Oletko vahingossa kuullut, kun sinusta on puhuttu?

Up

Töissä kerran kuulin kuinka semmonen kymmenen hengen kahviporukka arvuutteli miksi eräs vanha mies on kiinnostunut musta ja minä siitä vanhasta miehestä (ikäeroa 25 vuotta). Päätyivät siihen tulokseen, että minä huorana en pyydä kovin kovaa hintaa palveluksistani ja se mies on ainoa jonka olen saanut asiakkaakseni.

Tää mies oli mun työopastaja ja kaikki tiesi sen. Työn luonne oli sellainen, että siellä piti seurata opastajaa koko ajan jos halusi jotain tehdä ja oppia. Se mun opastaja oli tosi kiva ja mukava mies ja meillä oli hauskaa yhdessä.

Yksi niistä monista syistä miksi armeija oli ihan perseestä. Oli ensimmäinen kunnon sotaharjoitus ja siinä sitten yks ilta viimesiä iltatoimia, kun kaikki mun "kaverit" oli jo teltassa ja itellä oli ollut vähän muita hommia, niin tulin turhan äännetömästi teltalle, kun yks kekski ruveta puhumaan minusta ja lopputulos oli, että olin jokaisen mielestä täys kusipää ja kellään mitään hyvää sanottavaa. Siinä ei pystynyt heti menemään telttaan ja tulin hetkee myöhemmin uudelleen kun aihe oli vaihtunut. Sillon vastaanotto "Hei me ollaan odotettukin sua, et mihin sä oikein jäit". Aamuja oli vielä monta kuukautta. No onneksi tuosta porukasta pari rupesi ihan avoimesti vihaamaan minua, niin en edes yrittänyt olla tekemisissä. Nykyisin en ole ollut kenenkään kanssa missään tekemisissä ja jos kadulla tulee vastaan niin kierrän kaukaa.

Olimme mökillä vanhempien ja isän siskonperheen kanssa, olin ala-asteen viimeisillä luokilla. Muut lapset meni uimaan mutta olin saanut tarpeekseni ja jäin saunaan. Vanhemmat avautuivat seinän takana minusta isän siskolle ja tämän miehelle, ei ollut kivaa kuunnella.

Sairaalassa näitä on ollut. Hoitajien marmatus hankalasta potilaasta alkaa jo ennen kuin potilashuoneen ovi ehtii sulkeutua. Teetin hoitajilla lisätyötä leikkauskomplikaatioiden ja hoitovirheen takia ja sain hankalan potilaan leiman otsaani. Joutuivat oikeasti tekemään keskimääräistä enemmän hoitotoimenpiteitä kuin vuodeosastoilla normaalisti ja sekös näitä sitten harmitti.

Pääsivät heidän onnekseen minusta eroon, kun mut kärrättiin teholle elvytyksen jälkeen. Ennen tätä elvytystä ja teholle joutumista teeskentelin ja liioittelin hoitajien mukaan oireitani ja kipujani. Eivät ottaneet tosissaan ennen kuin oli jo melkeinpä liian myöhäistä.

Case on nyt kyllä asianmukaisesti hoidettu protokollan mukaan ja hoitovirhe virallisesti todettu. Eniten tuossa kaikessa v*tutti se hoitajien vähättely, tiuskiminen ja asenne.

Kertokaa tarkemmin mitä ihmiset ovat puhuneet, ei oikein tuo tarinointitunnelmaa tällainen "isä ja äiti valitti minusta tädille, ei ollut kivaa kuultavaa". Älä vaan kerro edes pintapuolisesti mistä oli kyse, jää kiva trillerinmaku suuhun!

up

Se ei ollut kiva, kun isä vertasi minua kuolleeseen serkkuuni. Siis tilanne oli sellaineen, että hän puhui sukulaisille minusta ja tästä serkusta, minusta haukkuen ja serkusta hän puhui vain hyvää. Olipas kivaa teini-iässä kuunella sellasta itku kurkussa, kun on menossa nukkumaan.

Olen kuullut ja nämä puhujat haukkujat siis voivat jatkossa olla varmoja etten kauniita sanoja heistä sano. Heissä itsessään löytyy myös arvosteltavaa 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olen kerran, kun puhuin puhelimessa erään henkilön kanssa, ja puhelu loppui, muta jostain syystä kännykkäni ei sulkenutkaan puhelua, vaan jäi linja ikäänkuin auki, kuulin aika ikävää juttua sieltä luurista, mitä hän puhui minusta toisen henkilön kanssa joka oli siinä vieressä, kun luulivat että puhelu oli loppu. Ei ollut. Sulje se luuri  vähän huolellisemmin ennen kun aloitat nauramisen muille ensi kerralla. He kirjaimellisesti nauroivat minulle. Olin aika hädänaaisessa tilassa silloin elämässäni, ja käännyin näiden "kristittyjen" puoleen. Se oli viimeinen kerta kun heiltä hain apua. Sano suoraan ettei sua kiinnosta auttaa, jos et halua auttaa ketään. Kukaan ei halua sinua rasittaa.

Juttu minusta jatkui...mutta en nyt sitä tähän kirjoita. Meinasin laittaa viestiä jälkeenpäin tälle ihmiselle, että tajuaisi itsekin millainen oikeasti on, muta on jäänyt tekemättä.

haluan sen verran korjata että olen kristitty itsekin, ja olen saanut paljon apua multa kristityiltä, ja ennen tätä tapausta myös näiltä henkilöiltä. Joten tämä ikävä kokemus ei liity muihin kristittyihin, vaan ainoastaan tähän henkilöön. Muut kristityt ovat minua aina auttaneet ja tukeneet. Ehkä tällä oli vaan huono päivä tms. Apua olen hakenut ja saanut siis paljon muilta kristityiltä ja varmasti saan jatkossakin.

Suomessa on aika paljon kristittyjä, jos se on kriteerisi ystäville. Vain alle 20% ei ole.

Kerran kun lähdin ruokasalista kuulin kun minusta sanottiin "sillä on aina ruokana kanaa ja riisiä"

^

^

Vieläkö näitä löytyy?

Olin lapsen kanssa sairaalassa, kun mieshoitaja ilmoitti käytävällä juuri ennen huoneeseen saapumista, että täällä on sitten bodyguard paikalla. Oletan, että tarkoitti minua. Ei jäänyt hyvä fiilis, vaikka ei nyt tuon kamalampi kommentti ollutkaan. Ammattilaisen luulisi kykenevän huolehtimaan, ettei asiakkaiden tarvitse näitä kommentteja kuulla mitä keskenään puhuvat.

Kaverit puhuivat negatiiviseen sävyyn niissä vihreissä koppivessoissa, mitä on kaupungilla ja ulkoilupaikoilla. Eivät hoksanneet, että kaikki kuuluu viereiselle puolelle. Sama kävi myös joskus jossain kotibileissä, kun olin vessassa, puhuivat minusta ikävästi oven takana, kun eivät tienneet minun olevan siellä.

Töissä on ruodittu porukalla minun ulkonäköä ja henkilökohtaisia asioita, olen tovin kuunnellut ja sitten nykäissyt oven auki. Aika nopeasti osa on hiljennyt ja osa naureskellut.

Lääkärissä käydessä lähdin huoneesta ja lääkäri puhui minusta ikävästi hoitajalle, kun eivät tienneet, että jäin pukemaan käytävälle oven viereen.

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista että olisin, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö selkäni takana puhuttaisi, varmasti puhutaan tai ihmettelen jos ei. Jotku työkaverit kyllä väittää ettei puhuttaisi koska minulle on niin helppo sanoa asiat naamatusten.

Itse kyllä puhun selänkin takana, sellaisista pienistä ärsytyksysistä, isoista asioista puhun naamatusten, mutta saatan kyllä purkaa tuntojani myös "selän takana" muille työkavereille. Olen yksin asuva, joten minulla ei ole mahdollisuuksi purkaa työasioita kotona, on toki ikävää puhua selän takana, mutta en minä voi kaikeka oikein sisällänikään pitää.

Mielestäni "selän takana puhuminen" on tiettyyn pisteeseen asti ihan soveliasta hommaa ja normaalia kanssakäymistä, varsinkin jos siinä puhutaan kuten asiat on tapahtunut/omista tuntemuksista, eikä keksitä toisista ihmisistä jotakin mikä ei edes pidä paikkaansa. En kyllä tiedä, että sanotaanko sitä edes selän takana puhumiseksi, ei kai se aina voi sitä olla, jos puhuu toisesta ihmisestä negatiivisia asioita ilman että se ihminen on läsnä?

Sitä kutsutaan ihan vaan selän takana haukkumiseksi. Yhdellä entisellä työpaikalla satuin vahingossa kulkemaan ohitse, kun mua, umpiheteroa naista, haukuttiin lesboksi, koska olin eronnut miehestäni, enkä ollut "saanut" uutta miestä. Puoli toimistoa oli kuuntelemassa, kun toimiston päänarttu keksi satuja omasta päästään. Että teki mieli sanoa sille siinä kaikkien kuullen: "Mutta en kuitenkaan nainut vanhaa ukkoa rahasta kuten sinä teit." En sanonut mitään. Kaikkihan sen hänen tilanteensa tiesi, kun se oli tapahtunut kys. työpaikalla. Kävelin vain tyynesti ohitse. Tuo narttu kiusasi, komensi ja alisti kaikkia, mutta mua ei onnistunut saamaan seurakuntaansa kiusaamaan muita. Koska en puhu pahaa muista selän takana.

Vierailija kirjoitti:

Töissä kerran kuulin kuinka semmonen kymmenen hengen kahviporukka arvuutteli miksi eräs vanha mies on kiinnostunut musta ja minä siitä vanhasta miehestä (ikäeroa 25 vuotta). Päätyivät siihen tulokseen, että minä huorana en pyydä kovin kovaa hintaa palveluksistani ja se mies on ainoa jonka olen saanut asiakkaakseni.

Tää mies oli mun työopastaja ja kaikki tiesi sen. Työn luonne oli sellainen, että siellä piti seurata opastajaa koko ajan jos halusi jotain tehdä ja oppia. Se mun opastaja oli tosi kiva ja mukava mies ja meillä oli hauskaa yhdessä.

Ne oli kateellisia siitä, että teillä oli töissä hauskaa. Niillä ei varmaan ole koskaan ollut miespuolisia kavereita.

Joo, viimeisin oli tässä kesällä kun asiakkaani kehuivat toisilleen ulkonäköäni. Oli aika kiva kuulla, tuollaisen uskoo helpommin kuin jos kehu suunnataan suoraan minulle.

Lääkäri puhui toisen lääkärin kanssa ja haukkui minua rumalla tavalla. Onneksi tuli ystävällinen naislääkäri hoitamaan.

Selän takana kehuminen on ihan ok. Sama jos negatiiviset kommentit sanoo kahden kesken face-to-face ja kertoo samalla parannusehdotuksen.