Lue keskustelun säännöt.
Sisko jauhaa lapsuudesta KOKO AJAN
28.03.2017 |
Meillä oli paska lapsuus. Narsistinen persoonallisuushäiriöinen äiti. Isä kuoli aikaisin.
Sisko sairastui syöpään ja jauhaa nyt siitä lapsuudesta koko ajan, koko ajan, koko ajan. Itse elän ruuhkavuosia kahden lapsen kanssa, molemmilla yyteet töissä, toinen lapsi valvottaa paljon, on kouluverkkotarkastelut jne.
Enkä jaksaisi muutenkaan jankata sitä loputonta kurjuutta. Millään. Oli paska, oli. Kamalaa, oli kamalaa. Pitääkö sen antaa nyt viedä minunkin lasteni lapsuus ja aika tästä ikuisuuteen?
Rasittavinta on se, että sisko löytänyt "miehekseen" miehen, joka myös jankkaa sitä kurjaa lapsuuttaan. Eli sisko sitten vuodattaa sekä sitä meidän että miehensä kauheutta.
Pitääkö tätä jaksaa kuunnella loputttomiin?
Kommentit (3)
Tiedätkö mitä hienoa on aikuisuudessa? Voi valita seuransa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisko ei suostu menemään ammattiauttajalle. Hän myös jotenkin kantaa kaunaa minulle, että minä en ole luhistumut sen lapsuuden takia, vaan opiskellut, säästänyt kodin, saanut lapsia jne. Tuntuu kuin hän olisi suorastaan vihainen minulle, sen sijaan että olisi onnellinen puolestani.
Ap
Sun sisar tarvitsee terapiaa (ehkä sinäkin). Kaikki lapsuuden traumat kulkee edelleen mukana, eikä niistä pääse eroon ilman ammattiapua.
"Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu."