Huono omatunto, oon ihan p*a ihminen

Miehen veli asuu meidän naapurissa vaimonsa ja lapsen kanssa. Lapsi on ekalla ja alusta asti (3 vuotta) ovat tunkeneet sitä meille. Aamulla kun herää, tulee heti soitteleen ovikelloo, jatkuvasti on meillä. Eilen tulivat koulusta (oma lapseni on samalla luokalla) ja taas tää tulee rimputtaan ja sanoo että äiti ei ole kotona, tuun teille. Kysyin että missä äitis on. Sanoi että töissä. Sanoin että näin tunti sitten kun hän tuli kotiin, että mee ny katsoon ehkä on suihkussa tai nukkumassa. Kysyin että missä isäs on, niin sanoi että kotona. Sanoin että mees ny kotiin, isäs on ainakin siellä. Tyttö lähti. Myöhemmin oma lapseni meni hakeen sitä ulos ja kun leikkivät tuossa pihalla niin kysyin että onko äitis kotona. No se äiti oli lähteny ostoksille. Miehen veli on kauhee vätys, ei tee mitään, haahuilee vaan ja nukkuu päivät pitkät. Nyt mua kaduttaa kun olin niin tyly sille lapselle, miksen antanu tulla meille.. Mut puolustelen itseeni et miks sen äiti ei voinu tulla sanoon et lähen ostoksille, voitko ottaa lapsen koulun jälkeen? Kun tietää et ukko ei siitä kuitenkaan huolehdi? Ääh, oonko mä liian kiltti/tyhmä/hyväksikäytetty?? Miks mä ees mietin tätä asiaa?