Jos sinut kutsutaan kaverillesi ruokailtamaan, kysytkö mitä tuoda vai tuletko tyhjin käsin (nyyttärivihjailuista huolimatta)?
Voi vaan ihmetellä joidenkuiden pokkaa tulla ns. valmiiseen ruokapöytään nyyttäreihin tuomatta itse mitään.
Kommentit (16)
Hei oikeasti kommentoikaa nyt jotain.
Vielä mennessä tuli juttua että täytyy poiketa kaupan kautta kun yksi tuote on loppu, ei edes siellä tullut mieleen ehdottaa että maksaisi?!
Vierailija kirjoitti:
Eli sanoitko suoraan, että kyseessä on nyyttärit, vai vihjailitko vain? Ihmettelen miten tuollaista edes pääsee tapahtumaan, jos on kerran nyyttäreistä yhdessä sovittu. Silloinhan on sovittu etukäteen sekin, mitä kukakin tuo.
Juu sanottiin näin että Marjatta tuo sitä ja tätä ja tota ja Pirjo sen ja Raija vielä tuon, sitten tämä on loppu ja täytyy hakea tullessa. Ei ottanut vihjeestä vaaria.
ota reppu mukaan johon jotain tarjoiltavaa, jos kukaan ei ota asiaa esille niin säästät ne itselles myöhemmin?
jos ei suoraan sanota että tuokaa omat annokset niin ei pitäisi myöskään varautua muille tarjoilemaan, että näin
yleensä se sitten tasaantuu kun pidetään kutsut toisinpäin, eli vuorottelua, vähänniinkun että sinä ajat menomatkan ja minä ajan paluumatkan
No jos olet sanonut että on nyyttärit niin sitten on outoa jos ei tuo mitään.
Mutta jos vaan vihjailet että vitsit unohtui ostaa/vielä puuttuu tmv mutta et ole puhunut nyyttäreistä mitään niin ei, sitten ei ole outoa jos vieras tulee tyhjin käsin.
Jos kutsutaan syömään niin kysyn aina mitä voin tuoda. Jos sanotaan ettei tarvitse tuoda mitään niin vien kukkia tms.
Nyyttärit sitten asia erikseen, eikö se jo kutsusta käy ilmi että kaikki tuovat jotain? Ja on hyvä myös edes hiukan sopia mitä kukin tuo.
Ruokailtamat?
Nyyttäreitä harrastettiin nuorina opiskelijoina.
Kaikki eivät todellakaan tajua vihjailua, niille pitää sanoa suoraan. Tein aikoinani elämäni turhan vaikeaksi, kun yritin vaan vihjailla. Suoraan sanomalla ja puhumalla pääsee paljon vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät todellakaan tajua vihjailua, niille pitää sanoa suoraan. Tein aikoinani elämäni turhan vaikeaksi, kun yritin vaan vihjailla. Suoraan sanomalla ja puhumalla pääsee paljon vähemmällä.
Joo yleensä on ymmärtänyt, ei ole siis eka kerta nämä meidän ruokailtamat. Mutta en tiedä, olemme kavereita pitkältä ajalta ja hän on muutenkin ottanut vähän takapakkia, joskus sanonut että otan yhteyttä sitten kun jaksan tai vastaavaa. Kutsuin sitten mukaan vanhaan tapaan ja tuli kyllä mutta ei siis tuonut mitään kuten vanhaan tapaan. Outo juttu kaiken kaikkiaan.
Enkä siis suoraan vääntänyt rautalangasta että nämä on nyyttärit kun ollaan vuosikaudet aina joskus tehty tietyn tyyppistä ruokaa jonkun luona, siis vaikka texmex, sushi jne. Olemme kuitenkin aikuisia työssäkäyviä ihmisiä joten ehkä nyyttärit ei ole oikea mielikuva ja siksi en niistä puhunutkaan, kutsuin mukaan kuten ennenkin.
Totta kai kysyn , eritoten jos nyyttärit on. Kysyn vaikka ei olisi. Ja tuon viinipullon (yleiseen käyttöön tai emännälle/isännälle) oli tilanne mikä tahasa, siis ruoka tuomiseni lisäksi.
Ruokailtamat :D tuulahdus 70-luvulta silleen hyvällä tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sanoitko suoraan, että kyseessä on nyyttärit, vai vihjailitko vain? Ihmettelen miten tuollaista edes pääsee tapahtumaan, jos on kerran nyyttäreistä yhdessä sovittu. Silloinhan on sovittu etukäteen sekin, mitä kukakin tuo.
Juu sanottiin näin että Marjatta tuo sitä ja tätä ja tota ja Pirjo sen ja Raija vielä tuon, sitten tämä on loppu ja täytyy hakea tullessa. Ei ottanut vihjeestä vaaria.
Lakkaa tampio vihjailemasta ja sano suoraan, että sun Pertsa tehtävänä on siten tuoda kyljyksiä kaksi kiloa. Ja siis todellakin näin selkeästi, määrä myös. Ettei tuo vaan pientä määrää.
Varsinkin miehistä iso osa on sillä lailla vihjailulle sokeita, että ÄLÄ VIHJAILE, SANO SELVÄSTI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sanoitko suoraan, että kyseessä on nyyttärit, vai vihjailitko vain? Ihmettelen miten tuollaista edes pääsee tapahtumaan, jos on kerran nyyttäreistä yhdessä sovittu. Silloinhan on sovittu etukäteen sekin, mitä kukakin tuo.
Juu sanottiin näin että Marjatta tuo sitä ja tätä ja tota ja Pirjo sen ja Raija vielä tuon, sitten tämä on loppu ja täytyy hakea tullessa. Ei ottanut vihjeestä vaaria.
Lakkaa tampio vihjailemasta ja sano suoraan, että sun Pertsa tehtävänä on siten tuoda kyljyksiä kaksi kiloa. Ja siis todellakin näin selkeästi, määrä myös. Ettei tuo vaan pientä määrää.
Varsinkin miehistä iso osa on sillä lailla vihjailulle sokeita, että ÄLÄ VIHJAILE, SANO SELVÄSTI
Naisesta oli kyse, ja luulenpa että meidän kutsut loppuivat nyt sitten tähän kun muutenkin hän oli jo aikaisemmin tuollainen "otan sitten yhteyttä kun jaksan" ...
Välttämättä sitä ei kaikki hoksaa, jos ei erikseen sano. Vihjailun sijaan ensi kerralla voisi sanoa, että asia x tarvitaan vielä, toisitko tullessasi. Välillä sitä on aivot niin varikolla ettei muista, mikä on ollut yleinen käytäntö. :)
Jos minut kutsutaan syömään, niin en tuo ruokaa mukanani. Jos kutsutaan epämääräisesti viettämään iltaa, en tuo ruokaa mukanani (mutta käy syömässä ennen illanviettoa). Jos kutsutaan nyyttäreille ja sanotaan, että tuo mukanasi 2 kg paistijauhelihaa ja 250 g tölkki herkkukurkkuja, niin vien mukanani 2 kg paistijauhelihaa ja 250 g tölkin herkkukurkkuja.
Ihmiset eivät pääsääntöisesti ole ajatuksenlukijoita. Minua ärsyttävät ihmiset, joita kutsun päivälliselle ja jotka tuovat tullessaan jälkiruokakakun tai salaattia. Miksi ihmeessä - eivätkö he ymmärrä, että kutsu syömään on päivälliselle tarkoittaa sitä, että tarjoan ruokaa?
Eli sanoitko suoraan, että kyseessä on nyyttärit, vai vihjailitko vain? Ihmettelen miten tuollaista edes pääsee tapahtumaan, jos on kerran nyyttäreistä yhdessä sovittu. Silloinhan on sovittu etukäteen sekin, mitä kukakin tuo.