Mitä odotat lapsesi kummilta?

Vierailija kirjoitti:

Millä tavoin pidätte lapsen kummiin yhteyttä ja mitä odotatte kummilta? Monella yhteydenpito kummiin tapahtuu vain synttäreiden ja joulun lähestyessä (koska lahja).

En mitenkään. Jotkut jaksaa vöyhkätä tuollaisista turhista asioista. Hanki elämä.

En oikeastaan mitään. Tai vain sitä, että he ovat luotettavia ystävällisiä aikuisia lapsen elämässä. Lahjoja ei tarvitse, vain mukavaa rentoa ystävyyttä. Näin on ollutkin kaikkien kolmen lapsen kummien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En oikeastaan mitään. Tai vain sitä, että he ovat luotettavia ystävällisiä aikuisia lapsen elämässä. Lahjoja ei tarvitse, vain mukavaa rentoa ystävyyttä. Näin on ollutkin kaikkien kolmen lapsen kummien kanssa.

Voi olisipa sinun kaltaisia vanhempia enemmän!! Juuri näin itsekin ajattelen, mutta omien kummilasteni kohdalla tuntuu että teen sitten niin tai näin, niin aina menee väärin...

Olisi kiva, jos olisivat yhdessä. Toinen tytär on kerran vuodessa yökylässä. Kummi hakee ja palauttaa kesäloman aikaan. Kiva juttu.

Meillä kyllä muistetaan puolin ja toisin. Saatetaan esim. lasten kanssa leipoa ja viedä kummeille maistiaisia. Kesäisin käydään yhdessä rannalla ja piknikillä. Tavallista yhdessäoloa, ei mitään ihmellistä :)

Esirukousta, koska olemme kristittyjä. Jonkinlainen yhteydenpito olisi kiva, mutta koska asumme aika kaukana kaikista kummeista, ymmärrän, ettei se ole tiivistä.

En yhtään mitään. Täysin elähtänyt ja turha instituutio. Ja lapsillamme siis on kummit ja lapset on kastettu.

Meillä lapsella on molempien kaksi parasta kaveria kummeina. Eli yhteensä neljä kummia. Jokainen saa olla kummi sillä tavalla, jonka kokee omakseen. Yksi on jo lapsen vauva-ajasta ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja halunnut viettää tämän kanssa aikaa. Toinen on vasta nyt alkanut viettää enemmän aikaa lapsen kanssa, kun lapsi on lähes neljä. Sanoi itse, ettei oikein osaa olla ihan pienten lasten kanssa ja se on minusta ihan ok. Kolmannella on omat lapset ja näemme lähinnä perheinä ja vietämme ehkä nelisen kertaa vuodessa aikaa yhdessä. Asumme kaukana toisistamme. Neljäs tekee uraa ja asuu ulkomailla. Tuo hulppeita lahjoja ja on vähän jäykkä lapsen kanssa. Kaikki kuitenkin ovat tärkeitä lapselle. Meillä ei siis odoteta kummeilta mitään. He ovat turvallisia aikuisia lapsen elämässä ja malleja siitä miten monella tapaa tätä elämää voi elää.

Tiedän perheen jossa kummeja ei edes kutsuta lapsen synttäreille. Herää kysymys miten kummin pitäisi sitten olla lapsen elämässä?

Jotkut joutuu kummiksi kun Ei kehtaa kieltäytyä vaikka ei introverttinä kiinnostas paskaakaan. Saati ole rahaa lahjoihin,

Mielellään osallistumista ristiäisiin ja rippijuhliin. Muuten ei mitään. Nimellinen juttu meille mutta onhan ne kummit oltava jos lapsi kastetaan.