Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset on repäisty irti omilta juuriltaan väkivaltaisesti
14.03.2017 |
Olemme aina olleet suomalaisina syvästi yhteydessä maahan ja siitä saataviin antimiin, niin fyysiseen ravintoon kuin myös henkiseen ravintoon mitä olemme saaneet metsistä, järvistä ja ihan luonnosta ja sen energiasta ylipäänsä. Energiaa ovat myös antaneet eläimet, niiden kanssa eläminen läheisesti toisiaan kunnioittaen ja niiden elämän seuraaminen. Olemme eläneet luonnosta ja luonnon keskellä. Tasapainossa. Nyt joudumme elämään ahdistavissa betonikuutioissa ilman kosketusta luonnon hehkuun. Olemme kuin vankeja tässä yhteiskunnassa ja syömme epäterveellistä ja myrkyllistäkin ruokaa ja voimme huonosti niin fyysisesti kuin henkisestikin. Väestöräjähdys, saasteet. Ei meidän tälläisessa maailmassa olisi ikinä pitänyt elää vaan jäädä metsästäjä-keräilijä asteelle missä vallitsee tasapaino ihmisten ja luonnon väillä. Nykyisenkaltainen yhteiskunta tulee romahtamaan 50 vuoden sisällä sillä tasapaino on järkkynyt liikaa eikä planeetta kestä enää. Juu, paljon voidaan vielä tehdä, mutta ihmiskunta oppii ainoastaan katasrtofien kautta, valitettavasti.
Kommentit (38)
Sellainen on kapitalismi. Repii rikki kaiken vanhan, tunkeutuu kaikkialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mt-ongelmat on aivan varmasti yhteydessä tähän että ihmiset asuvat yksin ja eristyksissä omissa betonikuutoissaan. Yhteisöllisessä kyläasumisessa tuskin olisi ongelmia tässä mittakaavassa. Ei ihmistä ole tarkoitettu elämään yksin, eristyksissä ja kaukana luonnosta. Haaveilen johonkin ekokylään tai maalle muuttamisesta mutta yksin ja vähävaraisena vaikea toteuttaa.
-yksinäinen ja masentunut kaupunkilainen
Hyvä aloitus. Jossain välissä meidät aivopestiin ajattelemaan, että kaupungistuminen on jotenkin hienoa ja maalla asuu landepaukkuja, juntteja jne. Maalla asumisesta tehtiin noloa, kaupunkiasumisesta ja urbaanikulttuurista sitä oikeaa, tavoiteltavaa elämää. Silti voimme henkisesti yhä huonommin, myös maalla asuvat, koska heidät on jätetty sinne yksin palvelujen ulottumattomiin syrjäytymään. Mutta myös kaupungissa asuvat, vaikka heillähän piti olla kaikkea?
Tämäkin ketju on sitten samaa pelotteluroskaa...
Mikä on ap:n ihannevuosikymmen, mihin hän haluaa palata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asun betonikuutiossa jossa kaikki naapurit juttelevat toisilleen ja ovat yhteisöllisiä. Muutin maalta jossa joitakin ei saanut edes tervehtiä koska isoisän isä oli hävinnyt maakaupan heidän isoisän isälleen. Sairasta.
Ankeuttajan tekstiä. Entisenä maalaisena viihdyn erinomaisesti kaupungissa. Sosiaalisuus on täysin itsestä kiinni. Epäsosiaalinen ei muuksi muutu olivat rakennukset ympärillä miten päin tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ap:n ihannevuosikymmen, mihin hän haluaa palata?
Ap:stä en tiedä, mutta itse haluaisin siirtyä muutaman sata vuotta tulevaisuuteen, jolloin asumispaikalle on tapahtunut sama kuin tapahtui internetille.
Netin alussahan oli nettiportaaleja kun firmat kuvittelivat, että se "location, location, location" pätee muka netissäkin. Sonera plaza oli hurjan arvokas ja samoin muut vastaavat nettiportaalit ja kansalle uskoteltiin, että nettiin kuuluu mennä niiden kautta. Ei kestänyt kauaa ja kansa tajusi ettei niitä portaaleja tarvita mihinkään.
Kaupungeille käy samoin kun etäläsnäolo kehittyy näppäräksi, liikkuminen tehostuu ja posti muuttuu täysin automaattiseksi. On siis ihan sama missä asuu ja kaikki on silti helposti saavutettavissa.
Asun Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa metsän vieressä, lyhyt matka kauppakeskukseen. Lapset tekevät koulustakin retkiä vieressä kasvavaan metsään. Saan elää omana itsenäni eikä niin että kaikki vastaantulijat tietävät kuka olen. Kesällä toki maalle. ETsi kaupungista paras kohta ja muuta sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä suomalaisuutta aidoimmillaan.
Mitä meillä olisi, jos olisimme jääneet metsästäjä-keräilijöiksi? Kaikkea muuta paitsi melkein kaikkea. Maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen tekivät mahdolliseksi tieteet, kehittyneemmät taiteet, lähes kaiken teknologian ja kulttuurin. Ilman maanviljelyä tällä planeetalla olisi ehkä promille nykyisestä väkimäärästä. Kaikki 246 "suomalaista" kyyhöttäisivät juuri nyt risumajoissaan, pureskelisivat oravankoipea ja toivoisivat selviävänsä ensi yöstä hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ihana alotus ap :)
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä meillä olisi, jos olisimme jääneet metsästäjä-keräilijöiksi? Kaikkea muuta paitsi melkein kaikkea. Maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen tekivät mahdolliseksi tieteet, kehittyneemmät taiteet, lähes kaiken teknologian ja kulttuurin. Ilman maanviljelyä tällä planeetalla olisi ehkä promille nykyisestä väkimäärästä. Kaikki 246 "suomalaista" kyyhöttäisivät juuri nyt risumajoissaan, pureskelisivat oravankoipea ja toivoisivat selviävänsä ensi yöstä hengissä.
No tämä ei nyt tieteellisesti pidä paikkaansa tarkalleen. Kuvittelet metsästäjä-keräilijät alkeellisina luolissa asuvina tyyppeinä.
Mitenkäs kuvittelet että jossain arktisilla alueilla. korkealla vuoristossa, viidakossa tai aavikoilla on selvitty ilman tieto-taitoa? Nehän ovat olleet avainasemassa siellä selviämisessä.
Metsästäjä-keräilijät ovat usein eläneet terveempää elämää kuin samaan aikaan muualla asuneet maanviljelijät, koska ovat voineet siirtyä paikalta toiseen (puhtaus, ekologisuus), eläneet pienimmissä ryhmissä (taudit ei leviä) ja hyödyntäneet monipuolisemmin ravintoa. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat olleet yleistäen myös demokraattisempia kuin maanviljelysyhteiskunnat, naisten ja lasten asema on ollut parempi.
Moni ei tajua, että maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen itse asiassa heikensi monin paikoin ihmisten ruokavaliota kun oltiin riippuvaisia siitä tietystä kasvista ja sen sadosta. Lisäsi suuret yhteisöt muuttuivat äkkiä epädemokraattisiksi ja hierarkkisiksi, joten harva köyhä sai hyvää ruokaa ja tarpeeksi. Päinvastoin moni joutui orjaksi tai alistettuun asemaan.
Tiede ja taide on kehittynyt kaikissa ihmisyhteisöissä. Monet keksinnöt, jotka nytkin ovat vielä käytössä voivat olla myös peräisin metsästäjä-keräilijä -kulttuureista. Vaikkapa sukset ja maalaustaide!
Kun asioihin perehtyy vähän syvällisemmin, niin esittämäsi yksinkertaistetut näkemykset eivät enää olekaan niin itsestäänselviä ja tosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ankeuttajan tekstiä. Entisenä maalaisena viihdyn erinomaisesti kaupungissa. Sosiaalisuus on täysin itsestä kiinni. Epäsosiaalinen ei muuksi muutu olivat rakennukset ympärillä miten päin tahansa.
Juuri näin. Jos ei kaipaa ihmisiä lähistölleen niin ei niitä kaipaa missään. Jossain Espanjassa olisin varmasti sosiaalisempi, koska ympäristö, aurinko yms. varmasti pitäisi minua virkeämpänä ja iloisempana. Tietenkin jos naapurit olisivat tympeitä, niin ei se sitten kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä meillä olisi, jos olisimme jääneet metsästäjä-keräilijöiksi? Kaikkea muuta paitsi melkein kaikkea. Maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen tekivät mahdolliseksi tieteet, kehittyneemmät taiteet, lähes kaiken teknologian ja kulttuurin. Ilman maanviljelyä tällä planeetalla olisi ehkä promille nykyisestä väkimäärästä. Kaikki 246 "suomalaista" kyyhöttäisivät juuri nyt risumajoissaan, pureskelisivat oravankoipea ja toivoisivat selviävänsä ensi yöstä hengissä.
No tämä ei nyt tieteellisesti pidä paikkaansa tarkalleen. Kuvittelet metsästäjä-keräilijät alkeellisina luolissa asuvina tyyppeinä.
Mitenkäs kuvittelet että jossain arktisilla alueilla. korkealla vuoristossa, viidakossa tai aavikoilla on selvitty ilman tieto-taitoa? Nehän ovat olleet avainasemassa siellä selviämisessä.
Metsästäjä-keräilijät ovat usein eläneet terveempää elämää kuin samaan aikaan muualla asuneet maanviljelijät, koska ovat voineet siirtyä paikalta toiseen (puhtaus, ekologisuus), eläneet pienimmissä ryhmissä (taudit ei leviä) ja hyödyntäneet monipuolisemmin ravintoa. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat olleet yleistäen myös demokraattisempia kuin maanviljelysyhteiskunnat, naisten ja lasten asema on ollut parempi.
Moni ei tajua, että maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen itse asiassa heikensi monin paikoin ihmisten ruokavaliota kun oltiin riippuvaisia siitä tietystä kasvista ja sen sadosta. Lisäsi suuret yhteisöt muuttuivat äkkiä epädemokraattisiksi ja hierarkkisiksi, joten harva köyhä sai hyvää ruokaa ja tarpeeksi. Päinvastoin moni joutui orjaksi tai alistettuun asemaan.
Tiede ja taide on kehittynyt kaikissa ihmisyhteisöissä. Monet keksinnöt, jotka nytkin ovat vielä käytössä voivat olla myös peräisin metsästäjä-keräilijä -kulttuureista. Vaikkapa sukset ja maalaustaide!
Kun asioihin perehtyy vähän syvällisemmin, niin esittämäsi yksinkertaistetut näkemykset eivät enää olekaan niin itsestäänselviä ja tosia.
Se on varmasti totta, että maanviljelys heikensi ravinnon laatua ja edisti kulkutauteja. Se kuitenkin myös lisäsi ravinnon määrää niin, että yhteisön kaikkien jäsenten aika ei enää kulunut ravinnon etsintään. Jäi aikaa rakentaa taloja ja kulkuneuvoja, tutkia ihmisen ja muun luonnon salaisuuksia, ruveta tekemään politiikkaa jne.
Kaikki syntyjuuriltaan reväistyt kärsivät alkoholiongelmista yms, vrt. intiaanit. Tähän soppaan vielä pakotettu orjan asema niin soppa valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä meillä olisi, jos olisimme jääneet metsästäjä-keräilijöiksi? Kaikkea muuta paitsi melkein kaikkea. Maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen tekivät mahdolliseksi tieteet, kehittyneemmät taiteet, lähes kaiken teknologian ja kulttuurin. Ilman maanviljelyä tällä planeetalla olisi ehkä promille nykyisestä väkimäärästä. Kaikki 246 "suomalaista" kyyhöttäisivät juuri nyt risumajoissaan, pureskelisivat oravankoipea ja toivoisivat selviävänsä ensi yöstä hengissä.
No tämä ei nyt tieteellisesti pidä paikkaansa tarkalleen. Kuvittelet metsästäjä-keräilijät alkeellisina luolissa asuvina tyyppeinä.
Mitenkäs kuvittelet että jossain arktisilla alueilla. korkealla vuoristossa, viidakossa tai aavikoilla on selvitty ilman tieto-taitoa? Nehän ovat olleet avainasemassa siellä selviämisessä.
Metsästäjä-keräilijät ovat usein eläneet terveempää elämää kuin samaan aikaan muualla asuneet maanviljelijät, koska ovat voineet siirtyä paikalta toiseen (puhtaus, ekologisuus), eläneet pienimmissä ryhmissä (taudit ei leviä) ja hyödyntäneet monipuolisemmin ravintoa. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat olleet yleistäen myös demokraattisempia kuin maanviljelysyhteiskunnat, naisten ja lasten asema on ollut parempi.
Moni ei tajua, että maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen itse asiassa heikensi monin paikoin ihmisten ruokavaliota kun oltiin riippuvaisia siitä tietystä kasvista ja sen sadosta. Lisäsi suuret yhteisöt muuttuivat äkkiä epädemokraattisiksi ja hierarkkisiksi, joten harva köyhä sai hyvää ruokaa ja tarpeeksi. Päinvastoin moni joutui orjaksi tai alistettuun asemaan.
Tiede ja taide on kehittynyt kaikissa ihmisyhteisöissä. Monet keksinnöt, jotka nytkin ovat vielä käytössä voivat olla myös peräisin metsästäjä-keräilijä -kulttuureista. Vaikkapa sukset ja maalaustaide!
Kun asioihin perehtyy vähän syvällisemmin, niin esittämäsi yksinkertaistetut näkemykset eivät enää olekaan niin itsestäänselviä ja tosia.
Miksi vaikkapa Amazonilta löydetyt kansat sitten elävät edelleen henkisesti ja kulttuurisesti muinaisaikaa? Yhden tutkimuksen mukaan amazonilaiset heimojen jäsenet elävät vähän yli nelikymppisiksi. Ei kai kukaan edes romanttisimmissa jalo villi -kuvitelmissaan halua sellaista itselleen ja lapselleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä meillä olisi, jos olisimme jääneet metsästäjä-keräilijöiksi? Kaikkea muuta paitsi melkein kaikkea. Maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen tekivät mahdolliseksi tieteet, kehittyneemmät taiteet, lähes kaiken teknologian ja kulttuurin. Ilman maanviljelyä tällä planeetalla olisi ehkä promille nykyisestä väkimäärästä. Kaikki 246 "suomalaista" kyyhöttäisivät juuri nyt risumajoissaan, pureskelisivat oravankoipea ja toivoisivat selviävänsä ensi yöstä hengissä.
No tämä ei nyt tieteellisesti pidä paikkaansa tarkalleen.
Niinpä. Kirjoittajalla ei liene mitään käsitystä miten Suomi on edes asutettu. Ensimmäiset muuttajat ovat luultavasti tulleet meri teitä pisteittäin, Sekä norjan ja ruotsin yli osa. Osa itämereltä. Seuraavaksi tuhansia vuosia myöhemmin ovat "saamelaiset" saapuneet karjalan kannaksen kautta miehittäneet idästä pohjoiseen olevan alueen.
Saamelaisten elinkeino taas perustui poroihin ja riistan seuraamiseen. Joten oravan koipia ei olla pureksittu, vaan asuttu tiipiissä, turvekammeissa, sekä vastaavissa eläinten nahkoja asumuksiin hyödyksi käyttäen.
Noi toiset taas perustivat elinkeinonsa maanviljelyyn ja lantalaisiksikin kutsuttiin myöhemmin.
Tämänkin informaation näin alkuun tarjoaa. Kysykää lisää, jos älykäs tiedonpuute vaivaa.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä meillä olisi, jos olisimme jääneet metsästäjä-keräilijöiksi? Kaikkea muuta paitsi melkein kaikkea. Maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen tekivät mahdolliseksi tieteet, kehittyneemmät taiteet, lähes kaiken teknologian ja kulttuurin. Ilman maanviljelyä tällä planeetalla olisi ehkä promille nykyisestä väkimäärästä. Kaikki 246 "suomalaista" kyyhöttäisivät juuri nyt risumajoissaan, pureskelisivat oravankoipea ja toivoisivat selviävänsä ensi yöstä hengissä.
No tämä ei nyt tieteellisesti pidä paikkaansa tarkalleen. Kuvittelet metsästäjä-keräilijät alkeellisina luolissa asuvina tyyppeinä.
Mitenkäs kuvittelet että jossain arktisilla alueilla. korkealla vuoristossa, viidakossa tai aavikoilla on selvitty ilman tieto-taitoa? Nehän ovat olleet avainasemassa siellä selviämisessä.
Metsästäjä-keräilijät ovat usein eläneet terveempää elämää kuin samaan aikaan muualla asuneet maanviljelijät, koska ovat voineet siirtyä paikalta toiseen (puhtaus, ekologisuus), eläneet pienimmissä ryhmissä (taudit ei leviä) ja hyödyntäneet monipuolisemmin ravintoa. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat olleet yleistäen myös demokraattisempia kuin maanviljelysyhteiskunnat, naisten ja lasten asema on ollut parempi.
Moni ei tajua, että maanviljelys ja sen vaatima paikalleen asettuminen itse asiassa heikensi monin paikoin ihmisten ruokavaliota kun oltiin riippuvaisia siitä tietystä kasvista ja sen sadosta. Lisäsi suuret yhteisöt muuttuivat äkkiä epädemokraattisiksi ja hierarkkisiksi, joten harva köyhä sai hyvää ruokaa ja tarpeeksi. Päinvastoin moni joutui orjaksi tai alistettuun asemaan.
Tiede ja taide on kehittynyt kaikissa ihmisyhteisöissä. Monet keksinnöt, jotka nytkin ovat vielä käytössä voivat olla myös peräisin metsästäjä-keräilijä -kulttuureista. Vaikkapa sukset ja maalaustaide!
Kun asioihin perehtyy vähän syvällisemmin, niin esittämäsi yksinkertaistetut näkemykset eivät enää olekaan niin itsestäänselviä ja tosia.
Miksi vaikkapa Amazonilta löydetyt kansat sitten elävät edelleen henkisesti ja kulttuurisesti muinaisaikaa? Yhden tutkimuksen mukaan amazonilaiset heimojen jäsenet elävät vähän yli nelikymppisiksi. Ei kai kukaan edes romanttisimmissa jalo villi -kuvitelmissaan halua sellaista itselleen ja lapselleen?
Kyllä mä mielummin eläisin 40 vuotta vapaana kuin 80 vuotta Pohjois-Koreassa.
Alue: Aihe vapaa
Ihminen on sairas eläin. Siitä kannattaa pysytellä erossa.