Asioita joita sinun vanhempasi tekivät, joita et ikinä aio vanhempana tehdä?
Sukupuolinen eriarvoisuus. Tyttö raataa, poika on kuin kuningas.
Masennuksen vähättely.
Yleinen negatiivisuus ja muiden lasten ulkoisten avujen haukkuminen. (haukkui kavereita jotka oli nätimpiä kuin minä...ei tajunnut että minä tajuaisin loppupeleissä omaavani kaikki "rumat" piirteet.)
Koulutukseni vähättely ja ohimennen moittiminen. (siihen malliin että voi myöhemmin sanoa ettei hän niin sitä tarkoittanut ja että tyttö on herkkä.)
Kylmyys. Ihmeen tunnevammainen akka.
En ikinä aio olla samanlainen vanhempi kuin äitini on... Saa laittaa esimerkkejäkin, mutta itse tiedän oman äityliinini lukevan palstaa ja omat kokemukseni ovat liian erikoisia ja helposti yhdistettävissä.
Kommentit (8)
mm. ylihuolehtivaisuus, nössöily (äiti ei ikinä asettunut isää vastaan), epävakaisuus: koskaan ei tiennyt, seuraako asiasta x päänsilitys vaiko räjähdys.
Harjoittivat sukupuoliyhteyttä vanhempieni kanssa.
1. Psyykkinen pahoinpitely. Haukkumista, vähättelyä ja ilkeilyä aina kun äitini voi henkisesti huonosti stressin tai ahdistuksen takia.
2. Lapsen piiskaaminen jatkuviin tuloksiin. Olin näyttelykoira jonka piti aina onnistua kaikessa, uskaltaa mitä vain ja olla hyvä ja kiltti. Mitään vaihtoehtoja ei annettu ellei jaksanut kuulla olevansa "huono", "paha" tms...
Vierailija kirjoitti:
mm. ylihuolehtivaisuus, nössöily (äiti ei ikinä asettunut isää vastaan), epävakaisuus: koskaan ei tiennyt, seuraako asiasta x päänsilitys vaiko räjähdys.
Mulla taas oli enemmän sitä että olisi saanut tehdä ihan mitä tahansa lystää. Ikinä ei ollut kotiin tulo aikoja. Tuntui ankealta nähdä kuinka muut kaverit saisivat hälyjä vanhemmiltaan...jotka välittivät. Nössöilyssä oli toisin päin, isä ei ikinä sanonut sanaakaan äidin ollessa pirttihirmu. Ja täysin sama tuo viimeinen. Lopussa ei uskaltanut edes puhua kun mamma räyhäs. Itkuun parahtaessa huutaisi lisää, ja jos oli ihan hiljaa jatkaisi huutoaan kosken muka välitä asiasta ja olen kiittämätön nulikka.
AP
Äitinä haluaisin olla mukana lasten kasvussa, tukea ja olla läsnä, viedä lastani tapahtumiin ja touhuta yhdessä kaikkea kivaa. Äitini ei ikinä ottanut minuun kummoista kontaktia, eli toisin sanoen haluaisin vanhempana olla kuten isäni.
Vanhempien välinen viikkoja kestävä mykkäkoulu. Erittäin psyykkisesti raskasta lapsille! Varsinkin kun jouduimme olemaan viestinviejinä vanhempien välillä.
Minulle ei milloinkaan tule olemaan viina tärkeämpi lasta. En myöskään aio koskaan sanoa lapselleni, että hän on niin viallinen, ettei kukaan koskaan tule häntä rakastamaan.
ylihuolehtivaisuus joka teki vain karhunpalveluksen.