolestani. Minä olen ihan fiksu ihmonen, matkustan yössäni paljon. Samoin työkaverini, mutta kerran yhteisellä työmatkalla päädyttiin väärään junaan kun kumpikin oletti toisen tarkastaneen, millä laiturilla meidän juna on.

Joukossa ollaan aina tyhmimmän ehdoilla.

No näin. Kun lyödään viisaat päät yhteen, jää jäljelle kasa aivomössöä

Ihmiset pelkäävät erottua joukosta, joten kukaan ei viitsi sanoa mitään ääneen silloinkaan kun on ilmiselvää, että ollaan menossa tuhatta ja sataa päin kiviseinää. Lampaat vaan määkii kun ne tahtoo olla hyviä tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Se on ajatus siitä, että joku ajattelee puolestani. Minä olen ihan fiksu ihmonen, matkustan yössäni paljon. Samoin työkaverini, mutta kerran yhteisellä työmatkalla päädyttiin väärään junaan kun kumpikin oletti toisen tarkastaneen, millä laiturilla meidän juna on.

Sehän sen on oikeastaan pakko olla. Jos yksittäinen ihminen on fiksu, mitä muuttuu kun niitä on kaksi? Ainoastaan se, että sen sijaan että sinä tiedät, voit OLETTAA että joku muu tietää. Sitten kun tähän porukkaan lyödään 100 000 ihmistä lisää, sieltä voi löytyä vaikka minkälaisia tyhmyyksiä, ja silti varmasti monet OLETTAVAT niiden olevan totta?

Ironisesti, tässä voi lainata Hitleriä. “If you tell a big enough lie and tell it frequently enough, it will be believed.”

On tuosta ihan vanhojakin teorioita.

Joukosaa ihminen ei tunne olevansa henkilökohtaisesti vastuussa, toisin kuin yksin ollessaan.

Opiskeluaikoina kirjassa kerrottiin risky shift -ilmiöstä. Yksilö on taipuvainen luottamaan viiteryhmäänsä, että ryhmä toimii oikein ja fiksusti. Jos ryhmä ei tee mitään, yksilö helposti päättelee, ettei hänenkään tarvitse. Jos ryhmä ei ole huolissaan jostain, yksilö päättelee, ettei hänenkään tarvitse olla.

Muuten hyvä argumentti, mutta nuo esimerkki videot oli amerikan idiooteilta. Ei noita selväjärkinen jaksa katella.

Ei ole kyse tyhmyyden tiivistymisestä joukossa vaikka sanonta niin sanookin. Eikä ole kysymys siitä, että muuttuisi jotenkin idiootimmaksi joukossa. On kyse vastuun hahmottamisesta. Kun on yksin, hahmottaa niin että vastuu asioista ja käyttäytymisestä ja tekemisestä on vain minulla itselläni (koska olen tässä yksin). Kun on joukossa, niin herkästi rupeaa ajattelemaan, että vastuu on jollakin muulla tai kaikilla jaetusti ja kollektiivisesti (jolloin sen yksilön vastuu olisi muka pienempi silloin). Ja koska vastuu ei paina, niin voi tehdä typeryyksiä. Eli kynnys käyttäytymisen tason hölmöilyyn laskee joukossa. Käyttäytyminen on kuitenkin eri asia kuin tyhmyys tai älykkyys ihmisen ominaisuutena. Eli ihminen ei ole sama kuin hänen käyttäytyminen. Mutta tuo vastuun hahmottaminen selittää tuon sanonnan mukaisen ilmiön.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset pelkäävät erottua joukosta, joten kukaan ei viitsi sanoa mitään ääneen silloinkaan kun on ilmiselvää, että ollaan menossa tuhatta ja sataa päin kiviseinää. Lampaat vaan määkii kun ne tahtoo olla hyviä tyyppejä.

Vähemmän imartelevaa, mutta totta - kukaan ei halua olla ilonpilaaja. Se vaatii oikeasti rohkeutta. Eikä se, että mennään osoittamaan mieltä sen puolesta "että kaikilla ois kivaa ja kaikki sais kaiken".

Vierailija kirjoitti:

Muuten hyvä argumentti, mutta nuo esimerkki videot oli amerikan idiooteilta. Ei noita selväjärkinen jaksa katella.

Oletko nähnyt A2-iltoja viime aikoina? Niinpä.

up

Ehkä seuraavan merkittävän yhteiskunnallisen keskustelun aihe pitäisikin olla, miten tunnistaa tyhmyyden tiivistyminen ja miten päästä siitä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ajatus siitä, että joku ajattelee puolestani. Minä olen ihan fiksu ihmonen, matkustan yössäni paljon. Samoin työkaverini, mutta kerran yhteisellä työmatkalla päädyttiin väärään junaan kun kumpikin oletti toisen tarkastaneen, millä laiturilla meidän juna on.

Sehän sen on oikeastaan pakko olla. Jos yksittäinen ihminen on fiksu, mitä muuttuu kun niitä on kaksi? Ainoastaan se, että sen sijaan että sinä tiedät, voit OLETTAA että joku muu tietää. Sitten kun tähän porukkaan lyödään 100 000 ihmistä lisää, sieltä voi löytyä vaikka minkälaisia tyhmyyksiä, ja silti varmasti monet OLETTAVAT niiden olevan totta?

Ironisesti, tässä voi lainata Hitleriä. “If you tell a big enough lie and tell it frequently enough, it will be believed.”

Ohis (tai ehkä ei?) mutta voitko kertoa, miksi tämä "lainaus" oli sinusta parempi esittää englanniksi kuin suomeksi?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset pelkäävät erottua joukosta, joten kukaan ei viitsi sanoa mitään ääneen silloinkaan kun on ilmiselvää, että ollaan menossa tuhatta ja sataa päin kiviseinää. Lampaat vaan määkii kun ne tahtoo olla hyviä tyyppejä.

Pelon tunteesta ihan yksinkertaisesti.  Joukon johtaja voi olla tyhmä, ovela siinä että väistelee joutuvansa tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ajatus siitä, että joku ajattelee puolestani. Minä olen ihan fiksu ihmonen, matkustan yössäni paljon. Samoin työkaverini, mutta kerran yhteisellä työmatkalla päädyttiin väärään junaan kun kumpikin oletti toisen tarkastaneen, millä laiturilla meidän juna on.

Sehän sen on oikeastaan pakko olla. Jos yksittäinen ihminen on fiksu, mitä muuttuu kun niitä on kaksi? Ainoastaan se, että sen sijaan että sinä tiedät, voit OLETTAA että joku muu tietää. Sitten kun tähän porukkaan lyödään 100 000 ihmistä lisää, sieltä voi löytyä vaikka minkälaisia tyhmyyksiä, ja silti varmasti monet OLETTAVAT niiden olevan totta?

Ironisesti, tässä voi lainata Hitleriä. “If you tell a big enough lie and tell it frequently enough, it will be believed.”

Ohis (tai ehkä ei?) mutta voitko kertoa, miksi tämä "lainaus" oli sinusta parempi esittää englanniksi kuin suomeksi?

Koska en muistanut sitä niin piti googlettaa, ja sieltä se tuli helposti copypastella.

up