Onko minulla psykopaatin oireita?
Eli en tiedä mistä tämä johtuu, mutta en kertakaikkiaan tunne mitään. Olen seurustellut monia kertoja noin 1-3 vuotisia suhteita. Jos suhde päättyy, en kertakaikkiaan tunne mitään surua. Sama asia myös kun mummuni kuoli, en tuntenut mitään. Ja mummu oli mulle ehkä yksi tärkeimmistä ihmisistä. Tai hän rakasti minua eniten meidän suvusta. Olen myös miettinyt jos vanhempani kuolisivat, en varmaan sillonkaan tuntisi mitään. En ole ikinä satuttanut ketään, koska erotan kyllä oikean ja väärän. Mutta mulla ei vaan ole sellasia vahvoja tunteita. Siis kyllä saatan jotain asiaa ehkä päivän murehtia, mutta sitten se tunne vaan katoaa kuin savuna ilmaan. Haluisin nyt tietää rehellisesti onko tällä sivustolla muitakin ketkä eivät oikeastaan tunne mitään? Ja muut ihmiset onko tämä teidän mielestä jo mielisairautta tai jotain?
Kommentit (9)
Onko sinulla ollut rankkoja kokemuksia lapsuudessa? Ammattilaisen pakeille vaan juttelemaan rohkeasti. Esim. yksityinen psykiatri?
Googlaa aleksitymia.
On niin miljoona syytä siihen miksi ihminen on näennäisen tunteeton tai tunne-elämästään vieraantunut, että tuskin olet psykopaatti.
Tuskin jos ymmärrät oikean ja väärän.
Ei sun kirjoitukset tänne terveen ihmisen kirjoituksia ole
Jos ei tuohon tunteettomuuteen liity mitään sadistisia mielitekoja, kyseessä tuskin psykopatia.
APD tullee kyseeseen tiettyjen ehtojen täytyttyä, narsismiin taas liittyy ylikorostunut itsetunto yms.
Pelkkä empatian puute ei viittaa mihinkään DSM-luokitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin jos ymmärrät oikean ja väärän.
Tätä idioottia ei kannata kuunnella. Aika vaan psykiatrille. Jos on koko elämän ollut sama niin voi hyvin olla jokin mielihäiriö/aivopoikkeamuus kyseessä. Tosin niinkuin joku sanoi, ei todellakaan ole välttämättä kumpikaan näistä. Syitä voi olla monia.
Perussääntö on, että jos mietit, oletko psykopaatti, ja tämä ajatus tuntuu ahdistavalta, niin et ole psykopaatti.
Sen sijaan taustalla voi olla esimerkiksi aleksitymia, masennus, dissosiaatio ja traumamenneisyys tai jokin muu. Ei ole yhtään huono idea käydä lääkärissä, elämänlaatu voisi parantua.
"kertakaikkiaan tunne mitään"
"en kertakaikkiaan tunne mitään surua"
Eikös tässä ole joku ero. Epämääräinen avaus.
Itselle tuli hieman vastaava ongelma tosin se oikeastaan alkoi ehkä siitä kun en keksinyt mitään sopivaa ammattia mistä pitäisin ja aloin sitten opettelemaan ammattia joka ei sovi minulle yhtään.
Ja naiset tietysti vaativat että on joku semmoinen ammatti missä tulot ovat vakaammat ja varmemmat kuin niissä ammateissa jotka minua kiinnostavat - tämän palstan lukeminen vain ahdistaa. Ajattelin "näpäyttää" naisia tässä sillä tavalla että teen 1000 eri naisen kanssa lapsen, en kuitenkaan suomalaisten koska täällä on jo tarpeeksi tyhmiä ja hulluja. Vaikka ikää jo on hieman, en koe että tässä projektissa on vielä kiire. Luin että italiassa jotkut 90v papatkin tekee vielä lapsia parikymppisten kanssa. Eli jos pökkää 8 kertaa kuussa neljää eri naista, pitäisi tuohon tavoitteeseen päästä. Ajattelin pökätä kaikki moskeijoissa käyvät naiset, hiekkamaat kaipaisi hieman geneettistä diversiteettiä vastavuoroisesti. Eiköhän vihreiden ajatus suurmoskeijasta ole että sieltä löytyy hiljaisille hiirulaisille rohkeita miehiä jotka ei kysele haluaako vai ei vaan ottaa vaan kun moskeijan ohi kävelee viereisessä puskassa olevassa vihreässä teltassa. Ja jos tulee joku lakijuttu niin eiköhän siitä äkkiä pääse moskeijaan suojaan tai lentokoneella syyriaan. Suomalainen mies ei voi olla rohkea ellei ole asianajaja mukana hotellissa - Assangella olisi pitänyt olla ruotsissa.
jos asia vaivaa niin älä nyt ainakaan mene ammattilaisen pakeille ottamaan asiasta selvää.