Lue keskustelun säännöt.
Jaksatteko nähdä ystäviänne?
Liisaihminen
10.04.2017 |
Lapsen myötä minua ei ole oikein kiinnostanut sosiaalinen kanssakäyminen. Saan ihan riittävästi ihmisistä töissä (asiakaspalvelu) ja leikkipuistossa. Näen kyllä vanhempiani viikottain ja kamuja n. 1xkk. Olen töissä n. 30h/vko ja lapsi on kotihoidossa vuoroin mies hoitaa, vuoroin minä. Lapsi on 2v. Vapaa-aika menee siivoamiseen, ruoanlaittoon ja nukkumiseen. Lapsi heräilee n. 1-3 kertaa yössä. Jaksatteko te nähdä kavereita vai onko arki muuttunut lasten myötä totaalisesti?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käydään pari kertaa viikossa lenkillä ja joka toisen viikon perjantaina käydään kuorossa.
Kyllä, nyt lapset jo isompia, tapaan mielelläni kavereita , em nyt joka vkl, mutta muutamia kertoja vuodessa, siis illanistujaisissa. Vaikka lenkillä tms. käyn ušeamminkin, ilman miestä tai lapsia siis.
Kun lapset oli pienempiä, ei ollu mitään tarvett esim.ystävien kesken saunaillalle, nykyään tykkään ja on semmosta arjen luksusta. Pienempänä samoin, halusin lenkille lapset mukaan rattaissa tai fillarilla, nyt nautin, kun saan okävellä ihan rauhassa.
Työ on aika sosiaalista ja joskus työpäivän jälkeen ei aina jaksaisi ees puhua kellekään, mut sit kun tapaa kaverin ja juttelee ihan muusta, niin johan mieli virkistyy!!
Harvemmin ja silloinkin lähinnä kännissä.
Enkä käy töissä tai mitään. Mitä vähemmän sosiaalista elämää, sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Eikä kiinnosta! Kauhea syyllistäminen näiltä "ystäviltä" jos ei vastaa puhelimeen tai käy kylässä. Parhaat soittelivat viisi kuusi kertaa päivässä. Kehuivat itseään ja moittivat kaikkia. Itse ensiksi väkisin halusivat minun ystäväksi. Onneksi olen päässyt eroon näistä ystävistä.
En oikeen osaa sanoa, kun viime aikoina en ole paljoo käynnyt missään paitsi kerran kävin kaverin luona kylässä. Mulla on kavereita, mutta haluan omaa aikaa. Kohtuudella voin nähdä kavereita tai mennä jonnekin, mutta välillä pitää ottaa aikaa itselleen. En ole hyvä sosiaali asioissa, mutta ihmisten kaa tulen toimeen tai riippuu ihmisestä millainen on, jos esittää, draamailee, haastaa riitaa tai äänekäs jatkuvasti, niin minuu ei näy sen jälkeen ja välttelen tuollaisia ihmisiä. Olen muuten positiivinen ihminen en halua negatiivisia ihmisiä ympärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa vaikkei ole lapsiakaan. Mun kaverit tosin asuu aika kaukana. Olisi kiva jos olisi joku kaveri tässä lähellä jonka luona voisi toisinaan pistäytyä kahvilla.
Vanhempia viikottain? Milloin ajattelit napanuoran katkaista?