Mikä saatana tota miestä taas vaivaa...

Pääsin puoli neljäksi kotiin ja kämppä oli kuin sikolätti. Miehen pitäisi olla töissä ainakin neljään asti (on isän firmassa varastolla ja asutaan aivan vieressä niin pääsee luistamaan kotio ihan miten vaan), mutta täällä se röhnötti sohvalla eikä ollut viitsinyt siivota. Meillä on myös koiranpentu joka ei vielä ole sisäsiisti ja nurkassa odotti paskakasa koska vessapaperi oli loppu. Kuivunutta kusta myös joka paikassa. Mä rupesin tekemään ruokaa ja siinä samassa siivoilemaan. Neljältä mies huusi mikä siinä ruuassa kestää. Sanoin että hetki menee. Ruoka oli pian valmista, TARJOILIN sen miehelle ja samalla koira taas kusi lattialle kamalan lammikon. Mies sanoi että keitä kahvit pitää mennä (tekemään remonttia.) No, olin käynyt kaupassa ennen kotiin tuloa ja sain pissat siivottua paperilla. Unohdin koko kahvinkeiton kusta siivotessa ja mies oli sillä välin ulkona koiran kanssa. Tuli sisään ja kysyi onko kahvit tippunut. Sitten huomasin unohtaneeni sen ja sanoin äkkiä laittavani ne. Mies suuttui ja huusi että anna vittu olla haen kahvit muualta kun et voi asioita hoitaa ja lähti ovet paukkuen menemään. Katselin ikkunasta ja näytti vielä keskisormea mulle.

Voi saatana, pitäisikö tässä nyt lähteä itse pois eikä tulla enää ikinä takaisin, miten kiittämätön paskiainen. Ollaan oltu 4 vuotta yhdessä eikä ole ennen käyttäytynyt noin. On kyllä hirveissä nikotiinipuutteissa ollut pari päivää että voiko se vaikuttaa. Mutta helvetti ei silti tarvi noin kohdella mua. Mitäs nyt sitten. Jestas.