Join eilen, mokailin ja nyt ahdistaa

Miksi sitten juot? Mikset Lopeta?

Ihmettelinkin, mihin hävisit.

Muistatko kun otit poskeen baarin yökerhon eilen?

Luulen aina, että voin juoda sivistyneesti, kuten muut. Mutta kun en voi. Mies aivan takuulla vielä jättää minut tämän takia. Ei voi olla totta, että juominen ja tuttavien luona hengailu ovat minulle tärkeämpiä kuin avioliittoni... Olen aivan täysi luuseri ja kusipää.

Tänään täytyy soitella sinne yökerhoon, jos laukku olisi siellä. Hävettää ihan hirveästi. Voiko tällaista antaa anteeksi itselleen? Voiko mieheni kunnioittaa minua enää ikinä?

Mieleni tekisi mennä vanhempieni luokse. Ihan kuin pikkulapsi kaipaan sääliä ja ymärrystä. En tietenkään oikeasti mene heitä huolestuttamaan tällä asialla. Vaikka kyllä hekin taatusti tietävät, että minulla on juomisen kanssa ongelmia.

Pitäisi varmaan ottaa jokin lääke ahdistukseen, mutta kun ahdistaa myös se, että laittaisin kehooni taas jotain epäluonnollista ainetta. Täytyy siis vain kärsiä nyt.

Ainoa asia, mikä helpottaa oloa on ajatus siitä, etten mene enää yökerhoihin. Tuttavien luona voin juoda, mikäli hekin ottavat alkoholia oikein kunnolla. Mutta mihinkään bilebaareihin ei minulla pitäisi olla enää mitään asiaa.

Miten voin koittaa hyvittää asiat miehelleni? Ideoita? Antaisitko sinä puolisollesi anteeksi tällaisen toilailun? Tämä ei siis ole mikään ensimmäinen kerta, että hillun kaupungilla pilkkuun asti. 1-2 kertaa kuukaudessa menen ulos kavereiden kanssa ja aina biletämme koko yön. Joskus jään kavereille yöksikin (naispuolisille!).

Minun tuttavani tuli kotiin kaatokännissä ja kaatui ja oksensi eteisen lattialle. Hänen miehensä siivosi jäljet ja toi peiton ja tyynyn siihen lattialle. Tuttavani painaa niin paljon, ettei hänen miehensä jaksaisi kantaa häntä vuoteeseen. :-) Olin kyllä aika liikuttunut tuon miehen suhtautumisesta. Häntä ei lainkaan haittaa, jos hänen vaimonsa juo ja viihtyy kavereidensa seurassa. He tekevät kuitenkin paljon kaikkea yhdessä, käyvät elokuvissa, matkustelevat jne.

Krapulasta johtuva ahdistus helpottaa aina lopulta. Iän myötä ahdistus saattaa kyllä laajentua useiden päivien mittaiseksi.

Yökerhot kannattaa tosiaan asettaa nyt boikottiin. Siellä rahat ja joskus itsekontrollikin häviävät. Kutsu tuttavat omaan kotiisi, niin ei tarvitse hoiperrella mistään kotia kohti tavaroita hävitellen.

Kuulostaa harjoituksen puutteelta, suosittelen ottamaan alkoholin mukaan arkipäiviin.

Kääk, tämä ahdistus pahenee hetki hetkeltä. Miten ihminen voi tehdä näin itselleen? Ihan vakavissani harkitsin jo tuota vanhempieni luokse menemistä. Puhelin soi välillä, mutten uskalla edes katsoa, kuka yrittää soittaa minulle. Minun on vaikea hengittää enkä saa pidettyä ajatuksia koossa. Koko ajan on kylmä ja pelkään kaikkia ääniä ja valoja. Onko tämä joku psykoosi?

Ihan oikeasti tuntuu siltä, että tarvitsen jonkun läheisen pitämään minua sylissä, jotta selviäisin tästä tuskasta. Ei se eilinen juominen nyt niin hauskaa ollut, että tämä olisi sitä vastaava rangaistus. Tämä on nyt jotain aika hurjaa. Jos tämä ei olisi itse aiheutettua, ihminen hakeutuisi jo lääkärille. Nyt ei tietenkään voi apua hakea eikä saada.

Tämä kirjoittaminen auttaa hieman. Nyt pitäisi varmaan tulla uskoon tms. jotta saisi tämän käännettyä voitoksi. No, voitto on jo sekin, jos todella jätän tästä lähtien yökerhot väliin. Todella säälittävää, että neljääkymppiä lähestyvä nainen koittaa elää kuin parikymppinen opiskelija. Yök, miten inhottava olen!

Miten voi saada leposykkeen laskemaan?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa harjoituksen puutteelta, suosittelen ottamaan alkoholin mukaan arkipäiviin.

Voi, kyllä olen harjoitellut nuorempana paljonkin. Tämä uusin kuvio on siis esimerkki rauhoittuneesta minusta. Täytyy sanoa, että arvostan todella niitä vahvoja nuoria, jotka valitsevat elämäntavaksen raittiuden. He säästyvät paljolta murheelta.

-Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Minun tuttavani tuli kotiin kaatokännissä ja kaatui ja oksensi eteisen lattialle. Hänen miehensä siivosi jäljet ja toi peiton ja tyynyn siihen lattialle. Tuttavani painaa niin paljon, ettei hänen miehensä jaksaisi kantaa häntä vuoteeseen. :-) Olin kyllä aika liikuttunut tuon miehen suhtautumisesta. Häntä ei lainkaan haittaa, jos hänen vaimonsa juo ja viihtyy kavereidensa seurassa. He tekevät kuitenkin paljon kaikkea yhdessä, käyvät elokuvissa, matkustelevat jne.

Krapulasta johtuva ahdistus helpottaa aina lopulta. Iän myötä ahdistus saattaa kyllä laajentua useiden päivien mittaiseksi.

Yökerhot kannattaa tosiaan asettaa nyt boikottiin. Siellä rahat ja joskus itsekontrollikin häviävät. Kutsu tuttavat omaan kotiisi, niin ei tarvitse hoiperrella mistään kotia kohti tavaroita hävitellen.

Alkkiksen ohje toiselle.. Yh.

No yhyy. Vedit kunnon kännit, hauskaa oli ja nyt kärsit kankkusen ja jatkat elämää. Siihen mitään äidin ja isin paijausta tarvita, perkele. Ei kukaan mieti sinun kännitoilailujasi, kaikki muhivat vain omissa morkkiksissaan.

Vastaa hyvä ihminen siihen puhelimeen! Jos joku vaikka soittaa kadonneesta laukusta.

Mulla kans sama et vedän lähes aina överikännit ja mokailen :( Kyllä tuo ahdistus parissa päivässä helpottaa, Kyselet huomenna baarista laukkua tai poliisiasemalta/löytötavaroista. Nyt hyvä aika lopettaa tuollainen käytös, juominen.

Mulla yks vaiva, jonka vuoksi kävin lääkäris, ja otettiin myös Hiv testi. Huomenna saan kai tulokset ja ahdistaa, pelottaa ihan kauheesti et oon saanu hivin kännisekoilujen takia...

Minä en ottanut eilen enkä mokaillut mutta silti ahdistaa enkä saa henkeä!

Miksi miehesi on vihainen sinulle? Hänen kuuluisi naureskella hyväntahtoisesti, mutta kysyä sen jälkeen pitääkö tuoda ämpäri, hakea pizzaa ja limua. Näin ainakin meillä tehdään, silloin harvoin kun jommalla kummalla on krapula.

Taisit ottaa niinku Matti Nykänen.

Morkkis täälläkin. Lähetin kännissä viestiä eräälle miehelle josta tiedän, että ei halua minusta mitään muuta kuin pillua. Menin hänen luokseen ja muutin mieltäni kesken kaiken. Mies tietysti suuttui ja minä lähdin itkien ulos. Nyt ihan hirveä ahdistus ja morkkis. Mutta kyllä näistä selvitään. Onhan noista kännimokista selvitty ennenkin.

Jätä nyt seuraavalla kerralla työpaperit kotiin. Riippuen siitä millaisia paprut olivat voit saada tuosta jopa potkut jos pomo saa selville. Suosittelisin lopettamaan juomisen jos olet tuollainen rasittava riidanhaastaja. En todellakaan haluaisi tuollaista sekoilijaa puolisoksi. Alkoholi kun tuo sen oikean luonteen esille. Sen mikä oikeasti olet ilman estoja.

Vierailija kirjoitti:

Join eilen tuttavien luona aivan kaamean paljon alkoholia. Kotimatkalla menin vielä yökerhoon. Sinne tai johonkin matkan varrelle olen hävittänyt laukkuni, jossa oli työhön liittyviä papereita. Ahdistaa aivan valtavasti. Mies ei edes puhu minulle. Ymmärrän sen. En pidä itsekään itsestäni tällä hetkellä paljoakaan.

Olo on nyt illallakin hutera. Aivan valtavasti kaipaisin, että mieheni lohduttaisi minua, mutta ymmärrän, etten nyt sellaista ansaitse. Onneksi mies ei sentään epäile, että olisin pettänyt tms.

Argh, kotimatkalla haastoin vielä riitaa joidenkin ulkomaalaisten kanssa. Olin aivan täysi idiootti. Jos juon, menee se usein minulla aivan hallitsemattomiin mittoihin. En haluaisi olla tällainen nainen. Olen kuvottava tyyppi!

Ja silti kaipaan hellyyttä ja rakkautta. Tuskallista!

Saat anteeksi, koska haastoit riitaa ulkomaalaisten kanssa.

Terve ap.

Meillä tekee talon nainen joskus tuollaista. Samaa ryypiskelyn kanssa ja samat ahdistus kohtaukset seuraavan päivän lystinä. Tuen ja halin sitä, koska on hellyytävä. Ja tietty kauhean pahoillaan. (Setti toistuu kerran vuodessa, ei siis usein)

Kiinnostaisi tietää että miksi tuo ilta täytyy vetää noin pitkälle että muisti menee ja kamat katoaa?

Uskon että miehesi on vihainen, koska minäkin olisin. Hän kuitenkin rakastaa sinua, mutta sun on pakko tehdä ton ryyppäämisen suhteen jotain vakavia päätöksiä.

Etkö käytä alkoa arkena, vai onko sinussa vahva alkoholisti geeni?

M30

Jos on alkoholiongelma, se kannattaa tietenkin hoitaa, mutta en nyt oikein ymmärrä miksi mies on defaulttina vihainen ja jopa mykkäkoulua pitää siitä, että vaimo oli neljään saakka ulkona ja joi alkoholia. Kyllä mulla menee useinkin neljään jos kaverien kanssa lähden ulos ja ei mies ole koskaan siitä valittanut, kuten en minäkään hänen bilettämisestään, ja meillä on lapsiakin. Ja olen jättänyt tavaroitani baariin ja hakenut ne seuraavana päivänä, eikä siinä mielestäni mitään ihmeellistä ole. En sammu, ei mene muisti, en sotke enkä riko kotia enkä herätä (tietenkään) ketään kun tulen kotiin. Ja olen valmiina hoitamaan lapsia viimeistään klo 12. Ainoa mitä minun mielestäni olet tehnyt väärin on jos menet yöksi jonnekin etkä ilmoita siitä miehelle. Tietty jos itse koet että alkoholinkäyttösi lähtee käsistä, niin kannattaa muuttaa sitä, mutta en nyt näe tuota mitenkään kamalana. Ja en kerta kaikkiaan tajua mistä miehesi on edes suuttunut.