Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit jos heräisit aamulla ja olisitkin vauva?
Kommentit (20)
Itkisin onnesta, kun olisin saanut uuden mahdollisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaisin adoptioon tai pitäisin itselläni
Aattelin että oispas ahdistavaa, yksin kotona eikä ketään hoitamassa, ei pystyisi liikkumaan eikä tekemään mitään. Rupeisin tietysti parkumaan äänekkäästi, jotta joku naapureista alkais ihmetellä...
Tajusin ettei se niin kamalaa oliskaan, kuin luin tuon ylemmän viestin uudesta mahdollisuudesta, sillä sitähän se olis. Jättäisin ainakin osan elämäni virheistä toistamatta! (Olettaen että saan pitää muistoni.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutaisin suoraa huutoa, kun ottaisi niin lujaa päähän. No sitten hiljenisin ja antaisin vanhempieni vain nukkua.
Itkisin, silkasta kauhusta. Harmittaisi kyllä kovasti, kun en voisi moneen vuoteen tehdä lempiasioitani, kuten lenkkeillä koirien kanssa, harrastaa seksiä ja bilettää. Harmittaisi myös kovasti, kun juuri sain uuden työpaikan, enkä voisi siivoustyötä vaavina tehdä ja korkeakouluopintojenkin jatkaminen voisi vaippahousuna olla vähän vaikeaa.
No, ehkä järkytyksestä toivuttuani alkaisin supervauvaksi. Maailaisin tauluja, kirjoittaisin tietokoneohjelmistoja ja käyttäisin muita sellaisia kykyjäni, joita voisi vauvanakin tehdä asiallisesti. Ja jo se, että osaisin kirjoittaa, kenties puhua.
Parasta olisi, jos voisin todistaa olevani minä, 28-vuotias, saisin esim. ajaa autoa ja tehdä sopimuksia, sekä jatkaa opintojani. Ja kasvaessani voisin elää elämääni eteenpäin, teini-ikään päästyäni minulla saattaisi olla jo hyvä vakiotyö ja elämä edessä ja sitten voisi vähän pitää hauskaa... 8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelisin, että ei helvetti, eläkeikä siirtyi juuri 45 vuotta eteenpäin.
Vauvojen ajatukset eivät ole vielä kielellisessä muodossa, joten en voisi ajatella mitään. Tekona luontevin olisi itku, koska se on vauvojen keino viestiä tarpeistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän riippuu ihan siitä, olisiko minulla nykyiset aivot vai vauvan aivot. Tarkkuutta kysymyksiin!
Odottaisin innolla avopuolison reaktiota, kun hän heräisi vauvan vierestä :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itkisin, silkasta kauhusta. Harmittaisi kyllä kovasti, kun en voisi moneen vuoteen tehdä lempiasioitani, kuten lenkkeillä koirien kanssa, harrastaa seksiä ja bilettää. Harmittaisi myös kovasti, kun juuri sain uuden työpaikan, enkä voisi siivoustyötä vaavina tehdä ja korkeakouluopintojenkin jatkaminen voisi vaippahousuna olla vähän vaikeaa.
No, ehkä järkytyksestä toivuttuani alkaisin supervauvaksi. Maailaisin tauluja, kirjoittaisin tietokoneohjelmistoja ja käyttäisin muita sellaisia kykyjäni, joita voisi vauvanakin tehdä asiallisesti. Ja jo se, että osaisin kirjoittaa, kenties puhua.
Parasta olisi, jos voisin todistaa olevani minä, 28-vuotias, saisin esim. ajaa autoa ja tehdä sopimuksia, sekä jatkaa opintojani. Ja kasvaessani voisin elää elämääni eteenpäin, teini-ikään päästyäni minulla saattaisi olla jo hyvä vakiotyö ja elämä edessä ja sitten voisi vähän pitää hauskaa... 8)
Tämä oli hyvä vastaus. Otankin tästä neuvoa, jos joskus muutun vauvaksi!
Se ois kyllä ihan kamalaa. En haluis enää uudestaa elää tämmöistä yksinäistä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minulla ei olisi nykyistä älyä ja ruumiin hallintaa vaan muuttuisin kaikinpuolin vauvaksi niin todennäköisesti kuolisin nestehukkaan koska asun yksin eikä minua kukaan varmaan ainakaan viikkoon kaipaisi
Vierailija kirjoitti:
Antaisin adoptioon tai pitäisin itselläni
Pitäisit itsesi itselläsi? ÖÖÖhh..
Kyllä vituttas, kun joutus kaiken opettelemaan uudestaan.
Köllöttelisin vain ja vaatisin ruokaa ja että minua kannettaisiin... paskoisin housuun ja odottaisin että joku pyyhkii... voisin kyllä olla pari päivää vauvana 😃
Itkisin/huutaisin. Niin kaikki vauvat ilmaisevat olevansa hereillä.