Pistin gradun tulille ja hukun tähän lähteiden määrään - en usko selviäväni
Olen kevään aika vasta hahmotellut aihetta ja varsinainen seminaari on edessä ensi lukuvuoden aikana.
Jo nyt luettavaa on kertynyt yli 30 teoksen verran, nämä siis enimmäkseen tieteellisiä monografioita kuten ne omalla alallani ovat.
En ole edes aloittanut kirjoittamista vielä, mutta tuntuu jo nyt siltä, että tukehdun tähän hommaan. Apua. Miten tästä oikein selviää järjissään?
Kommentit (35)
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Nimenomaan näin. Itsekin juuri sain graduni valmiiksi ja lähdeluettelo oli varmaan 6-sivuinen, mutta poimin lähteistä vain oleellisimmat asiat työni kannalta, enkä todellakaan lukenut kaikkia - jos yhtäkään - läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Nimenomaan näin. Itsekin juuri sain graduni valmiiksi ja lähdeluettelo oli varmaan 6-sivuinen, mutta poimin lähteistä vain oleellisimmat asiat työni kannalta, enkä todellakaan lukenut kaikkia - jos yhtäkään - läpi.
Mutta näkyyhän se tekstissä, jos on lukenut tyyliin pelkät johdannot kaikista..? Noh, täytyy keksiä tehokas lukutapa ja yrittää poimia rusinat pullasta. AP
Yksi kerrallaan. Minullakin on gradu ihan alkutekijöissä, vaikka viime vuoden puolella olen aloittanut. Kunnolla olen ehtinyt kirjoittamaan vasta muutamasta lähteestä ja sekin ihan jäsentelemätöntä sotkua. Mutta luotan siihen, että kun vain tarpeeksi käytän aikaa, niin lopuksi saan ihan järkevän kokonaisuuden.
Jaottele pienempiin aiheisiin ja tee yksi kerrallaan valmiiksi, merkkaa lähteet heti lopulliseen muotoonsa. Itse tein opinnäytetyön niin, että keräsin kaiken aihealueittain omiin wordeihin ja kirjoitin niistä puhtaaksi lopulliseen oppariin, ei tarvii pitää pöydällä kaikkia lähteitä sikinsokin vaan tiesin aina mistä mikin tieto löytyi. Lukihäiriöisenä kahteen kertaan kirjoittaminen helpotti muistamaan pikkuseikkojakin, vaikka vei aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Nimenomaan näin. Itsekin juuri sain graduni valmiiksi ja lähdeluettelo oli varmaan 6-sivuinen, mutta poimin lähteistä vain oleellisimmat asiat työni kannalta, enkä todellakaan lukenut kaikkia - jos yhtäkään - läpi.
Mutta näkyyhän se tekstissä, jos on lukenut tyyliin pelkät johdannot kaikista..? Noh, täytyy keksiä tehokas lukutapa ja yrittää poimia rusinat pullasta. AP
No en tietenkään ole viitannut tekstissäni mihinkään johfantotekstiin, vaan katsonut sisällysluettelosta sopivat kohdat ja lukenut niistä tarkemmin. Ei viittaamista varten tarvitse useimmiten lukea koko teosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Mulla oli muistaakseni tuon verran gradussa. Toki luin paljon enemmän lähteitä, mutta kaikki ei päätynyt graduun. Mutta siis toki ei niitä kokonaan lueta (paitsi artikkelit kyllä luin, mutta kirjoista vaan ne olennaiset jutut :D)
Mutta kyllä siitä selviää. Mulla ainakin niitä lähteitä tuli vaan lisää ja lisää.. mutta jossain kannattaa laittaa stoppi lähteiden haalimisella ja tosiaan opetella se tehokas lukeminen (poimia olennaiset kohdat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Nimenomaan näin. Itsekin juuri sain graduni valmiiksi ja lähdeluettelo oli varmaan 6-sivuinen, mutta poimin lähteistä vain oleellisimmat asiat työni kannalta, enkä todellakaan lukenut kaikkia - jos yhtäkään - läpi.
Mutta näkyyhän se tekstissä, jos on lukenut tyyliin pelkät johdannot kaikista..? Noh, täytyy keksiä tehokas lukutapa ja yrittää poimia rusinat pullasta. AP
No pitäähän sieltä nyt muutakin lukea kuin pelkät johdannot, mutta valitset vain ne pääkohdat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä tartte kokonaan lukea! Otat jonkun jutun jostain ja toisen toisesta! Mulla oli dippatyössä 150 lähdettä, enkä hukkunut:D
Nimenomaan näin. Itsekin juuri sain graduni valmiiksi ja lähdeluettelo oli varmaan 6-sivuinen, mutta poimin lähteistä vain oleellisimmat asiat työni kannalta, enkä todellakaan lukenut kaikkia - jos yhtäkään - läpi.
Mutta näkyyhän se tekstissä, jos on lukenut tyyliin pelkät johdannot kaikista..? Noh, täytyy keksiä tehokas lukutapa ja yrittää poimia rusinat pullasta. AP
No en tietenkään ole viitannut tekstissäni mihinkään johfantotekstiin, vaan katsonut sisällysluettelosta sopivat kohdat ja lukenut niistä tarkemmin. Ei viittaamista varten tarvitse useimmiten lukea koko teosta.
Joo ei tietty mitään johdantoa, mutta ne oman tutkimuksen kannalta oleelliset asiat. Joskus itselläni saattoi jossain kirjassa olla käytännössä yksi lause, joka oli merkittävä oman jutun kannalta. Sisällysluettelot auttaa ja tietty jos kirjan lopussa on luetultu asiasanoja yms., niin niiden kautta myös. Ei hullukaan lue mitään montaa sataa teosta kannesta kanteen gradun takia.
Graduun. Isoon G:hen voi hukkua. Raakile on loistava mutta jossain perfektionismissä sitä vain viilaa eikä anna käsistään. Se ei ole maailmanloppu. Usko mua. Trust me. Turhaa on pitää sitä liian pitkään.
Enimmäkseen kannattaisi käyttää tieteellisiä artikkeleita, koska ne ovat ensikäden lähteitä.
Kiitos kaikille avusta ja tuesta! Yritän opetella nyt heti alussa lukemaan lähteitä tehokkaasti niin, että poimin mukaan vain olennaisimmat asiat enkä lue ylimääräistä turhaan. AP
Samaa sanon kuin muut, selailet ja poimit sieltä täältä olennaisia juttuja. Ei kenestäkään kuitenkaan aiheen asiantuntijaa tule pelkän gradun tekemällä, siispä ei sinun tarvitse aiheestasi kaikkea mahdollista tietääkään. Liian laaja lähdeaineisto saattaa olla myös vihje siitä, että aiheesi on liian laaja.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kerrallaan. Minullakin on gradu ihan alkutekijöissä, vaikka viime vuoden puolella olen aloittanut. Kunnolla olen ehtinyt kirjoittamaan vasta muutamasta lähteestä ja sekin ihan jäsentelemätöntä sotkua. Mutta luotan siihen, että kun vain tarpeeksi käytän aikaa, niin lopuksi saan ihan järkevän kokonaisuuden.
Voisiko alapeukuttaja sanoa, mikä viestissäni oli pielessä? Se, että lähteisiin kannattaa tutustua yksi kerrallaan vai että ajan kanssa kokonaisuus muodostuu paremmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Liian laaja lähdeaineisto saattaa olla myös vihje siitä, että aiheesi on liian laaja.
Tottahan tämäkin, mutta toisaalta vasta rajaan tutkimuskysymystä tässä vaiheessa ja toisaalta humanistisessa tutkimuksessa kaikki tuntuu liittyvän kaikkeen... Rajaus on kyllä tärkeää. AP
Nyt vaan aineistojen kimppuun siitä ja pois av:lta notkumasta! Ota opiskelukaveri kirjastolle mukaan ja päivän päätteeksi graduaherruksen jälkeen palkitsette itsenne pullolla punkkua... tai miksei kuule vaikka kahdella :p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kerrallaan. Minullakin on gradu ihan alkutekijöissä, vaikka viime vuoden puolella olen aloittanut. Kunnolla olen ehtinyt kirjoittamaan vasta muutamasta lähteestä ja sekin ihan jäsentelemätöntä sotkua. Mutta luotan siihen, että kun vain tarpeeksi käytän aikaa, niin lopuksi saan ihan järkevän kokonaisuuden.
Voisiko alapeukuttaja sanoa, mikä viestissäni oli pielessä? Se, että lähteisiin kannattaa tutustua yksi kerrallaan vai että ajan kanssa kokonaisuus muodostuu paremmaksi?
Älä ota peukutusta henkilökohtaisena loukkauksena ja liian vakavasti, mutten saat pahoittaa mielesi koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Enimmäkseen kannattaisi käyttää tieteellisiä artikkeleita, koska ne ovat ensikäden lähteitä.
Tämä voi päteä jollain alalla, mutta ei kaikilla. Esimerkiksi historiassa ensi käden lähteitä ovat ne, jotka ovat syntyneet tutkittavana olevasta prosessista silloin joskus menneisyydessä. Tärkein tieteellinen tutkimus taas ilmestyy tieteellisissä monografioissa, ja jotain pieniä sivujuonteita journaaliartikkeleissa. Tästä syystä moni ei edes pidä journaaliartikkeleita muuna kuin kivoina pikku mainospaloina toisille tutkijoille. Kaikki OIKEA julkaistaan niissä monografioissa.
Toisilla tieteenaloilla voi tätä olla vaikea ymmärtää, jos mitään isoja kokonaisuuksia ei edes yritetä tehdä, vaan kaikki journaaliartikkelia pitempi on aina populaaria tietokirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Enimmäkseen kannattaisi käyttää tieteellisiä artikkeleita, koska ne ovat ensikäden lähteitä.
Joo yleensä aiheeseen liittyvät uusimmat artikkelit on olennaisimpia (tai no ainakin meillä oli, voi tietty riippua aineesta..). Mutta toki itselläni kuului jotain vanhoja perusteoksia lähteisiin myös, kirjallisuuskatsaus-osuudessa.
nosto