Lue keskustelun säännöt.
Kuoleman jälkeen ei ole elämää!
06.03.2017 |
Tuttuni putosi jäihin ja hukkui. Pintapelastajat hakivat pohjasta. Sydän oli pysähtynyt. Elvytys tuloksetonta. Vietiin helikopterilla sairaalaan, jossa saatiin elvytettyä. Kiitos kylmyydelle siitä, että pysyviä vaurioita ei jäänyt vaikka oli pitkään kuolleena. Sanoi, ettei muista koko hommasta mitään ja ettei kuoleman jälkeen ole mitään elämää. Se on aivan kuin olisi vain tajuttomana, mikä nyt onkin ihan loogista. Olen pahoillani, uskovaiset.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Onkin naurettavaa kuinka jotkut uskovat siihen, että kuollessa olisi jotenkin enemmän tajuissaan kuin tajuttomana :D
Joo, minäkin kun vein auton paalaukseen niin se alkoikin toimia paremmin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hän ollutkaan kuollut kokonaan. Ei sinne taivaaseen heti pääse, jos ei ole oikeasti kuollut.
Minä uskon kuitenkin ikuiseen elämään Jeesukseen uskomisen kautta. Anna minun uskoa ja usko sinä mitä haluat. Eivät kaikki koe tai muista niitä rajatilakokemuksia kuitenkaan.
On myös niitä, jotka muistavat tuolta ajalta. On myös nykyisin tutkimuksia, jotka alustavasti viittaavat siihen, että tietoisuus ei pääty kuolemaan. (Southamptonin yliopisto, Parnia). Jotkut fysiikan teoreetikot ovat lisäksi pohtineet, että kvanttimekaniikka mahdollistaisi tietoisuuden säilymisen. Ei kannata olla noin umpimielinen ap.
Toisekseen ne, jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään, eivät häviä. Jos tietoisuus sammuu, se sammuu ja that's it. Eivät koskaan tiedä olevansa väärässä. Jos taas kuoleman jälkeen on elämää, se on harmillisempaa niille, jotka eivät siihen uskoneet ja huomaavat olleensa väärässä. Uskoville win-win.
Eikö raamatun mukaan sinne taivaan riemuun tai helvetin kauhuun pääse vasta sitten kun maailmaloppu on tullut? Sitä ennen kaikki pötköttää haudassaan ja venaa kun jumala ja jesse päättää minne ne joutuu.
Haluatko 2 metriä maan alle matojen syötäväksi, vai poltettavaksi niin että sielu pääsee vapauteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin miten se on? Onko ihminen tiedoton, kunnes Jeesus viimeisenä päivänä herättää vai pääseekö sinne taivaaseen heti kuoleman jälkeen? Mitä raamattu tästä oikeasti sanoo?
Vierailija kirjoitti:
Eikö raamatun mukaan sinne taivaan riemuun tai helvetin kauhuun pääse vasta sitten kun maailmaloppu on tullut? Sitä ennen kaikki pötköttää haudassaan ja venaa kun jumala ja jesse päättää minne ne joutuu.
Pitää paikkansa, näin Raamatussa sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä uskon raamatun sanaan ja kuoleman jälkeen ei ole enää aikaa vaan ikuisuus, joten kai se menee niin, että kuollut pääsee sinne heti tavallaan, koska sitä aikaa ei enää ole. Oli se sitten meidän näkökulmasta se aika tai ei. Liittyykö tämä jotenkin kvanttiteoriaan, mihin en ole perehtynyt, enkä sitä tajua.
Joku vois kertoa?
Olet väärässä, kuoleman jälkeen keho kuhisee kaikenlaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä te hihhulit olette sitten suloisia...
Ettäkö oikein kuolemanjälkeistä elämää, niih! :D
Vierailija kirjoitti:
On myös niitä, jotka muistavat tuolta ajalta. On myös nykyisin tutkimuksia, jotka alustavasti viittaavat siihen, että tietoisuus ei pääty kuolemaan. (Southamptonin yliopisto, Parnia). Jotkut fysiikan teoreetikot ovat lisäksi pohtineet, että kvanttimekaniikka mahdollistaisi tietoisuuden säilymisen. Ei kannata olla noin umpimielinen ap.
Toisekseen ne, jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään, eivät häviä. Jos tietoisuus sammuu, se sammuu ja that's it. Eivät koskaan tiedä olevansa väärässä. Jos taas kuoleman jälkeen on elämää, se on harmillisempaa niille, jotka eivät siihen uskoneet ja huomaavat olleensa väärässä. Uskoville win-win.
No kyllä ne häviävät, jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään. Eivät suoranaisesti, mutta koska heidän on suorastaan pakko tuhlata rahansa ja resurssinsa siihen uskomukseen liittyvään pelleilyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon raamatun sanaan ja kuoleman jälkeen ei ole enää aikaa vaan ikuisuus, joten kai se menee niin, että kuollut pääsee sinne heti tavallaan, koska sitä aikaa ei enää ole. Oli se sitten meidän näkökulmasta se aika tai ei. Liittyykö tämä jotenkin kvanttiteoriaan, mihin en ole perehtynyt, enkä sitä tajua.
Joku vois kertoa?
Hyviä pohdintoja ja asia voi hyvinkin olla noin. Ihan tässä maallisessa, fysiikanlakien ohjaamassa maailmassa, on fysiikanteorioita, joiden mukaan tulevaisuus on jo olemassa. Aikahan ei ole suoraa viivaa, vaan se aaltoilee ja taipuu. Se on lisäksi suhteellista. Aika kuluu eri avaruuden kolkissa eri nopeudella suhteessa esimerkiksi meihin.
Kaikki menevät kristinuskon mukaan yhtä aikaa Herran eteen, mutta jotkut menevät meistä katsottuna edeltä (=edesmennyt).
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni putosi jäihin ja hukkui. Pintapelastajat hakivat pohjasta. Sydän oli pysähtynyt. Elvytys tuloksetonta. Vietiin helikopterilla sairaalaan, jossa saatiin elvytettyä. Kiitos kylmyydelle siitä, että pysyviä vaurioita ei jäänyt vaikka oli pitkään kuolleena. Sanoi, ettei muista koko hommasta mitään ja ettei kuoleman jälkeen ole mitään elämää. Se on aivan kuin olisi vain tajuttomana, mikä nyt onkin ihan loogista. Olen pahoillani, uskovaiset.
"Tuttusi" taitaa olla se mies, josta olemme saaneet lukea lehdistä.
Ihan ekaksi tulee mieleen, onko tuttusi/tämä mies uskova? Siis silleen oikeesti, eikä vain joku kirkkoon tms. kuuluva. Eli onko hänellä henk koht usko ja yhteys Jeesukseen?
Kysyn siksi, että saattaa ollaniin, että jos ja kun yhteyttä ei ole elinaikana, miten sen saavuttaisi lähes kuolinhetkellä? Etenkään, jos ihminen ei silloinkaan kurota Jumalan puoleen.
Nde-kokemuksia on monenlaisia, jopa pienet lapset ovat kertoneet kirkkaasta valosta ja hyvästä olosta. (Esim. kirjassa Closer to the light, M.Morse 1990)
Elintoimintojen hiipuessa on varmasti merkitystä sillä, miten kauan aivot toimivat ja ihminen on edes jollain tapaa tietoinen itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin leikkauksessa jossa sydän pysähtyi.
Katselin itseäni ja kaikkea ulkopuolelta ja tajusin että olen kuollut.
Silti se tuntui ihan samalta kuin tämäkin oleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myös niitä, jotka muistavat tuolta ajalta. On myös nykyisin tutkimuksia, jotka alustavasti viittaavat siihen, että tietoisuus ei pääty kuolemaan. (Southamptonin yliopisto, Parnia). Jotkut fysiikan teoreetikot ovat lisäksi pohtineet, että kvanttimekaniikka mahdollistaisi tietoisuuden säilymisen. Ei kannata olla noin umpimielinen ap.
Toisekseen ne, jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään, eivät häviä. Jos tietoisuus sammuu, se sammuu ja that's it. Eivät koskaan tiedä olevansa väärässä. Jos taas kuoleman jälkeen on elämää, se on harmillisempaa niille, jotka eivät siihen uskoneet ja huomaavat olleensa väärässä. Uskoville win-win.No kyllä ne häviävät, jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään. Eivät suoranaisesti, mutta koska heidän on suorastaan pakko tuhlata rahansa ja resurssinsa siihen uskomukseen liittyvään pelleilyyn.
Ja höpön löpön. Usko tuo minulle iloa ja rauhaa, enkä murehdi siksi kaikkea jonninjoutavaa. Se, mitä annan resursseistani uskolle, saan tuplana takaisin. Rahaani "tuhlaan" avustusjärjestöille.
Sekoitat nyt kaikki joihinkin maallisiin lahkoihin ja unohdat, että ihan "tavallinen pulliainen", kuten vaikkapa minä, tavallinen kliinisen farmakologian-planttu voi olla uskossa.
Eli ehei, ystäväiseni, eivät häviä. Ja jos tietoisuus sammuu, et pääse edes sanomaan "mitäs minä sanoin", koska sinua ei enää ole. Katsotaan, pääsenkö minä. Et voi olla varma ;)
Jokainen ihminen on simuloidussa kuolleessa tilassa öisin. Ukkosen ohikin on helppo nukkua ja olla muistamatta siitä yhtään mitään.
Mulla oli filmi täysin poikki kun kävin lähellä kuolemaa. Ei siis vain yksinkertaisesti ollut yhtään mitään
Ne jotka ei usko, haluaisivat uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli filmi täysin poikki kun kävin lähellä kuolemaa. Ei siis vain yksinkertaisesti ollut yhtään mitään
Niin olitko siis kuollut vai et?
Onkin naurettavaa kuinka jotkut uskovat siihen, että kuollessa olisi jotenkin enemmän tajuissaan kuin tajuttomana :D