En ole tarpeeksi " naisellinen" parisuhteeseen?

No, nyt herätit uteliaisuuden. Mitä treffeille tapahtui? Menitkö? 😃

Ei sun kaikille miehille tarvii kelvata. Kunhan yksi sulle sopiva löytyy :) itse olen päivät haalari päällä, kumisaappaat jalassa ja haisen paskalta samoin kuin tuo mies. Kyllä me sitte illalla sängyssä huomataan että ollaan mies ja nainen ;)

"Tuntuu, kun katsoo tv-sarjoja ja leffoja, niin naiset on ihan erilaiisia kuin itse"

Ootko aikuinen nainen?

Vaatteet lähtee kuitenkin pois kun aletaan paneen. Harva nainen kuitenkaan pitää siitä että mies kuskaa tätä tällätynä ympäriinsä.

Mulle yksi tapailumies kuvaili naisellisuutta sanomalla, että naisellista on se kun nainen tarvitsee miestä ja näyttää sen. Meistä tuli lopulta vain ystäviä, itse olisin halunnut enemmän mutta miehelle en ilmeisesti ollut sitten tarpeeksi naisellinen ja tarvitsevainen. Nyt hän tapailee toista naista ja valittaa minulle siitä, kuinka tuo nainen on hänestä niin riippuvainen ja tarvitsee häntä liikaa.

Haluaisin oppia ymmärtämään, millainen tarvitsevuus on sitä ihanaa ja mukavaa naisellisuutta ja mikä taas kamalaa riippuvuutta ja epäitsenäisyyttä. Voisiko joku mies valaista asiaa? Jos vielä löytyisi jokin muu ratkaisu tähän kuin se, jonka olen jo muutamalta naiselta kuullut, että naisen tulee teeskennellä tarvitsevansa miestä (esim. pyytää apua hommiin, jotka osaisi hyvin itsekin) mutta oikeasti hänen tulee kuitenkin selviytyä kaikesta itse, jotta tätä avunpyytämisteatteria on mahdollista pyörittää ainoastaan miehelle sopivilla hetkillä, jotta mies ei koe naista taakaksi.

Ei tarvitse muuttua. Kunhan "ei haise paskalta" niin kuin joku tuossa edellä (ei vaan, heillä ilmeisesti ammattiin liittyvä hyvä syy :-D) niin löytää ihan varmasti omanlaisensa tyypin. Yleinen siisteys on hyvä mutta ei tarkoita että tarvitsee laittautua sen kummemmin.

Minulle eräs mies sanoi aikoinaan, että minun kanssa ei voi seurustella, koska olen liian itsenäinen.

Moni ystäväni on todella naisellinen ja seurustelee miehen kanssa, vaikka ei meikkaa, käytä hameita ja korkkareita jne. Kyllä farkut ja joku t-paita tai kauluspaitakin on naisellisia. Olen itsekin mennyt treffeille maihareissa ja valtavassa pipossa meikittä. Se riippuu täysin miehestä, että mikä viehättää. Huumorintaju ja naisen kroppakin voi riittää monelle. Ei se tietysti ole kiellettyä kokeilla hieman naisellisempia vaatteita, tietysti oman uskalluksen mukaan, jos kokee että siitä olisi apua. Eipä ne halvan näköiset pakkelinaamatkaan ole mitään vaimomatskua välttämättä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle eräs mies sanoi aikoinaan, että minun kanssa ei voi seurustella, koska olen liian itsenäinen.

Ja sekin mies tarkoitti ettei _hän_ tahdo seurustella kanssasi koska olet liian itsenäinen hänen makuunsa. Onneksi meitä on erilaisia, miehiä ja naisia. Yksilöitä.

Onnea on löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Ei vaatteiden tarvitse mitään rimpsua ja pitsihörhelöitä olla, tosin jos koko vaatekaappi on kulahtaneita vaatteita täynnä, ei sieltä kyllä muutkaan treffivaatteita löytäisi.

Kysyin poikaystävältä just, että näkeekö hän mut naisellisena vaikka en kulje koroissa ja meikissä, vaan näytän päivästä riippuen hipiltä tai hipsteriltä. Käytän tosi paljon pitkiä hameita, löysiä pitkiä villatakkeja tai flanellipaitoja ja jotain haaremihousuja, meikkiä tosi harvoin ja silloinkin vähän ja hiuksia en laita ikinä.

Mies vastasi, että en oo perinteisesti naisellinen, mutta hän tykkää kun mulla ei oo mitään sotamaalausta ja mua uskalta halata ilman pelkoa että pilaa kampauksen ja kehtaa esitellä vanhemmilleenkin, kun en oo mikään tyhjäpäisen oloinen bimbo. Käski myös sanoa, että jos aloittaja ei kelpaa jollekin omana itsenään niin se on ihan jonkun muun ongelma kuin ap:n.

Ap, olen niin puolellasi.

Minä olen kyllä saanut miehiä, ehkä luonnostaan vetävän ulkonäköni takia, mutta siitä ei ole iloa, kun miehet eivät tykkää miusta pidempään. Olen siis käytäytymisen, ajatusten ja tekojen suhteen ns. epänaisellinen, hyvin itsenäinen tyyppi.

Lohtuna haluan kertoa seuraavaa:

Todellisuudessa miehet ovat yliarvostettuja, meikäläiset itsenäiset ja omatoimiset, koulutetut naiset eivät "hyödy" miehistä juuri mitenkään. Niitä tarvii vain lapsentekoon. Muuten ovat enimmäkseen yksi harmituksenaihe ja yksi "hoidettava" lisää.

Ruusunpunaiset illuusiolasit menettävät tehonsa ajan saatossa.

Minä, aikuinen nainen, en ole koskaan oppinut meikkaamaan sen paremmin kuin muuten laittamaan itseäni. Olen puhdas, siisti, hiukset hoidettu. Vaatteita en osta muodin oikuista vaan hankin vähän mutta hyvää. Kalliimpaa ja laadukkaampaa kun ostaa, saa kunnon tavaraa. Hammaslääkärillä vierailen rutiininomaisesti. Huonot hampaat on kyllä suuren suuri miinus! Niin miehellä kuin naisellakin.

Olen erittäin itsenäinen mutta se ei ole koskaan ollut este parisuhteelle. En edes alkanut seurustella miehen kanssa joka tunsi itsenäisyyteni uhkaksi!

Nyt olen naimisissa ollut jo pitkään. Kaksi lasta ja hyvä toimeentulo. Molemmin puolinen kunnioitus ja olemme myös tosi hyvät kaverit sen lisäksi että olemme aviopari ja lasten vanhemmat.

Nykyaika arvostaa pelkästään ulkokuorta. Ihan sama mitä sen korean pakkauksen sisällä on, vaikka olisi sitä itteään!  Jumalaton hätä ja kiire parisuhteeseen, se on kuin elämän ja kuoleman asia! Ei ihme että niin valtavan moni eroaa ja on onneton.

Mä tykkään maskuliinisista/androgyyneistä naisista. Mulle olisi ihan sama, mitä laitat treffeille, kunhan olet jotenkin sinut itsesi kanssa ja sulla on mukava olo. Mäkin olen vähän outo mies (olen mm. satunnainen transvestiitti), mutta kun lakkaa pyytelemästä olemassaoloaan anteeksi, niin alkaa mennä paremmin. Ihmisiä, jotka ei niin välitä tällaisista normeista, on lopulta yllättävän paljon.

Tulet onnettomammaksi ja lopulta katkeraksi, jos koitat muuttaa itseäsi. Maskuliinisuus ja/tai feminiinisyys tulee mielestäni jostain niin syvältä, että se on jo aika oleellinen osa ihmistä, jota ei kannata hukata.

Jokaiselle naiselle, ainakin Suomessa, löytyy kyllä varmasti itselle sopiva tapa näyttää naisellisuuttaan. Ei sen aina tarvitse olla mitään stereotypiaa tyyliin "pakkelit naamassa". Ja tiedoksenne tästäkin; nude-meikkikin on jo keksitty. Hameita ja korkokenkiä löytyy taatusti joka makuun, boheemin ja elegantin väliltä. Ei aina tarvitse nähdä asioita niin mustavalkoisesti? Itse pidän siitä, että näytän tyylikkäältä, sellainen klassinen naisellisuus sopii minulle. Se, että joku kulkee maihinnousukengissä on minulle täysin ok, mutta olen huomannut, että näille naisille ei aina ole ok se, jos joku toinen nainen on valinnut "perinteisen" korkkarit ja hame-linjan. Peräänkuulutan suvaitsevaisuutta tässäkin asiassa:)

Mun mielestä kuulostat kiinnostavalta. En muutenkaan tykkää erityisen "naisellisista" naisista

M30

Vierailija kirjoitti:

Kaksi lasta ja hyvä toimeentulo. 

--

Nykyaika arvostaa pelkästään ulkokuorta. 

Speaking of...

Vaimo valittaa olevansa epänaisellinen. Ei yleensä meikkaa, ei käytä hameita, ei koruja, ei kikata eikä bimboile. Minusta naisellisuus on kuitenkin olemuksessa eikä ulkokuoressa, joten minusta se on oikein naisellinen. Sitä paitsi kyllähän hän meikkaa ja pukeutuu nätisti, kun sen aika on.

Vierailija kirjoitti:

Minulle eräs mies sanoi aikoinaan, että minun kanssa ei voi seurustella, koska olen liian itsenäinen.

Tämän minäkin olen kuullut monesti. Olen saanut käsityksen, että miehet haluavat itseään tyhmemmän, mielipiteettömän ja aivottoman seksikkääksi laittautuneen bimbon, joka tekee kotityöt ja ihailee miehen suursaavutuksia ja joka on täydessä tällingissä 7/24. En ole sellainen, joten olen joutunut olemaan ikisinkku koko elämäni.

N42

Voi jeesus. Minä en käytä korkkareita enkä ainakaan tällä hetkellä hameita/mekkoja. Meikkinäni toimii pieni sipaisu peitepuikkoa muutamaan kohtaan lärvissä ja kevyesti ripsiväriä. Pidän freesistä naamastani.

Jos pierettää niin pieraisen (toki neljän seinän sisällä), oli poikaystävä vieressä tai ei. Käytän hupparia silloin kun on sellainen fiilis. Sehän ei ole kovin naiselliseksi mielletty vaatekappale. On minussa toki naisellinenkin puoli, esim. olen ollut pienestä pitäen "hienostelija", inhoan liata kädet ja rakastan shoppailla vaatteita ja laukkuja. Rakastan koruja, pinkkiä ja kimallusta. Mutta en minä ole mikään naisellisuuden ruumiillistuma sentään. Exiä on viisi (miehiä kaikki, olen hetero) ja nyt seurustelen kuudennen ja toivottavasti viimeisen kerran.

Että eiköhän tuohon hieman muut asiat vaikuta kuin joku superhypernaisellisuus. Eihän esim. Kat Von D:kään ole perinteisessä mielessä naisellinen, mutta naisellinen kuitenkin, omalla tavallaan.