Mitä onnellisuus on?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt harha kriisien välissä.
Hah aika pahan pistit. Ainakin hetken onnellisuus on hyvät savut tai seksi. Yhdistettynä aivan täydellistä.
Mitä eroa on pitkäkestoisella tyytyväisyydellä perusolosuhteisiin ja omien arvojen mukaan elämisellä? Minun kielentajuni sanoo, että nimenomaan ne omat arvot kertovat, milloin olosuhteet ovat hyvät.
Onnellisuus on Frasierin naururaita.
hanska kirjoitti:
Mitä eroa on pitkäkestoisella tyytyväisyydellä perusolosuhteisiin ja omien arvojen mukaan elämisellä? Minun kielentajuni sanoo, että nimenomaan ne omat arvot kertovat, milloin olosuhteet ovat hyvät.
Riittääkö moraalinen tyytyväisyys onnellisuuteen, jos lapsi on ajautunut narkkariksi, syöpä runtelee ruumista ja mies hakkaa?
Onnellisuus on riittävästi seksiä.
En tiedä mitä onnellisuus on. Mietin sitä tänäänkin päivällä, ajattelin tuntemiani ihmisiä ja että ovatkohan onnellisia ja millaisista syistä.
Olen ollut iloinen, mutta onnellinen en koskaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä onnellisuus on. Mietin sitä tänäänkin päivällä, ajattelin tuntemiani ihmisiä ja että ovatkohan onnellisia ja millaisista syistä.
Olen ollut iloinen, mutta onnellinen en koskaan.
Minusta onnellisuus on pitkäkestoista tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta siihen, että kaikki on hyvin. Terveyttä, rakkautta, rahaa ja mielenkiintosta tekemistä riittää. Mitä vielä voisi toivoa?
Onnellinen. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä onnellisuus on. Mietin sitä tänäänkin päivällä, ajattelin tuntemiani ihmisiä ja että ovatkohan onnellisia ja millaisista syistä.
Olen ollut iloinen, mutta onnellinen en koskaan.Minusta onnellisuus on pitkäkestoista tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta siihen, että kaikki on hyvin. Terveyttä, rakkautta, rahaa ja mielenkiintosta tekemistä riittää. Mitä vielä voisi toivoa?
Mutta voiko jollain olla noita kaikkia, samaan aikaan ja vielä pitkäkestoisesti? Totta puhuakseni en osaa onnellisuuteen uskoa ollenkaan, eikö sen pitäisi luetellun kaltaisistakin asioista olla melko riippumaton?
Todella sisimmässäni epäilen, ettei kukaan oikeasti ole onnellinen, niin voi enintään hetkeksi itselleen uskotella siinä toiveessa että onnellinen olisi. Tätä en ole koskaan ääneen tai kellekään sanonut, sillä jotenkin ajattelen muidenkin vain hiljaa mielissään tietävän ettei onnellisia ihmisiä oikeasti ole.
Lyhyt harha kriisien välissä.