Onko vika minussa vai miehessä kun mietin usein rakastaako hän minua oikeasti?
Olen miettinyt olenko vain aiempien pettäneiden tai sitoutumiskammoisten miesten takia tullut epävarmaksi parisuhteessa. Että onko edelliset suhteet, joissa mies on valehdellut ym jättäneet huonolla tavalla jälkensä minuun, ja nyt on vaikea luottaa puolison tunteisiin. Vai onko nykyinen mieheni jotenkin vain puoliksi tosissaan kanssasi oikeasti. Mietin välillä, että rakastaako hän minua oikeasti vain onko kanssani tottumuksesta. Olemme olleet yhdessä kolme vuotta, ja asuneet siitä kaksi, ikää molemmilla 30 vuotta. Mies ei useinkaan sano rakastavansa ja se saa minut epävarmaksi, vaikka tiedän että monikaan mies ei sano ja teot merkitsevät paljon enemmän kuin sanat. Miehellä on paljon stressiä töissä ikävän pomon takia, ja siksi hän ei ole ollut kovin positiivinen viime aikoina muutenkaan ja on mielestäni paljon etäisempi kuin suhteen alussa. Meillä on kuitenkin yhteisiä unelmia ja yhteisiä harrastuksia ja hän auttaa minua aina vaikealla hetkellä. Murehdinko turhaan?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Sinun epävarmuus on tietenkin miehen syytä. Jätä se sika! Ota jännämies!
No en tarkoittanut, että epävarmuuteni olisi miehen syy tai miehen vika. Vaan mietin onko huoleni aiheellinen, vai johtuuko se siitä että minun on menneisyyteni takia vaikea luottaa muiden tunteisiin. Ap
Kyllä, murehdit turhaan, koska murehtiminen ei auta. Mieti muita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, murehdit turhaan, koska murehtiminen ei auta. Mieti muita asioita.
Auttaa murehtiminen sikäli, että jos vika on minussa niin minun pitää tehdä jotain omille epävarmuuksilleni ja opetella luottamaan. Jos taas mies on kanssani vain tottumuksesta eikä rakkaudesta, niin lopetan suhteen. Ap.
Sinun epävarmuus on tietenkin miehen syytä. Jätä se sika! Ota jännämies!