Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia puolison psykoosista?
10.02.2023 |
Hei. Olo on toivoton, ja kaipaisin vertaistukea tai tietämystä asiasta. Puolisoni on siis psykoosissa, ja on nyt osastohoidossa. Oireistoon kuului vainoamisen kokemus, koki että minä ja kaikki muut olemme häntä vastaan ja häntä yritetään tehdä hulluksi mitä erikoisimmin keinoin. Soitin hänelle apua, ja nyt on minulle vihainen kun kokee että on syytäni että hän on osastolla. Pommittaa viestein, haukkuu ja työntää pois. Sanoo suhteemme olevan ohi. Välillä estää joka paikassa, välillä estot pois mutta ei vastaa.
Olen pysynyt rauhallisena, kertonut rakastavani ja pysyväni rinnallaan. Olen kuitenkin aivan rikki. Häntä ei saa mennä tapaamaan. Haluaisin kuulla kokemuksia vastaavasta. Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta ja puoliso kuitenkin toivuttuaan halunnut jatkaa suhdetta? Itsellekin tulee jo tunne että oli virhe soittaa hänelle apua, jos menetän hänet tämän vuoksi.. järjellä tietenkin ymmärrän että oli oikein soittaa apua, mutta silti itsesyytökset ovat vahvoja. En saa syötyä enkä huolehdittua itsestänikään, kun ajatukset ovat vain rakkaimmassa ja jatkuvasti kyttään puhelinta että josko vastaisi minulle.
Kommentit (58)
Teit oikein, nyt on tärkeintä että hän saa hoitoa ja lääkityksen kohdalleen. Kestänee joitakin viikkoja että alkaa palailemaan reaalimaailmaan. Älä ahdistele suhdeasioilla sillä välin, koita vaan varmistaa, että puolisosi saa lepoa ja aikaa koostaa itseään. Sitten kun ollaan kasassa voi miettiä parisuhdeasioitakin.
Psykoosiin taipuvaisen kanssa voi elää ihanaa ja rakastavaa elämää sairaudesta huolimatta.
Isosti tsemppiä ja kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osastohoito on ainoa oikea paikka tämäntyyppisessä tilanteessa. Siellä asiantuntijat arvioivat hänen tilanteensa ja samalla saa oikean lääkityksen tilaansa. Syytökset ja vihaisuus ovat aivan normaaleja reaktioita psykoosissa olevalla, sillä he eivät koe olevansa sairaita nk. sairaudentunnottomuus hyvin tavallista näissä tapauksissa. Psykoottinen henkilö voi olla vaarallinen itselleen ja läheisilleen, itselläni näistä aika rajujakin kokemuksia. Jouduin aikanaan ensiapuun, kun psykoosissa ollut äitini pahoinpiteli minut, sain pahan aivotärähdyksen, josta seurasi parin viikon kaksoiskuvat näössä ja kyvyttömyys käydä koulussa tästä syystä. Poliisille tehtiin tästä rikosilmoitus, kun olin alle 18v. , mutta isäni painostamana jouduin perumaan tämän, kun hän oli äitini holhooja tässä vaiheessa. Hän olisi joutunut maksamaan vahingonkorvauksia näistä vammoista ja itse oli jättänyt minut ja äitini keskenään kotiin, kun oli työmatkalla ulkomailla. Tosin jälkikäteen tajusin, että homma oli täysin väärin itseäni kohtaan. Seuraava episodi olikin, että kun äitini pääsi pois suljetulta, niin yritti tappaa isäni ja tämän seurauksena isäni sai aivovamman, josta joutui sairaseläkkeelle. Syyntakeettomana äidilleni ei tullut tuomiota, vaan lisää hoitoa suljetulle osastolle. Tässä vaiheessa isäni sitten vammoistaan huolimatta tajusi hakea eron äidistäni, mikä olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aiemmin useasti toistuneen väkivaltaisuuden vuoksi. Suosittelen lämpimästi, että harkitset avioeroa, jos olette naimisissa. Nämä psykoositilat tuppaavat toistumaan, etenkin, jos diagnoosina tulee skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö (ent. bipolaaridiagnoosi). Näihin on olemassa lääkitykset, mutta aina potilaat eivät jatka lääkitystä, kun kokevat olevansa terveitä ja kierre vaan pahenee tuosta.
Olen kokenut puolisoni psykoosin. Minuakin kohtaan oli vihainen kun hän joutui pakkohoitoon. Kun hän siitä toipui, niin ymmärsi miksi toimin niin. Nyt koita olla ottamatta liikaa henkilökohtaisesti hänen puheitaan. Helpommin sanottu kun tehty. Voimia!
Ykkönen jatkaa: Meidän suhde jatkuu edelleen ja mieheni syö lääkkeensä. Tällä hetkellä menee hyvin vaikka en olisi sitä pakkohoidon aikaan uskonut.
Kuinka pitkä suhde teillä on taustalla, onko yhteisiä lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullinen tilanne. Ero näyttää väistämättömältä, ja huolettaa että pääsetkö eroon miehestä. Hän on nyt vihainen kun olet toimittanut hänet tahdonvastaiseen hoitoon. Onpa ikävä tilanne. Turvallista paikkaa ei ole jos mies on vihainen ja syyttää sinua. Yhteiseen kotiin et kyllä voi jäädä. Toivotaan että mies löytää jonkun uuden ja jättää sinut rauhaan.
Mä en maalailisi piruja seinille erolla tässä vaiheessa. Toki se voi tulla mutta voi olla että ei. Itse olen parisuhteessa skitsofreniaan sairastuneen kanssa. Ottaa lääkkeensä eikä tulisi mieleenkään pelätä häntä. Toki jos väkivaltainen on niin se olisi eron paikka mutta läheskään kaikki eivät ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullinen tilanne. Ero näyttää väistämättömältä, ja huolettaa että pääsetkö eroon miehestä. Hän on nyt vihainen kun olet toimittanut hänet tahdonvastaiseen hoitoon. Onpa ikävä tilanne. Turvallista paikkaa ei ole jos mies on vihainen ja syyttää sinua. Yhteiseen kotiin et kyllä voi jäädä. Toivotaan että mies löytää jonkun uuden ja jättää sinut rauhaan.
wau..
Paras ystäväni ajautui psykoosiin ja osastolle. Siihen liittyi suuruusharhaa, jumalkokemuksia.. Välillä haukkumista. Pyöräili ympäri kaupunkia, ei nukkunut eikä syönyt.
Riitauduimme psykoosin aikana, koska en pystynyt olla hänen seurassaan. "Palattuaan maanpinnalle" ymmärsi kyllä minua ja ratkaisujamme kaveriporukalla. Saatiin kaikki puhuttua. Psykoosin jälkeinen masennus oli paha.. Teki lopulta itsemurhan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein sama minkä ketjun täällä avaa niin tulee kuvottava olo siitä minkälaisessa maailmassa Suomessa nykyään eletään. Toivon todella, että menetät hänet. Kenellekään ei kuulu tehdä noin ja viimeisenä ihmiselle, jonka kanssa kuvittelet olevasi parisuhteessa. Herätys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sulla sairas käsitys rakastamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Melkein sama minkä ketjun täällä avaa niin tulee kuvottava olo siitä minkälaisessa maailmassa Suomessa nykyään eletään. Toivon todella, että menetät hänet. Kenellekään ei kuulu tehdä noin ja viimeisenä ihmiselle, jonka kanssa kuvittelet olevasi parisuhteessa. Herätys!
Halloo, psykoosi on sairaus joka ehdottomasti vaatii lääkityksen. Se ei pelkällä rakkaudella ja pimperolla parane. Tampio olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Puolisoni tarvii todella nyt aikaa itselleen ja toipumiselleen, ei taatusti kaipaa nyt parisuhdeasioilla vaivaamista. Olen vain halunnut osoittaa, etten häntä hylkää enkä ole hänen sanoistaan ottanut itseeni kun ei ole oma itsensä nyt. Haluan että hän tietää että odotan häntä kyllä täällä.
Exäni kieroili minut aikoinaan muutamat kerrat osastolle "pakkotarkkailuun" .
Riensi sitten kertomaan kuinka rakastaa ja kaikki järjestyy ym hölynpölyä vaikka itse oli minut "jättänyt" joka kerta ennen osastolle joutumista.
Minun tuntemukseni käänettiin minua vastaan jopa siellä osastolla lääkärin toimesta. "Minä olen viallinen, minulla ei ole syytä olla miehelleni vihainen, hän rakastaa jne"
Minun täytyy syödä lääkkeeni jotta miehellä on mukavampi olla ja käyttää minua taloudellisesti ja seksuaalisesti hyväkseen sekä pahoinpidellä henkisesti ja fyysisesti.
Kyllä minä koitin hänet tappaa parikin kertaa. Olin aika epätoivoinen kun ei annettu erota.
Onneksi jossain vaiheessa onnistuin pääsemään pois tuosta sairaasta kuviosta.
Sä voisit ap oikeasti katsoa peiliin. Ei ole kenenkään velvollisuus tykätä sinusta, eikä elää kanssasi. Ei edes hullun.
Anna hänen mennä. Kokee turvattomaksi olonsa kanssasi, enkä yhtään ihmettele kun olet tuollainen ripustautuja kontrollifriikki narsisti
Psykoottisillakin on oikeus päättää ottavatko mitään hoitoa vastaan, joten törkeää päättää toisen puolesta. Suomen pitäisi olla vielä vapaa maa, vaikka päivä päivältä vähemmän siltä tuntuu. Kertomuksessa mitään ei viitannut psykoosiin. Ehkä hän koki sun olevan häntä vastaan, koska olet häntä vastaan. Ero olisi ollut paras ratkaisu.
Itse saman muutama vuosi sitten kokeneena toivotan voimia. Se on raskas asia, koska usein psykoosin taustalta paljastuu esim bipolaarinen tai skitsofrenia. Haluatko elää sellaisen puolison kanssa? Se vie voimat myös itseltä ja on todella raskasta. Tietyt sairaudet myös periytyvät helposti jälkikasvulle.
Itse erosin ja se oli paras päätös nyt ajateltuna.
Mieti tarkkaan mitä haluat omalta elämältäsi.
Vierailija kirjoitti:
Itse saman muutama vuosi sitten kokeneena toivotan voimia. Se on raskas asia, koska usein psykoosin taustalta paljastuu esim bipolaarinen tai skitsofrenia. Haluatko elää sellaisen puolison kanssa? Se vie voimat myös itseltä ja on todella raskasta. Tietyt sairaudet myös periytyvät helposti jälkikasvulle.
Itse erosin ja se oli paras päätös nyt ajateltuna.
Mieti tarkkaan mitä haluat omalta elämältäsi.
Tarkennan vielä, että kyseessä oli siis silloisen miesystävän psykoosi, josta joutui suljetulle osastolle.
Jestas sentään, miten jotkut haluavat elää. Kestetään kaikkea paskaa, kun se toinen on nyt vaan niiiin ihana, eikä tietenkään tarkoita mitään pahaa, kun on vain sairas päästään. Kai te nyt ymmärrätte, että on olemassa myös normaaleja, terveitä ihmisiä, jotka kohtelevat kunnioittavasti ja arvostavasti.
Alue: Aihe vapaa
Anna hänen olla siellä osastolla, kyllä hoitohenkilökunta siellä pärjää ja huolehtii. Ilmeisesti hänellä on puhelin käytössään (omalta puolisolta oli takavarikoitu) kun viesteillä pommittaa. Mä jättäisin vaan vastaamatta jos vain haukkuja satelee. Kyllä hän siitä rauhoittuu kun lääkitys alkaa tehota. Olen kokenut puolison psykoosin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla lievempi ja toisella kerralla oli pahempi ja pakkohoidossa. Tuo aika oli yhtä h*lvettiä. Jaksamista ja yritä huolehtia itsestäsi päivä kerrallaan <3