Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vanhemman ja lapsen välinen riitely

Vierailija
03.04.2017 |

Minua aina kiusaa kun puhutaan alaikäisen lapsen ja vanhemman riitelystä. Vaikka äiti "riiteli" teinin tai 10v kanssa. Että miten niin riiteli. Riita on jotain mitä tapahtuu kahden tasavertaisen ihmisen välillä. Vanhempi ei ole tasavertainen lapsensa kanssa niin kauan kun kasvatusvastuuta on. Joten ei ole mitään riitaa, mikäli vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi ja taannu lapsensa tasolle. Lapsella on oikeus saada vihaisena vastaansa vanhempi, eikä riitakumppania. MItä mieltä olet? Kerrankin eräs 6v lapsi kertoi minulle, että oli riidellyt äidin kanssa. Ihmettelin vähän, että mitähän siellä oikein oli tapahtunut. Olen toki itsekin menettänyt hermoni lasteni kanssa, ja joutunut pyytämään anteeksi ärtymystäni ja rumasti sanomista, mutta pääsääntöisesti jos lapset/teinit ovat vihaisia, olen pyrkinyt olemaan se vanhempi joka vastaanottaa sen heidän tunteensa. Ja jos minua aletaan henkkoht nimitellä tai muuten käyttäytyä asiattomasti, sanon, ettei niin saa tehdä. Mutta siis vilpittömästi kiinnostaa saada tähän asiaan näkökulmia.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
03.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsille on ihan hyväksi "opettaa" riitelyä. Siis kuinka riidellään kehittävässä hengessä, mutta ei alennuta haukkumiseen tai väkivaltaan. Kyllä kutsuisin sitä riitelyksi. Enkä näe hyvänä että vanhempi aina vaan vastaanottaa lapsen pahan olon ja riehumisen, siinä opetetaan käytösmallia, että hän saa käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan miten huvittaa aiheuttamatta samanlaista raivoreaktiota vastapuolessa.

Vierailija
2/2 |
03.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta jos lapseni on tehnyt jotakin väärin, en riitele hänen kanssaan, vaan laitan hänet ottamaan vastuun teostaan. Jos hän on vihainen, totean, että olet siis vihainen- ja sille vihallehan on aina joku syy. Jos lapseni "riitelee" kotiintuloajasta, pysyn rauhallisena ja sanon että näin nyt on. Minä en oikeasti riitele lasteni kanssa koskaan. Mutta on heillä silti säännöt, ja rajat ja huonosta käytöksestä seuraa jotakin. Voitko kertoa jonkun esimerkin riitelystä jota lapsesi kanssa käyt? Kumppanini kanssa tuleekin joskus riideltyä, kun tunteet kuohahtaa. Lasten kanssa ei niin käy. Jos alkaa ärsyttää, sanon, että nyt ärsyttää tai olen vihainen, tai tässä raja. Mutta en riitele. Koska olen vanhempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla