Kysymys teille jotka olette olleet yli 10 vuotta naimisissa ja on useampi kuin yksi lapsi
Kommentit (29)
Olemme olleet naimisissa 16v ja lapsia on 3. En tunne eläväni parisuhteessa, vaan perheessä, ihan niinkuin olemme molemmat toivoneetkin.
Ehkä sitten kun lapset muuttavat maailmalle muutaman vuoden päästä on taas enemmän aikaa sille kahdenkeskiselle parisuhteelle. Nyt on hyvä näin, katsotaan miten sitten viihdymme ;)
Kyllä!
Mitä oikein haet? Sitäkö, että kokee olevansa vain äiti tai isä perheessä?
Kyllä joo. Missäs sitten jos ei parisuhteessa?
En, vaan perheessä. Kaipaisin tunnetta parisuhteesta myös.
Me ollaan oltu yhdessä parikymmentä vuotta, naimisissa 15 vuotta, lapsia neljä, teinistä vauvaan.
Kyllä meillä ihan rakkausliitto on ja olemme onnellisia parisuhteessamme.
Tottakai. Lapsia on kolme ja parisuhde on kestänyt 20 vuotta, joista 16 vuotta naimisissa. Parisuhteemme on hyvä ja kestävä, mutta lastemme kanssa muodostamme myös isomman yksikön, perheen. Olemme kuitenkin toisillemme muutakin kuin lastemme isä ja äiti, vaikka sekin on hyvin tärkeä.
Minä olin pitkässä suhteessa ja tunsin eläväni lähinnä perheessä. Vaikka minä olinkin se jätetty, niin perheily ei ole kivaa.
Nyt olen uusissa naimisissa. Virallisesti elän uusperheessä (molemmilla omia, ei yhteisiä), mutta nyt elän parisuhteessa. En perheessä, enkä edes uusperheessä. Toivon, etten koskaan enää hävitä parisuhdefokustani.
Kyllä, tosin asiaa auttaa yhteinen työpaikka. Avioliitossa 16v, neljä lasta.
Olemme vain avoliitossa, mutta ei tässä yksinkään tunne elävänsä. Haluaisin keskittyä itseeni ja saada olla rauhassa, mutta ei todellakaan voi sanoa, että omaa rauhaa olisi! Eli kyllä, paskassa sellaisessa.
Mies ymmärtää kaikkia mun oikkuja, eikä häivy olin mä sitten miten ärsyttävä tahansa.
Jos toista ei jaksa, halua tai viitsi huomioida myös naisena/miehenä/seksuaalisesti ja seksi loppuu, parisuhde kuolee. Lapsiperhearki on otollisin aika tappaa parisuhde.
4 lasta, 20 vuotta saman miehen kanssa ja tunnen että on parisuhde miehen kanssa.
Ollaan pidetty alusta saakka tärkeänä että on omaa aikaa, koko perheen kanssa yhteisiä asioita ja parisuhteelle omat hetket.
Tässä suurta roolia pitää isovanhemmat ja omat sisarukset, muuten varmaan satsaisin ulkopuolisiin lastenhoitajiin.
En tahdo olla miehen kanssa olosuhteiden pakosta ja kun lapset muuttaa kotoa niin toivon että en löydä itseäni silloin ripustautumasaa tai miettimässä mitä nyt teen.
Kyllä minä elän perheessä. Ja suoraan sanoen, jos ei olla lasten kanssa yhdessä, niin mieluiten menen toiseen huoneeseen, niin saan olla rauhassa. Lukea tai katsoa televisiota. Mies on mukava jne, mutta eniten rakastan sitä, kun saan olla rauhassa.
Kyllä olemme myös parisuhteessa. Meillä on tasapaino perheen, yhteisen ja oman ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos toista ei jaksa, halua tai viitsi huomioida myös naisena/miehenä/seksuaalisesti ja seksi loppuu, parisuhde kuolee. Lapsiperhearki on otollisin aika tappaa parisuhde.
Avioliitossahan ei tarvitse pitää näistä huolta, vaan sinne mennään nimenomaan olemaan oma itsensä ja sellaisena on kelvattava sille toiselle lopun elämää. Vai miksi muuten menette naimisiin? Rikkoaksennen valanne? :D
10
Sanotaanko vaikka niin, että ollaan hyvä tiimi.
Mut joo, en väitä etteikö olisi kiirettä ja välillä väsyttää niin ettei jaksa mitään. Mut itse ollaan valintamme tehty ja sen kanssa eletään mahdollisimman hyvin. Kyllä parisuhdetta pitää hoitaa.
Ei parisuhdetta tarvii hoitaa, jos menee naimisiin. Siinähän luvataan kelpuuttaa toinen sellaisena kuin se on.
Vierailija kirjoitti:
Ei parisuhdetta tarvii hoitaa, jos menee naimisiin. Siinähän luvataan kelpuuttaa toinen sellaisena kuin se on.
Sen takia suosin vain avoliittoa. Ei ole niin tekopyhää, kun sitten aikanaan erotaan, kun toista ei enää jaksakaan tai itse muuttuu ja haluaa eroon toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei parisuhdetta tarvii hoitaa, jos menee naimisiin. Siinähän luvataan kelpuuttaa toinen sellaisena kuin se on.
Eihän se nyt toiseen tai toiseen liity, parisuhteen hoitaminen. Toista täytyy muistaa huomioida, toimia tiiminä, antaa tilaa, antaa läheisyyttä, järjestää aikaa, ymmärtää, kysyä mitä kuuluu, jos toinen väsyy niin astua tilalle, tukea...
Eletään perheenä ja meillä vanhemmilla on parisuhde keskenämme. Tottakai lasten asiat vievät paljon aikaa ja kahdenkeskeiset hetket ovat vähissä, mutta niitä kuitenkin on. Naimisissa 20v.
joo