Viisikymppiset, miten jaksatte työssänne?
Minä en oikein jaksa. Työ on mielekästä, mutta odotan vain vapaapäiviä. Olen aina väsynyt, vaikka pidän itsestäni huolta monella tavalla.
Kommentit (32)
Mikä sua väsyttää, oletko terve? Mä täytän ensi viikolla 51, ja olen hyvässä kunnossa, energinen ja tyytyväinen elämääni. Töissä menee hyvin, olen omalla alallani ja hyvässä asemassa. Elämä on hienoa.
Väsyttää myös. Töissä on ollut useat yt:t irtisanottujen töitä on siirretty muille, uusia ei ole otettu tilalle. Kuormitus on kova.
Vierailija kirjoitti:
Minä en oikein jaksa. Työ on mielekästä, mutta odotan vain vapaapäiviä. Olen aina väsynyt, vaikka pidän itsestäni huolta monella tavalla.
15 vuotta työttömänä. Nyt ammatinvaihtajana ilmaisena työvoimana työharjottelussa. herään aamulla viideltä jotta ehtisin työpaikalle kaheksaksi. Siellä sitten 9 tuntia. Kämpälle sitten kaupan kautta 18.30.
Odotan että pääsen takasin kortistoon ja saan edes nukkua kyllikseni, elintaso pysyy samana
Olen terve kaikin puolin, ainakaan mitään ei ole todettu, väsyttää vain. Harrastan liikuntaa, olen normaalipainoinen ja kaikki on ihan hyvin. Työ kuitenkin tuntuu olevan toisarvoista elämässäni, enkä haluaisi niin olevan.Ap
Viiniä illalla aina silloin tällöin🍷😉
Huonosti, hemmetin huonosti. Olen it-alalla ja jatkuvasti täytyy tehdä ylitöitä kotonakin 4-6 tuntia vielä työpäivän jälkeen selvitäkseen kiireestä. Burnouttia kohti tässä taidetaan olla menossa, taas on vatsahaavamaisia oireita ja rytmihäiriöitä silkasta stressistä, kuten oli ennen edellistä burnaria joka oli 16 vuotta sitten.
Ikää 56. Väsyttää, mutta siihen syynä terveysongelmat ja lääkitys. Just ja just jaksan sen 8 h päivässä. Illat menee sohvalla koomassa. Pitäis jaksaa vielä 8v. Juu, yritän liikkua/syödä terveellisesti/nukkua tarpeeksi. Kävelen työmatkat 25 min suuntaansa, ja pari kertaa viikossa jään työpaikan kuntosalille. Odotan viikonloppuja, vaikken silloinkaan saa mitään mainittavaa aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Viiniä illalla aina silloin tällöin🍷😉
Varmaan hyvä jos se jää siihen että lasi tai pari silloin tällöin. Itse aloin jossain nelikymppisenä rentouttaa itseäni alkoholilla, ja alkuun se toimi erinomaisesti: vaikka töistä lähtiessäni olin nuutunut ihmisparka, niin tuoppi tai lasi viiniä ja taas tunsin elinvoiman palaavan.
Ongelma vaan oli, että koska se tuntui niin mukavalta, otin toisenkin lasin, ja kolmannen - kunnes oli arkea tissutella koko pullo arki-iltana. Sitten kun joku 42 v on puolisen vuotta tissutellut pullon viiniä joka ilta + viikonloppuina enemmän, niin minä ainakin totesin että lopulta se huononsi jaksamista, vaikka loikin illuusion että tämän avulla kestää. Minun oli pakko lopettaa alkoholinkäyttö kokonaan, koska totesin että stressini takia en pysty käyttämään kohtuudella vaan on aina kiusaus käyttää liikaa.
Olen myös hyvin väsynyt. Lisänä henkilökohtaisen elämän suuret murheet. Moni läheinen on todella vaikeassa tilanteessa.
Olen myös aika poikki... Täytän tänä vuonna 52v. Vaihdoin alaa viitisen vuotta sitten, huonompaan sekä taloudellisesti että henkisesti. Poispääsyä tilanteesta ei tunnu olevan. Lapsetkin vielä kotona 15v. ja 17v.
Harrastan liikuntaa ja minulla on ystäviä. Avioliittokin on mukiinmenevä. Jotenkin tuntuu lisäksi, että tässäkö tämä nyt oli...
Hyviä onnenhetkiä menee ja tulee, mutta suurempaa tyydytystä ei ole eikä ehkä myöskään tule...
Painan töitä 10 h päivässä ja eikä tunnu pahalta tai kolota. Aamulla uuteen päivään.
M59
Sama täällä, 51 v ja työ vie kaikki mehut. Iltaisin ihan loppu enkä jaksa enää mitään. Mielenkiintoinen työ, mutta sitä on aivan liikaa. Liika on liikaa ja vie työstä ilon. Yt:itä ollut ja kolmen ihmisen työt on stumpattu yhdelle neuvona priorisointi. Opinto- ja vuorotteluvapaa ollut jo harkinnassa, että saisi levätä.
54 vuotias työtön hoitaja. En jaksa enää. Selkä romuna, olkapäät sekä polvet. Mielenterveyskin tuntuu olevan viittä vaille loppu.
Vaihdoin juuri saman työnantajan palveluksessa toiselle osastolle. En ole ollenkaan enää niin väsynyt kuin syksyllä, kun työ ei (ainakaan vielä) turhauta. Aloitin vuoden alusta uuden melko raskaan liikuntaharrastuksen, jota harrastan 2-3 kertaa viikossa joogan lisäksi, ja olen yllätyksekseni energisempi ja pirteämpi kuin aikaisemmin.
N52
Täytän 48v kohta ja ootan eläkepäiviä. Yöt menee puolihorroksessa ja sen takia ei jaksa kotona eikä töissä. Viikonloppuisin nukun kahdetkin päikkärit.
Hyvin jaksaa. Tein jo yhden hienon työuran. Pidin pari välivuotta. Ja nyt uudella innolla uuden uran alkuun uudessa työssä. En ole koskaan tehnyt töitä rahasta vaan intohimosta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sua väsyttää, oletko terve? Mä täytän ensi viikolla 51, ja olen hyvässä kunnossa, energinen ja tyytyväinen elämääni. Töissä menee hyvin, olen omalla alallani ja hyvässä asemassa. Elämä on hienoa.
Minulla suurimman stressin aiheutti se, että töissä oli lähes joka vuosi yt:t. Olin koko ajan pelko persiissä, että milloin seuraavat alkaa ja onkohan tällä kertaa minun vuoro. Esimiehet yrittivät luoda yhteishenkeä väkisin, omalla kustannuksella ja omalla ajalla olisi pitänyt tehdä vaikka mitä työkavereiden kanssa. Työkaverit oli mukavia, mutta näin heitä päivän aikana tarpeeksi. Töissä ei ehtinyt juttelemaan, joten olimme lähinnä hyvänpäiväntuttuja, en tiennyt heidän elämästään oikeastaan mitään.
Töissä oli liikaa tekemistä ja samalla olisi koko ajan pitänyt opetella muidenkin osastojen töitä. Työntekijöiden haluttiin olevan moniosaajia, jotka osaavat ihan kaiken. Harmi vaan, että opetteluun ei annettu aikaa vaan senkin olisi pitänyt sujua samassa ajassa ja samalla tarkkuudella mitä omat työt. Uusia käytäntöjä otettiin käyttöön jatkuvalla syötöllä.
Tuosta seurasi se, että tunsin itseni tyhmäksi enkä enää tuntunut oppivan uutta. Tein töitä myös unissani. Vaikka pidin työstäni ja olin palautteen mukaan hyvä siinä, kaikki työn ilo hävisi. Sitten tuli taas uudet yt:t ja potkut tuli. Olen nyt vuoden verran saanut toipua enkä enää näe painajaisia työpaikasta. Ihan sama vaikkei uutta työpaikkaa löydy, asunto on maksettu ja lapset aikuisia, joten menot ovat pienet.
Mulla on sama ja olen alle 50. Välillä toivon olevani jo eläkkeellä. Kärsinyt kroonisista kivuista jo 10v..
Sama juttu kuin ap:llä, väsyttää melkein koko ajan. Työ vie lähes kaiken energian. Saa nähdä miten jaksaa vielä 15v.