Lue keskustelun säännöt.
Pahastutko, jos pian 2-vuotias ei tervehdi?
04.02.2017 |
Siinäpä kysymys. Itsellä pian 2-vuotias, joka ei tervehdi ketään. Jos tuttu tulee vastaan, katsoo vaan hiljaa ja vakavana eikä moikkaa takaisin.
Jotkut ovat kysyneet, että pelkääkö tai vierastaako, mutta ei se sitä ole. Kun liikkuu, siis ei istu rattaissa tai sylissä, niin menee kenen tahansa luo höpöttämään.
Mutta siis kun joku tuttu tulee moikkaamaan, niin ei koskaan sano takaisin mitään. Selittelen aina kaikkea, että taitaa olla väsynyt ym..
Kommentit (7)
Vaadit lapseltasi kohtuuttomia. Jotkin 20-vuotiaatkaan ei osaa tervehtiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai,kyllä 2 vuotiaan tulee jo hallita smalltalkin alkeet.
En todellakaan!
Jotain rajaa sentään noiden vaatimusten kanssa!
Meidän muksu ei tervehtinyt vieraita vielä 6-vuotiaanakaan.
Toki aikuisena jo tervehtii.
Osa lapsista on varovaisempia. En itsekään alkanut tervehtiä vieraita ennen kuin teininä. Vanhempiani nolotti, mutta minua oli kielletty puhumasta vieraille ja suhtauduin vieraisiin varoen.
Jos aikuisella on niin huono itsetunto, että loukkaantuu tuollaisesta, niin ihmettelen.
Kyllä on ihmisellä päässä jotain vikaa, jos loukkaantuu alle 2-vuotiaalle, jos se ei moikkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jopas! Ai hyvänen aika! Todellakaan älä huolestu, sanoo tällainen viisikymppinen.
Ole nyt huoletta. Mutta jatkossa, kun lapsi kasvaa, opeta sitten käyttäytymissääntöjä. Itselläni on kaksi jo täysi-ikäistä tytärtä, ja opetin heitä tervehtimään positiivisessa hengessä. Jos meille tuli vieraita, pyysin lapsia vaikka olohuoneesta tervehtimään vierasta. Ja opetin, että kun mennään esimerkiksi joihinkin rasittaviin juhliin, esimerkiksi serkun ristiäisiin, lapsetkin käyvät esittäytymässä ja kättelemässä jäljessäni kaikki sohvilla kököttävät mummot ja tädit ja sedät. Käyttäytyminen pitää tehdä luontevaksi.
Tärkeää on, että opetat sen, että kun aikuinen kättelee, kersa nousee seisomaan. On niin nolo, kun joku mummeli menee tervehtimään kakaraa, tämä istuu sohvalla nousematta ylös. Se näyttää oikeasti nololta.
Mutta älä siis huolestu, vauva on vauva. Voi ei, otin pari lasia viiniä, lapset asuvat jo omissa kodeissaan ja herkistyin muistelemaan noita tapakasvatusaikoja nostalgisesti.
Minusta on hieno merkki jo se, että ajattelet tapakasvatusta jo tuossa vaiheessa! Jatka samaan malliin!
En pahastu, lapset ovat lapsia.