Join eilen, mokailin ja nyt ahdistaa

Ihan tyypillinen kännäily ilta! Monet ihmiset tekee tyhmiä asioita päissään. Kaikkea ei pidä ottaa vakavasti. Itse oon kännissä kävellyt tiellä ilman housuja perse vilkkuen. Aika moni näki vaikka oli yö. Onneks ei sattunu kyttiä paikalle. 

Hauskaa pitää joskus olla ja pikku toilailut vaan tekee kaikesta aina hitusen hauskempaa. Enkä nyt tarkoita että on hauskaa kännissä esim. pettää kumppaniaan tai jotain muuta vakavempaa, mutta jonkun tavaran hukkaaminen, riidan haastamiset, möykkäämiset, eivät ole kovin kamalia asioita.

En tosin tiedä kuinka tärkeitä ja salassa pidettäviä papereita ne olivat, mutta ajattele niin, että pahempaakin ois voinu sattua?

Vierailija kirjoitti:

Taisit ottaa niinku Matti Nykänen.

Todellakin. Niin juuri tein.

-Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Mulla kans sama et vedän lähes aina överikännit ja mokailen :( Kyllä tuo ahdistus parissa päivässä helpottaa, Kyselet huomenna baarista laukkua tai poliisiasemalta/löytötavaroista. Nyt hyvä aika lopettaa tuollainen käytös, juominen.

Mulla yks vaiva, jonka vuoksi kävin lääkäris, ja otettiin myös Hiv testi. Huomenna saan kai tulokset ja ahdistaa, pelottaa ihan kauheesti et oon saanu hivin kännisekoilujen takia...

Toivottavasti testin tulos on negatiivinen! Kyllä se on niin, että virheistään täytyy oppia. Minunkin. Järkytyin, kun tajusin, että juominen on ainoa "hauska" asia elämässäni. Työt ja opiskelu ovat antoisia, mutta vapaa-ajalla elämäni on täysin tyhjää. Emme koskaan mene mieheni kanssa mihinkään, emmekä oikeastaan enää edes keskustele asioista paljoakaan. Ajattelen, ettei mieheni enää edes pidä minusta. Hän haukkuu minua koko ajan ja sanoo, että olen ihan paska ihminen.

Itse en ole sentään kännipäissäni mitään seksiseikkailuja harrastanut, kun olen kerran naimisissa.

Koitetaan toipua ahdistuksista. Ilman, että kukaan paijailee ja lohduttaa.

Ihan hyvä ettei miehesi lohduta. Miksi palkitsisi huonon käytöksen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehesi on vihainen sinulle? Hänen kuuluisi naureskella hyväntahtoisesti, mutta kysyä sen jälkeen pitääkö tuoda ämpäri, hakea pizzaa ja limua. Näin ainakin meillä tehdään, silloin harvoin kun jommalla kummalla on krapula.

Syynä vihaisuuteen lienee se, miten usein käyn ulkona kavereitteni kanssa. Eihän se ole normaalia tämän ikäiselle naiselle. Joka viikko haluan johonkin ja se on muka sitä oikeaa elämää.

Pitäisi varmaan hieman vaihtaa kaveripiiriä. Taidan sopia tapaamisen erään raittiin ystäväni kanssa ensi viikolle. Toivottavasti hänellä on vapaata aikaa vietettäväksi kanssani! Tässä samalla lueskelen Facebookista harvemmin tapaamieni tuttavien postauksia ja katselen ihaillen heidän elämiensä järkevyyttä ja sitä, miten he osaavat nauttia pienistä asioista.

Tajusin tänään vielä senkin, että mieheni saa kyllä halutessaan uuden vaimon helpostikin. Minä sen sijaan voin jäädä yksin loppuelämäkseni, jos me eroamme.

Krapulassa tulee helposti tehtyä turhia lupauksia. Minä voisin nyt kuitenkin asettaa tavoitteeksi sen, että annan itselleni luvan bilettää pari kertaa kuukaudessa, mutta yökerhoihin en mene. Ystävien ja tuttavien kodeissa on kuitenkin mukavaa juoda ja "parantaa maailmaa". Voin sopia aina jo etukäteen, jäänkö sinne yöksi ja ilmoittaa se myös miehelleni. Ulkona käymisestä en voi kuitenkaan kokonaan luopua. Tunnen itseni niin hyvin, etten voi ajatellakaan, että viettäisin viikonloput yksin kotona. Tiedän myös, että silloin tällöin tulen juomaan itseni kunnon känniin. Se vain täytyy tehdä hyvässä seurassa ja kaukana yökerhoista ja sumuisista yöjunamatkoista.

Vierailija kirjoitti:

Muistatko kun otit poskeen baarin yökerhon eilen?

sinä puhua hywä soomi

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä ettei miehesi lohduta. Miksi palkitsisi huonon käytöksen?

Tuo on aivan totta. Silti vain kaipaan lohdutusta, koska on niin karmea olo. En kyllä ole tätä ilmaissut miehelle millään tavoin. Joskus ajattelen, että minun pitäisi ehkä ollakin yksin, sillä käytökseni loukkaa miestäni. Hänen mielestä olen niin paska, että hän varmasti häpeää minua. Jos olisin yksin, satuttaisin vain itseäni. Rakastan kuitenkin miestäni hyvin paljon enkä kestä ajatusta siitä, että eroaisimme. Mutta eikös sitä sanota, että joskus on päästettävä irti juuri siitä, mitä rakastaa eniten.

Toisaalta, eron jälkeen joisin varmaan ainakin jonkin aikaa vielä nykyistä enemmänkin. Ero olisi minulle (ansaitusti) todella kova paikka.

-Aloittaja

Kärsitkö epävakaasta persoonallisuushäiriöstä?

Vierailija kirjoitti:

Ihan tyypillinen kännäily ilta! Monet ihmiset tekee tyhmiä asioita päissään. Kaikkea ei pidä ottaa vakavasti. Itse oon kännissä kävellyt tiellä ilman housuja perse vilkkuen. Aika moni näki vaikka oli yö. Onneks ei sattunu kyttiä paikalle. 

Hauskaa pitää joskus olla ja pikku toilailut vaan tekee kaikesta aina hitusen hauskempaa. Enkä nyt tarkoita että on hauskaa kännissä esim. pettää kumppaniaan tai jotain muuta vakavempaa, mutta jonkun tavaran hukkaaminen, riidan haastamiset, möykkäämiset, eivät ole kovin kamalia asioita.

En tosin tiedä kuinka tärkeitä ja salassa pidettäviä papereita ne olivat, mutta ajattele niin, että pahempaakin ois voinu sattua?

Eivät ne paperit onneksi olleet mitään todella salaisia. Ja koska olen yrittäjä, ainoa pomo, joka voi tästä suuttua, olen minä itse.

Jostain syystä repesin aivan täysin tuolle kävelylle "ilman housuja perse vilkkuen". Pointtina tässä on kuitenkin se, että pidän hauskaa liikaa ja liian usein, enkä ole sen takia kovin hyvä vaimo miehelleni.

Oli mukava huomata, ettei tämä nyt tosiaan ole maailmanloppu. Se sanasota ulkomaalaisten kanssa kaduttaa kyllä todella paljon. En siis ole mikään rasisti, enkä edes muista mitä olen sönköttänyt humalassa heille. Miksen vain jäänyt tuttavien luo yöksi?

Kuules nyt! Ei toi mikään maailmanloppu ole. Nokka pystyyn ja rinta rottingille. Sadan vuoden kuluttua ei kukaan muista, mitä örvelsit. Ota huumorilla. Tosin, kannattaa varmaan harkita ryyppäämistä kotona, niin ei tarvii hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Muistatko kun otit poskeen baarin yökerhon eilen?

Kyllä pahinkin deeku varmasti sen muistaisi, jos olisi onnistunut laittamaan poskeensa kokonaisen baarin tai yökerhon.

Vierailija kirjoitti:

Terve ap.

Meillä tekee talon nainen joskus tuollaista. Samaa ryypiskelyn kanssa ja samat ahdistus kohtaukset seuraavan päivän lystinä. Tuen ja halin sitä, koska on hellyytävä. Ja tietty kauhean pahoillaan. (Setti toistuu kerran vuodessa, ei siis usein)

Kiinnostaisi tietää että miksi tuo ilta täytyy vetää noin pitkälle että muisti menee ja kamat katoaa?

Uskon että miehesi on vihainen, koska minäkin olisin. Hän kuitenkin rakastaa sinua, mutta sun on pakko tehdä ton ryyppäämisen suhteen jotain vakavia päätöksiä.

Etkö käytä alkoa arkena, vai onko sinussa vahva alkoholisti geeni?

M30

En käytä alkoholia arkisin, ellen joskus harvoin asiakkaiden kanssa käy jossain. Silloin en tietenkään juo kuin 1-3 olutta. Alkoholistin geeni kyllä löytyy varmasti, isän suvussa sitä on paljonkin.

Se illan pitkäksi vetäminen on itsellenikin mysteeri. Lieneekö se geeni sitten taustalla, että humalassa tulee todella voimakkaita mielihyvän tunteita ja kaikki työelämään ja arkeen liittyvät huolet katoavat.

-Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Morkkis täälläkin. Lähetin kännissä viestiä eräälle miehelle josta tiedän, että ei halua minusta mitään muuta kuin pillua. Menin hänen luokseen ja muutin mieltäni kesken kaiken. Mies tietysti suuttui ja minä lähdin itkien ulos. Nyt ihan hirveä ahdistus ja morkkis. Mutta kyllä näistä selvitään. Onhan noista kännimokista selvitty ennenkin.

Eikö ole oikeastaan ihan hyvä, että muutit mielesi ja lähdit pois. Mitä siitä, jos mies suuttui. Ainakin sinä teit niin kuin nyt selvin päinkin hyväksi näet: et halua olla miehen kanssa, joka haluaa sinulta vain seksiä.

-Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Kärsitkö epävakaasta persoonallisuushäiriöstä?

Minulla epäiltiin kaksisuuntaista, mutta varsinaista diagnoosia en ole koskaan saanut. On kyllä totta, että selvin päinkin tunteeni heiluvat voimakkaasti ahdistuksesta lähes maaniseen energisyyteen. Olisikohan kenties syytä varata taas aika lääkärille ja katsoa, minkälaista lääkitystä minulle suositellaan? Toisaalta, ihan liikunta ja terveellisempi ruokavaliokin voisivat toimia mielenterveyttä edistäen.

Nyt huomiset asiakastapaamiset hirvittävät. Kolme asiakasta, aikaa menee vain noin kolme tuntia. Mutta se tuntuu aivan ylivoimaiselta. Täytyy varmaan huomenna aamulla valmistella tapaamiset erityisen hyvin, jotta saan pidettyä ajatukseni kasassa jollain tavalla. Ja pahus vieköön, juuri huomiselle olen sopinut myös tapaamisen erääseen yliopistoprojektiin liittyen! Töitä en kuitenkaan ala perumaan krapulan takia. Ehkä tämä olo on huomenna jo parempi...

-Aloittaja

Anteeksi nyt, mutta en ymmärrä yhtään miten tilanne mukamas on noin hirveä. Vedit perseet, menit baariin, laukku hävis ja soitit suutas. Fiksua? No ei, mutta eihän tuon takia tarvi itsesääliin vaipua tai mitään eroa oteta. Elämä jatkuu.

Nonui, oottelet pari päivää,ni olo paranee. Alkoholi romahduttaa serotoniintasot, siitä se morkkis johtuu. Muutamassa päivässä tasot on korjaantunu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terve ap.

Meillä tekee talon nainen joskus tuollaista. Samaa ryypiskelyn kanssa ja samat ahdistus kohtaukset seuraavan päivän lystinä. Tuen ja halin sitä, koska on hellyytävä. Ja tietty kauhean pahoillaan. (Setti toistuu kerran vuodessa, ei siis usein)

Kiinnostaisi tietää että miksi tuo ilta täytyy vetää noin pitkälle että muisti menee ja kamat katoaa?

Uskon että miehesi on vihainen, koska minäkin olisin. Hän kuitenkin rakastaa sinua, mutta sun on pakko tehdä ton ryyppäämisen suhteen jotain vakavia päätöksiä.

Etkö käytä alkoa arkena, vai onko sinussa vahva alkoholisti geeni?

M30

En käytä alkoholia arkisin, ellen joskus harvoin asiakkaiden kanssa käy jossain. Silloin en tietenkään juo kuin 1-3 olutta. Alkoholistin geeni kyllä löytyy varmasti, isän suvussa sitä on paljonkin.

Se illan pitkäksi vetäminen on itsellenikin mysteeri. Lieneekö se geeni sitten taustalla, että humalassa tulee todella voimakkaita mielihyvän tunteita ja kaikki työelämään ja arkeen liittyvät huolet katoavat.

-Aloittaja

Joo se geeni varmasti on syynä alkoholismiisi, sehän se sitä viinaa kaataa sun kurkusta alas.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, mutta en ymmärrä yhtään miten tilanne mukamas on noin hirveä. Vedit perseet, menit baariin, laukku hävis ja soitit suutas. Fiksua? No ei, mutta eihän tuon takia tarvi itsesääliin vaipua tai mitään eroa oteta. Elämä jatkuu.

Eikös ap tuossa maininnut, että tätä holtitonta kännäämistä tapahtuu liian usein. Ymmärrän tuon tilanteen vakavuuden. Voin samaistua ap:n mieheen, koska minun vaimollani oli samantyyppistä ongelmaa. Meillä se johti lopulta eroon.

Eräs hänen kännisekoilunsa päättyi pettämiseen. Sen jälkeen minulla meni kunnioitus lopullisesti naista kohtaan, eikä paluuta entiseen enää ollut. Siltikään hän ei pystynyt juomiskäyttäytymistään muuttamaan, vaikka jotain yritystä olikin.

Kehottaisin ap:ta nyt oikeasti tekemään tuolle asialle jotain tai ainakin hänen miehensä voi olla kohta entinen mies.

Mies tuli juuri äsken valittamaan minulle siitä, että haisen pahalta. Koko talo haisee kuulemma nyt niin kauhealle, ettei hän voi eds hengittää. Kävin kyllä suihkussa heti aamulla. Mies on todella vihainen, aivan raivona. Emme varmaankaan voikaan olla yhdessä. En edes uskalla mennä samaan huoneeseen hänen kanssaan. Minulla on jo muutenkin niin karmea olo, etten vain pysty käsittelemään hänen silmitöntä raivoaan. Hän ei todellakaan edes pidä minusta. Varasin itselleni pienen matkan ensi viikonlopuksi. Pakko päästä pois tästä talosta ja miettiä asioita hieman uudella tavalla. Mies teki kyllä ihan selväksi, etten minä ansaitse mitään hyvää. Aiheutan kuulemma hänelle joka päivä pelkkää murhetta. AHdistus oli jo hieman helpottanut, mutta nyt se tuli takaisin sata kertaa aiempaa suurempana.

Hän todella vihaa minua.

-Aloittaja

Kerron tämä siksi ett tiedän mikä on morkkis.

Kerran menin baariin, oli riitaa miehen kanssa.

Heräsin aamulla kakat housussa.

Luulin että kakka oli tullut yön aikana, mutta mies näytti taksikuittia ja sanoi että lasku tulee kuulemma perässä. Kyllä hävetti😔