2 vkoa häihin ja mies...
Sanoi haluavansa avioehdon. Tämä on ihan OK minulle. Mutta miehen syyt tähän tuntuvat keksityiltä ja ihme selittelyä että miksi tämä olisi tarpeen. Alkoi selittää että haluaa avioehdon koska kuulemma jos hän kuolee, minulle ei jäisi mitään hänen omaisuuttaan vaan se menisi hänen siskolleen. Olin että eihän avioehtoa sen takia tehdä vaan avioeron varalta. Selitteli ja änkytti että on ottanut asiasta selvää ja haluaa sen avioehdon "turvatakseen mun elämän jos jotain käy". Tuntuu nyt ihan naurettavalta ja sanoin että edelleenkin avioehto on mulle todellakin OK, mutta sitten pitää tehdä muutoksia muihinkin asioihin. Esim. Olemme panostaneet 100% miehen firmaan, minä maksan esim. Asumisen ja teen kaikki kotityöt jotta mies pystyy keskittymään täysin firmaansa (Koen että Tämä on osaltani panos tulevaisuuteen, teen mitä voin jotta joskus meillä olisi hyvä elämä ja minäkin voisin tehdä vähemmän töitä, nyt teen kokopäivätyötä muualla). Miltä teistä tuntuisi Tämä? Että mies haluaa avioehdon, mutta selittää jotain ihan höpöhöpöä syiksi. Sanoisi suoraan että haluaa turvata rahansa eron varalta, se on pelkästään järkevää mielestäni ja olisi OK jos asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Näen että asia vaivaa miestä suunnattomasti.
Kommentit (39)
Meillä on suvussa perittyä varallisuutta, joka on suojattu niin ettei se päädy puolisoille vaan menee heidän lapsilleen.
Täh? Jos mies kuolee ilman avioehtoa niin miehen omaisuus menee vaimolle. Jos mies kuolee ja on avioehto, niin miehen omaisuus menee hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen.
Jos olette kummatkin ok avioehdon suhteen, niin mikä ongelma tässä on?
Tehkää vaan avioehto, mutta sopikaa samalla korvauksistasi. Esimerkiksi kotonaolovuosista sinulle eläkevakuutus.
Vierailija kirjoitti:
Jos olette kummatkin ok avioehdon suhteen, niin mikä ongelma tässä on?
Nuo oudot selittelyt.
No et todellakaan teen mitään avioehtoja, jossa EI huomioida sinun panostasi. Eli siinä pitää huomioida, että mies kartuttaa omaisutta ja muuta firmallaan sinun lompakoltasi ja selkänahastasi. Meillä esim. avioehdossa mies saa pitää firmansa, mutta lähes kaikki muu omaisuus tulee minulle -juuri siksi, että ilman minua, töitäni, rahojani ja muuta panostusta koko firmaa ei olisi.
Olet oikeassa. Jos sinä teet kaikki koti hommat jotta mies saa kerryttää omaa omaisuuttaan josta et pääse osalliseksi kuin avioliiton kautta, on miehen todella aika alkaa tekemään oma osansa arjesta jotta sinulla on edes teoreettinen mahdollisuus samaan koska pitäähän sinun turvata tulevaisuutesi miehen mahdollisen yrittäjä elämän varhaisen kuoleman varalta koska hän on päättänyt siskolleen laittaa omaisuutensa.
Aviopuoliso perii puolet kuolleelta mikäli on rintaperillisiä. Tai kaikki jos ei ole avioehtoa tai rintaperillisiä. Jos ei ole puolisoa, rintaperillisiä niin vahvemmat ja jos ei ole vanhempia niin sisarukset.
Onkohan miehesi ny varmasti ymmärtänyt oikein, miten aviehto tehdään ja millainen sen pitäisi olla?
Miehesi on ihan oikeassa. Olet vain itse aivan pihalla siitä, mitä mahdollisesti olet sopimassa.
"Avioehtosopimus vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan osituksessa. Avioehtosopimus koskee osituksen toimittamista sekä silloin, kun avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman vuoksi että myös silloin, kun ositus toimitetaan avioeron perusteella."
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuude…
Menkää lakimiehen kanssa juttelemaan ja tehkää juuri sellainen avioehto kuin oikein on. Lakimies selittää teille juurta jaksaen miten asiat ovat erilaisissa vaihtoehdoissa ja kun te keräätte todistusaineistot mukaan mm. tiliotteista ja taseista, niin hän näkee nopeasti missä mennään. En tekisi siis mitään hämäriä avioehtoja, vaan haluaisin faktat tietooni molemmin puolin, siis myös jos sinä kuolet tms. Lakimies maksaa hieman, mutta mitä sitten? Sen voi pistää vaikka firman menoihin koska tässä on kyse myös firmasta. Mutta jos itse menet nimesi kirjoittamaan epäedulliseen paperiin, niin se on sinun typeryyttäsi ja valittaa ei voi.
Avioehdonhan voi laatia juuri sellaiseksi kuin pari haluaa. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että avioehto on aina mallia kaikki tai ei mitään. Itse rajaisin ehdossa avio-oikeuden liiton aikana hankittuun varallisuuteen, eli puolison ennen liittoa hankittuja varoja ei huomioitaisi mahdollisessa osituksessa mutta liiton aikana hankittu kyllä. Samoin avioehtoon pitäisi mielestäni kirjata jotain sen varalta, että toinen puolisoista päätyy useiksi vuosiksi hoitamaan lapsia ja kotia niin, ettei hänellä ole palkkatuloa eikä hänelle kerry eläkettä. En usko, että miehellä on mitään kieroja suunnitelmia varallesi, ei vain keksinyt miten puhua avioehdosta luontevasti ja siksi päätyi keksimään tekosyitä.
Jännä firma, jos ei tuota mitään ja sinun imurointisi vaikuttaa sen tulokseen.
Aloittaja on lompakkoloinen.
Ap:n mieshän valehtelee ap:lle suut ja silmät täyteen, jos väittää että " haluaa avioehdon koska kuulemma jos hän kuolee, minulle ei jäisi mitään hänen omaisuuttaan vaan se menisi hänen siskolleen."
Avioehdon tulisi olla pakollinen kaikille!
Kiitos kommenteista. Vähän loukkaa toi että tärkeämpää tuntuu olevan se, että sisko perii hänet kuin että minä perin. Ja aivan taatusti Tämä muuttaa tilannetta niin että alan vakavasti miettiä kannattaako panostaa miehen omaisuuden kartuttamiseen jos hänen tarkoitus on turvata siskonsa (naimisissa oleva, varakas nainen) taloudellinen tilanne kuin minun, joka hoidan kotia ja mahdollistan hänen 100% omistautumisen firmalleen. Itse otin aikanaan miehen kotiini asumaan eikä hän tuonut tänne kuin vaatteensa, eikä tullut mieleenkään alkaa pohtia että käytetäänkö Tässä minua hyväksi kun avasin kotini hänelle täysin varauksetta. Joskus on ollut aikoja kun miehellä on ollut Supertiukkaa ja epävakaata mm. Silloin kun aloitti yrityksensä, minä en hetkeäkään pohtinut maksanko silloin käytännössä kaiken, koska ajattelin että tulee aika jolloin voi olla että itse olen siinä tilanteessa ja silloin mies turvaisi elämämme vuorostaan.
Olen ehkä ollut vähän Sinisilmäinen.
Meillä on ollut aina suorat välit ja olemme voineet puhua kaikesta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Vähän loukkaa toi että tärkeämpää tuntuu olevan se, että sisko perii hänet kuin että minä perin. Ja aivan taatusti Tämä muuttaa tilannetta niin että alan vakavasti miettiä kannattaako panostaa miehen omaisuuden kartuttamiseen jos hänen tarkoitus on turvata siskonsa (naimisissa oleva, varakas nainen) taloudellinen tilanne kuin minun, joka hoidan kotia ja mahdollistan hänen 100% omistautumisen firmalleen. Itse otin aikanaan miehen kotiini asumaan eikä hän tuonut tänne kuin vaatteensa, eikä tullut mieleenkään alkaa pohtia että käytetäänkö Tässä minua hyväksi kun avasin kotini hänelle täysin varauksetta. Joskus on ollut aikoja kun miehellä on ollut Supertiukkaa ja epävakaata mm. Silloin kun aloitti yrityksensä, minä en hetkeäkään pohtinut maksanko silloin käytännössä kaiken, koska ajattelin että tulee aika jolloin voi olla että itse olen siinä tilanteessa ja silloin mies turvaisi elämämme vuorostaan.
Olen ehkä ollut vähän Sinisilmäinen.
Meillä on ollut aina suorat välit ja olemme voineet puhua kaikesta.
-ap
Aloituksessasi väität, että mies haluaa sinun perivän hänen eikä niin että perintö menisi siskolle. Nyt taas sanot toisin. Kenelle se mies perintönsä oikein haluaa?
Eli ap on Porvoosta, kuten jo arvasinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mieshän valehtelee ap:lle suut ja silmät täyteen, jos väittää että " haluaa avioehdon koska kuulemma jos hän kuolee, minulle ei jäisi mitään hänen omaisuuttaan vaan se menisi hänen siskolleen."
Et voi tietää mitä mahdollisesti perityn firman kohtalosta on testamentissa määrätty.
Miten se omaisuus siskolle menisi?