Miksi puhelimella soittaminen on niin pelottavaa???
Nytkin piti soittaa laboratorion ajanvaraukseen kun piti siirtää papakoe-aikaa. Ja melkein 20 minuuttia jouduin odottamaan jonossa, jonka aikana meinasin pyörtyä ku jännitti niin paljon odottaa, että milloin siellä toisessa päässä vastataan. 😳
Huhhuhh, nyt helpotti kun sai asian hoidettua. 👍🏼
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Fobia? No, todennäköisesti podet sosiaalisten tilanteiden pelkoja?
No kaupassa uskallan normaalisti käydä ja olla toisten ihmisten seurassa. Mutta tuo puhelimella soittaminen on jotain ihan kamalaa! Tai sitten jos joku soittaa mulle päin. Kait se voi jonkin sortin fobiaa ollakin. Ap
Mulla on sama. Soittaminen jää aina viime tippaan, kun siirrän ja siirrän. Ja kun puhelin soi, niin en varmasti vastaa jos numero on vieras. Perjantaina soi puhelin ja oli outo numero. Mies sanoi: Vastaa nyt hyvä ihminen siihen puhelimeen. Tuskin se nyt ainakaan puhelinmyyjä on pitkäperjantaina.
Tekstiviestit on mun pelastus.
Johtuu siitä että ihmisen kuuluu keskustella toisen ihmisen kanssa kasvotuksin ja lukea pienimpiäkin eleitä. Keskustelu on kokonaisuus jossa sanojen lisäksi luetaan eleitä ja äänenpainoja. Tästä syystä täysin tuntemattoman kanssa puhelimessa puhuminen pelottaa ja jännittää monia vaikka eivät ymmärrä miksi. Kuitenkin ennen muinoin et voinut olla varma tahtooko toinen ihminen sinulle pahaa jos et sitä ihmistä kunnolla nähnyt.
Koska ei voi koskaan tietää toisen reagointia eikä näe hlöä kasvoista kasvoihin. Myös sähköpostiaika ja tekstiviestittelyaika on vienyt normikontaktien määrää alhaisemmaksi. Ehkä se on sitä viranomaispelkoa - väkeä, joilla on ikäänkuin ''valta'' tietoihisi ja koet alemmuutta suhteessa sinua hoitavaiin tahoihin. Ota elämäsi omiin käsiin. He ovat palvelijoitasi, ei lakeijoitasi.
Kun kaikki on sen varassa, saako sanottua asiansa tolkullisesti eikä käytössä ole ilmeitä, eleitä ym. normaaliin kommunikaatioon kuuluvaa. Ja jonottaessa pitää vielä olla valppaana joka hetki...
Mun yksi tuttu kertoi vähän aikaa sitten että vihaa puhelimessa puhumista. Se jännittää sitä niin paljon, ettei itse soita mihinkään, ellei ole pakko. Kavereille tekstailee, FB-chattaa ja lähettää WhatsApp-viestejä, kaikki tilaukset ja varaukset tekee netissä tai sähköpostilla. Ei osannut sanoa, mistä johtuu. Musta se kuulosti kummalliselta, ajattelin, että löysin sukupolvien välisen kuilun :) Tuttu on n. 30, mä 40, naisia ollaan molemmat. Luulin sen olevan harvinaista, mutta teitä onkin ainakin kaksi :)
Minkä ikäinen sä olet, AP?
Samaa täälläkin. En oikeasti pelkää edes sitä varsinaista puhumista, mutta soittamiseen on silti kammo ja lykkään ihan tavallistenkin asioiden hoitamista sen takia. Vastaamista en pelkää.
Jouduin kerran pienenä hoitamaan puhelimessa yhtä vaikeaa asiaa, ottamaan ylös aikuisille kuuluvia tietoja ja viemään niitä eteenpäin. Tuon jälkeen en yksin ollessani vastannut puhelimeen moneen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kertoi vähän aikaa sitten että vihaa puhelimessa puhumista. Se jännittää sitä niin paljon, ettei itse soita mihinkään, ellei ole pakko. Kavereille tekstailee, FB-chattaa ja lähettää WhatsApp-viestejä, kaikki tilaukset ja varaukset tekee netissä tai sähköpostilla. Ei osannut sanoa, mistä johtuu. Musta se kuulosti kummalliselta, ajattelin, että löysin sukupolvien välisen kuilun :) Tuttu on n. 30, mä 40, naisia ollaan molemmat. Luulin sen olevan harvinaista, mutta teitä onkin ainakin kaksi :)
Minkä ikäinen sä olet, AP?
Kuulostaa ihan multa tosiaan. Itse olen 35v. Ja kyllä mäkin hoitaisin kaikki asiat sähköpostilla/tekstiviestillä/whatsappilla/netissä jos vaan olis mahdollisuus. Ap
Hauska ajatus muuten tuo, että soittaa palvelijoilleen... Se voisi auttaa. Minä olen yli 40 v.
- 8 -
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kertoi vähän aikaa sitten että vihaa puhelimessa puhumista. Se jännittää sitä niin paljon, ettei itse soita mihinkään, ellei ole pakko. Kavereille tekstailee, FB-chattaa ja lähettää WhatsApp-viestejä, kaikki tilaukset ja varaukset tekee netissä tai sähköpostilla. Ei osannut sanoa, mistä johtuu. Musta se kuulosti kummalliselta, ajattelin, että löysin sukupolvien välisen kuilun :) Tuttu on n. 30, mä 40, naisia ollaan molemmat. Luulin sen olevan harvinaista, mutta teitä onkin ainakin kaksi :)
Minkä ikäinen sä olet, AP?
Puhelimessa puhumisen jännittäminen tai pelkääminen on aivan normaalia eikä kyseessä ole mikään kuilu. Tiedän useita vanhoja ja nuoria joille se en hankalaa. Toki hoitavat asiat puhelimessa jos pitää mutta monelle tämä tekstari ja sähköposti aika on suuri helpotus. Muistan myös itse nuorena kun kaikkia pelotti soittaa tuntemattomaan paikkaan mutta kaikki meistä oppi ennemmin tai myöhemmin soittamaan jos tarvii.
Itse jännitän vieläkin hieman soittamista ja vähän myös riippuen asiasta. Yleensä mielummin tekstaan tai lähetän sähköpostia. Myös siksi että silloin ei vahingossakaan häiritse toisen tekemisiä ja ei tarvitse jonottaa ja siinä on helpompi selittää pitkäkin asia unohtamatta mitään tärkeää.
Täälläkin yksi soittokammoinen. Jos vaan mitenkään mahdollista, niin hoidan asiat sähköpostitse. Omalla kohdallani uskon sen johtuvan siitä, kun meillä ei lapsuudenkotona ollut puhelinta ja soittaminen oli sitten aina "operaatio" kun kerättiin kolikoita kasaan, käveltiin kilometri puhelinkopille ja jännättiin, vastataanko sieltä edes ja riittääkö ne kolikot.
Fobia? No, todennäköisesti podet sosiaalisten tilanteiden pelkoja?