Oletko vahingossa kuullut, kun sinusta on puhuttu?

Kerran psykiatrian poliklinikalla oli jäänyt ovi vahingossa raolleen. Ei ollut kauhean hauskaa kuunneltavaa 😬

^

Kerran olin isolla porukalla baarissa, satuin vessaan astuessani kuulemaan, kun kaksi poikaystäväni parhaan ystävän tyttöystävän kaveria (sanahirviö) juttelivat siitä, miten eri lailla minä käyttäydyn poikaystäväni kanssa kuin tämä kaverin tyttöystävä. Lähinnä vaan nauratti, saa kai sitä baarissa halailla poikaystäväänsä.

Pari kertaa töissä. Toisen kerran tuli kuraa oikein kunnolla, onneksi itse tiesin, että ainakaan puolet ei ole faktaa. Toinen laittoi lähes kyynelehtimään, että ai musta aidosti pidetään. Kumpikin tahdoton salakuuntelu oli ihan opettavaista.

Kerran on näin sattunut. Olin leikkaukseen menossa ja juuri ennen nukahtamista kuulin kun yksi leikkaussalihoitsuista alkoi puhua minusta paskaa. Ja puhui siis oikeasti, ei ollut mitään kuvitelmaa tämä. Ei tuntunut kovin mieltäylentävältä. 

Joten: leikkaussalihoitsut, tarkistakaa, että potilas nukkuu ennen kuin alatte paskanjauhamisenne!

Vierailija kirjoitti:

Kerran psykiatrian poliklinikalla oli jäänyt ovi vahingossa raolleen. Ei ollut kauhean hauskaa kuunneltavaa 😬

Siis olitko potilas ja hoitohenkilökunta puhui susta? Kauheaa! Mitä ne puhui? Mietin monesti kun lähden tapaamisesta, jonne jää psykiatri ja sh istumaan lähtöni jälkeen, että mitähän minusta jauhavat..

Joo, kuulin kun työkaverit jauhoivat paskaa. "Ei tuo ymmärrä mitään". Tuntui tosi inhottavalta. Kaiken lisäksi olin vasta aloittanut ko. työpaikassa enkä ollut saanut minkäänlaista perehdytystä.

Kuulin kerran kun äitini puhui miesystävänsä kanssa lapsestani kun luulivat etten ole sisällä suvun talossa.

En noussut ylös riehumaan.

Olen kuullut pari kertaa töissä kun puhuttu paskaa selän takana, kyllä siitä mieleni pahoitin enkä oikein vieläkään pysty suhtautumaan kyseisiin ihmisiin luontevasti.

Parashan olis jos olis siinä tilanteessa marssinut vaan esiin ja nolannut heidät. Enpä vaan ole siihen kyennyt niissä tilanteissa.

Mutta kannattaa töissäkin vähän itse kunkin miettiä mitä asioita kailottaa kovaan ääneen ja ottaa huomioon että ko henkilö saattaa olla vaikka viereisessä huoneessa tai nurkan takana.

Joo salilla ihan jatkuvasti kaikilta tahoilta jopa omistajan ilmeilyä. Ja olen ihan peruskävijä. Toisesta korvasta ulos. Tietysti kiva oli itekki katsella kun nenänedessä viserrettiin ...sitten reaktiivisesti. Ikinä en ilmaissut että kuulin . Eivät ansainneet ihan NIIN paljoa sentään.

Ajatelkaapa jos kuitenkin jää vaikka muistiin alitajuntaan se mitä leikkaussalin väki noin puhuisi alistavaa..? Huh huh! Eutanasia on persiistä juuri tästä syystä että ihminen ei välttämättä ole muuta kuin hyvin kiltti läheisilleen kun sen tekee.

Olen, monta kertaa lenkillä ollessani.

Armeijassa kerran sattui niin, että kun tulin tupaan, kuulin kuinka selin minuun päin oleva tyyppi puhui hyvin negatiivisesti ihmisestä, joka oli helppo tunnistaa minuksi. Aika pian tämä kaveri kyllä huomasi minun tulleen paikalle, ja siinä oli sen jälkeen sitten hetki kiusallista hiljaisuutta. En sanonut mitään, eikä myöhemminkään koko juttuun palattu. Erikoistahan tässä oli vaan se, että olin tämän kaverin kanssa oikein hyvissä väleissä, enkä oikein tiennyt mitä ajatella siitä, että hän sitten selän takana vaikuttikin olevan jotain muuta. Hyvissä väleissä oltiin kyllä koko armeijan loppuaikakin, vielä palveluksen päätyttyä lähdettiin pois samassa autossa, jossa hän hyvin anteliaasti tarjoili juotavaa. Enkä ole vielä tähän päivään mennessä osannut ratkaista sitäkään, että kannattaako välittää, mitä selän takana puhutaan vai ei.

^

Hehhee työharjoittelussa vein tavaraa toiseen tilaan jossa oli esimies ja toinen työntekijä tekemässä hommia ja kuulin kun pomo natkutti siellä kuinka mä olen niin saatanan idiootti ja vaikka mitä. No, selvispä miksi en ollu kelvannu tekeen niitä hommiani mitä varten olin siellä harjoittelussa. Ite olin tykänny alkuun siitä työpaikkana ja työnä tykkään edelleenkin. Jossain vaiheessa vaan ruvettiin jättään "ulos" hommista, pyysin että joku opettais niitä hommia (mm. kassan käytön) mutta ei. Ei löytyny mulle työvaatteita eikä kassa kuulu harjoittelijoille, kumma juttu kun 2:lle kolmesta kuului, mulle kuulu vaan vaan ne yksinkertaset hommat niinkun varaston järkkääminen ja lopulta roskakuskin homma. Pomo oli naama nurinpäin kun paukasin tilaan just hänen parhaan herjauksen, vissiin sitäkin hävetti kun loppuaika oli aika ikävää siellä :(

Olin Saksassa ja puhuin kadulla kännykkääni suomeksi. Takanani tulevat kaksi tanskalaista miestä kommentoivat minua oikein positiiviseen sävyyn. Eivätpä nuo arvanneet, että puhun myös sujuvaa tanskaa. Niinpä sitten puheluni loputtua käännyin ja sanoin: "Herligt! Mange tak og fortsat en god dag!"

Kauhea toi leikkaussalijuttu. Sitä on niin avuton siellä. Teitkö valituksen? Potkut sietäis saada, niin oppis muistaan pitään turpansa kiinni.

Ihmettelen paskanpuhujaihmisiä. Kyllä mäkin valitan joskus vaikka äidistäni kaverille, mutta se nyt on ihan normaalia jos on joku oikea ongelma jonkun oikeasti elämässään olevan ihmisen kanssa. Mutta ei ihan oikeasti kiinnosta haukkua vieraita ihmisiä, joiden elämästä ja elämäntarinasta en oikeasti tiedä mitään. Siis miten jostain vieraasta edes voi oikein keksiä haukuttavaa? Paitsi vaikka joku mauton vaate, mutta miksi niin turha asia sitten taas kiinnostais? Kai joillekin se on sit helppo tapa vaan purkaa pahaa oloa, että puhuu pahaa, vaikka se olis aivan perusteetonta.

Töissä muutaman kerran näitä "jonkun pitäis sanoa sille". Kerran olisin kuullut, mutta en hoksannut kuunnella, tajusin asian vasta kun ko. henkilö sanoi naama punaisena " ai sä olitkin siinä!" (Oletan että puhui paskaa, paljastui äärimmäisen kaksinaamaiseksi henkilöksi ja oltiin kuitenkin viettämässä viikonloppua johon hän pyysi mukaan = oletettavasti läsnäoloni häiritsi, en vain tajunnut että tuo ihminen on sellainen mikä on). Töissä muutaman kerran oletan että mua arvosteltu seläntakana ja sit ollaan sellasia ällösiirappisia päin naamaa.. Naisvaltaiset alat.

Vierailija kirjoitti:

Kerran on näin sattunut. Olin leikkaukseen menossa ja juuri ennen nukahtamista kuulin kun yksi leikkaussalihoitsuista alkoi puhua minusta paskaa. Ja puhui siis oikeasti, ei ollut mitään kuvitelmaa tämä. Ei tuntunut kovin mieltäylentävältä. 

Joten: leikkaussalihoitsut, tarkistakaa, että potilas nukkuu ennen kuin alatte paskanjauhamisenne!

ehdottomasti sun olis pitäny jättää tuosta palautetta