Miksi lottien ei annettu käyttää aseita Jatkosodassa?
Oliko se muka jotenkin Suomen kansallisen edun mukaista?
Kommentit (8)
Uskonto oli tärkein. Isänmaa vasta toisena.
Lotta Svärd oli aseeton järjestö, jonka tarkoituksena oli (lottalupausta lainaten) avustaa suojeluskuntaa sen puolustaessa uskontoa, kotia ja isänmaata. Jatkosodan lopussa koulutetuille valonheitinlotille opetettiin myös kiväärin käyttöä.
Mummilleni kuulemma tarjottiin käsiasetta kun hän kuljetti viestejä rintaman lähellä. Mummi ei ottanut, koska ei ollut aikeissa ampua ketään.
Ihmisen ampuminen on tosipaikantullen sellanen työ, että harva siihen pystyy.
Naiselle ei ollut sopivaa käyttää asetta ja ero oli selvä kommunistisen Neuvostoliiton naissotilaisiin verrattuna. Punaisilla oli ollut naissotilaita Suomessakin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Lotta Svärd oli aseeton järjestö, jonka tarkoituksena oli (lottalupausta lainaten) avustaa suojeluskuntaa sen puolustaessa uskontoa, kotia ja isänmaata. Jatkosodan lopussa koulutetuille valonheitinlotille opetettiin myös kiväärin käyttöä.
Se että naisten maanpuolustus oli sota-aikana organisoitu noin kertoo siitä ettei Suomessa ihan täydellisesti oltu valmistauduttu sotaan. Olisihan tuo asia pitänyt pystyä organisoimaan valtiojohtoisesti eikä minkään aatteellisen järjestön kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lotta Svärd oli aseeton järjestö, jonka tarkoituksena oli (lottalupausta lainaten) avustaa suojeluskuntaa sen puolustaessa uskontoa, kotia ja isänmaata. Jatkosodan lopussa koulutetuille valonheitinlotille opetettiin myös kiväärin käyttöä.
Se että naisten maanpuolustus oli sota-aikana organisoitu noin kertoo siitä ettei Suomessa ihan täydellisesti oltu valmistauduttu sotaan. Olisihan tuo asia pitänyt pystyä organisoimaan valtiojohtoisesti eikä minkään aatteellisen järjestön kautta.
Sepä se. Kuten tiedetään, sotaan ei valmistauduttu käytännössä ollenkaan. Suojeluskunta taas oli huolehtinut vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä käytännössä koko itsenäisyyden ajan, ja lotat oli perustettu nimenomaan suojeluskuntien tueksi. Naisille ei ollut valtiojohtoista maanpuolustustyötä, vaan se tapahtui aina miesten maanpuolustustyötä (vapaaehtoista tai armeijaa) tukevana järjestötyönä. Talvisodassa olisi käynyt paljon huonommin, ellei lotilla olisi ollut niin hyvin koulutettuja jäseniä ja toimivaa organisaatiota.
Kyllä Lotillekin sodan loppuvaiheessa jouduttiin aseita antamaan vaikka koulutusta käyttöön ei oikein ollutkaan. Kyllä kai suurin syy oli ajatus siitä että naisille ei sotiminen kuulu vaan auttaminen ja toisaalta ajateltiin että aseeton nainen ei joutuisi osallistumaaan taisteluihin tai joutuisi hyökkäyksen kohteeksi (mikä tietysti ei pitänyt paikkansa)