Lue keskustelun säännöt.
ruåtsia osaaville kysymys?
09.03.2017 |
wikipedia väittää, että pohjanmaalla puhuttavassa ruåtsissa olisi substantiiveilla maskuliini, feminiini ja neutri! pitääkö tuo paikkansa? jos pitää, niin mitä ne käyttää en ja ett lisäksi?
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_by_type_of_grammatical_…
Ostrobothnia (Finland) and northern Sweden, have preserved three genders in spoken language.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Luin jostain että Pohjanmaalla puhuttu ruotsi olisi parhaiten säilynyttä "vanhaa ruotsia"
Varmaan vauvapalstalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko hen? Kuten ihan Ruotsissakin.
Pohjanmaan rannikkoseudulla puhuttu ruotsi jaetaan kolmeen suureen murrealueeseen: eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen Pohjanmaahan. Näiden alueiden sisälläkin murteet saattavat vaihdella paljon, jopa pitäjittäin.
Yksi monille pohjalaismurteille ominainen piirre on kolmen kieliopillisen suvun säilyminen. Yleiskielen kahden suvun (den, det) sijasta murteissa on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri (han, hon, he).
Ääntämisessä on selkeitä eroja yleiskieleen. Esimerkiksi l-äänne esiintyy pohjalaismurteissa melkein kaikkialla paksuna. Monin paikoin myös rd on muuttunut paksuksi l:ksi (jorden > joolen).
Joillakin murrealueilla k ja g ovat pehmenneet etuvokaalin edellä, myös lauseen sisällä.
(bygget > byddje, fisken > fissjin, käringen > tjärindjen)
Eräiden yleisruotsista aikoja sitten kadonneiden diftongien säilyminen on myös ominaista pohjalaismurteille. Esimerkiksi sköt = sköut, nöta = nöit, sten = stein.
Niin ikään tyypillistä on painottoman loppuvokaalin poisputoaminen, mistä seuraa myös taivutuksen yksinkertaistumista.
Lähteinä mm.
Harling-Kranck Gunilla, Från Pyttis till Nederveteli : tjugonio prov på dialekter i Nyland, Åboland, Åland och Österbotten. Svenska litteratursällskapet i Finland 1998. Mukana myös murrenäytteitä sisältävät cd:t.
Martola Nina, Suomenruotsin murteet elävät yhä vahvoina. HS 31.7.2010.
Muita lähteitä ja aineistoa aiheeseen tarkemmin perehtyville
Finlandssvenskan : fakta och debatt. Söderström 1978
Holmberg, Karl Axel, Mål och bygd i Sideby. Almqvist & Wiksell International 1986.
Ivars Ann-Marie, Från Österbotten till Sörmland. Svenska litteratursällskapet i Finland 1986
Ivars Anne-Marie, Närpesdialekten på 1980-talet. Svenska litteratursällskapet i Finland 1988
Lars Huldén : festskrift 5.2.1986. Svenska litteratursällskapet i Finland 1986
Tutkimusten lisäksi voi mainita Pauliina ja Mats Holmqvistin hauskan kirjasen Grundsprååtji [kokkolanruotsi], joka perustuu Keskipohjanmaa-lehdessä ilmestyneisiin juttuihin, kokkolanruotsin kielikylpyyn. Keski-Pohjanmaan kirjapaino 2004.
"Yleiskielen kahden suvun (den, det) sijasta murteissa on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri (han, hon, he)."
Mutta noi eivät ole substantiivien luokkia. Mikä se kolmas muka on den ja det lisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin jostain että Pohjanmaalla puhuttu ruotsi olisi parhaiten säilynyttä "vanhaa ruotsia"