kissaihmisiä paikalla: ragdoll vai pyhä birma?
heippa,
mahtaako täällä olla kissaihmisiä paikalla? Menetin viikko sitten toisen rakkaan kissoistani sairauden myötä, ja kaipaan asuntomme lisää vilksettä, kun asunto tuntuu tyhjältä.
Olen vakaasti harkitsemassa ensimmäistä rotukissaani. Harkinnassani on ragdoll sekä pyhä birma.
Ja kaipaisin muiden kokemuksia/suosituksia ko. kissaroduista. Mitä eroa ko. roduilla on koon lisäksi? Mitenkäs karvanlähtö, turkki ilmeisesti(KÖ?) samaa tasoa? Läteekö paljon enemmän karvaa kuin maatiaisista? Hakusessa siis seurallinen kissa, joka mahdollisimman arjessa läsnä :).
Kommentit (35)
Birmoilla esiintyy paljon Fipiä(googlaa jos et tiedä mikä se on), eli päätyisiin sinuna ragdolliin.
Voi ei, otan osaa :( Itselläni on tällä hetkellä kaksi ragdollia ja jo autuaammilla hiirestysmailla kaksi lisää. Aivan ihania persoonia kaikki, eli voin tosiaan suositella rotua :)
Eikös ragdoll ole yksin makoileva laiska paska? Itse ainakin päädyin siihen, kun netistä joskus etsin sopivaa rotua itselleni. En siis kuitenkaan kissaa hankkinut.
Ragdoll. Seurallisia, tykkäävät olla lähellä vaikkeivät aina tule itse syliin. Omani tulee kylppäriinkin mukaan ja kun tulen kotiin, on ovella vastassa. Tälläkin hetkellä kehrää sohvalla vieressä 😊
Kiitos vaustauksista, lisää edelleen haluaisin kuulla.
Edesmennyt kissani oli nimenomaan tuollainen seurustelija, joka oli aina siellä läsnä missä itsekkin. Ruuanlaitosta lähtien...
Ragdolleista olen tosiaankin lukenut tuon että harvemmin tykkää olla sylissä, mutta kai ne kuitenkin viereen tulee nukkumaan tms (toki luonnekysymys?)
En kyllä voi sanoa pitäväni ragdolleista. Tapaamani yksilöt oksentaneet lähes kaiken syömänsä, ja aika kuluu lähinnä lojuen. Helpommalla selviää kun ostaa villapaidan ja heittää sen nurkkaan pölyttymään.
Oma dolli on ainakin sellainen että ei tule itse syliin, mutta jos sen ottaa syliin, se on ihan tyytyväisenä paikoillaan. Sama toisen tuntemani dollin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Oma suosikkini on siperiankissa
Sarjalkuvien ja animaatioiden Karvinen on muuten siperiankissa 🐱
Mulla on birma. Vaatii paljon virikettä ja huomiota. Jaksatko leikittää sitä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on birma. Vaatii paljon virikettä ja huomiota. Jaksatko leikittää sitä?
mikä on paljon? :). Huomiota kissa tulee takuulla saamaan, mutta toki käyn töissä (epäsäännöllinen työaika)
Minulla on tällä hetkellä kaksi ragdollia ja yksi pyhä birma. Toinen birmoistani kuoli syöpään vain seitsemänvuotiaana.
Jokainen näistä on kyllä ihan oma persoonansa. Birma uros on enemmän itsekseen viihtyvä, mutta välillä tulee kovastikkin juttelemaan ja viereen kehräämään ja nukkumaan.
Se on mielestäni ihan totta, että ragdollit ovat seurallisempia, ovat kaikissa arjen askareissa mukana. Naaras-ragdollini viihtyy paljon sylissä ja tulee ihan viereen nukkumaan ja on seurallinen.
Uros-ragdoll on myös hyvin seurallinen, mutta ei viihdy sylissä. Tulee kumminkin viereen silitettäväksi ja on todella paljon mukana kaikessa. Tämä on myös oppinut nimensä ja tulee kutsuttaessa luokse. Noutaa myös palloa ja rakastaa leikkiä sillä. Voisi varmaan oppia kouluttamalla vaikka mitä.
Tykkäävät myös olla pihalla valjaissa ja ovat oppineet niihin helposti.
Ja minun kohdallani ragdoll "tarvitsi" toisen ragdollin seurakseen. Nyt ovat todella hyvät kaverukset keskenään. Ja myös kaikki kolme tulevat hyvin toimeen keskenään.
Ruoan kanssa ei ole ollut ongelmia ja kukaan näistä ei ole mitenkään erityisen herkkävatsainen. Ainoastaan birma joskus hotkii ja saattaa oksentaa, mutta harvoin.
Ja siitä karvanlähdöstä. Tuntuu että on mikä vuodenaika tahansa niin sitä lähtee ihan mahdottomasti :D Kai siihen tottuu.. Ilman teippiharjaa ei pärjää.
Ei kumpikaan. Burmaa ihanampaa kissaa ei ole. Vilkas, seurallinen, älykäs ja uskollinen kuin koira.
Minäkin tiedän yhden pyhä birman, joka kuoli nuorena syöpään. Joten ragdoll.
Meillä leikattu birmapoika. Ihana ja leppoisa mutta aika rauhallinen verrattuna aiempiin maatiaisiimme. Tykkää kovasti leikittämisestä mutta en sanoisi että kaipaa sen enempää virikkeitä tai seuraa kun muutkaan nuoret kissat. Ei ole sylikissa mutta etenkin lasten seurassa viihtyy ja haluaa aina katsella heidän leikkejä. Valkoista karvaa löytyy sitten joka paikasta....
Minä myös suosittelen tutustumaan Siperiankissaan! Meillä asuu sosiaalinen ja leikkisä kissa, joka tykkää olla lähellä ja seurata, mitä tehdään.
Varoitus ragdolleista: ne eivät ole mitään minikissoja. Pojat voi kasvaa 10kg ja tytötkin 5-6kg 😎 Ne myös kasvaa kolmevuotiaiksi.
Birmat ovat suunnattoman kilttejä ja rauhallisia. Kiintyvät myös omistajaansa. Ainut huono puoli on runsas karvanlähtö, vaikka turkki on helppohoitoinen. Yksilöstä riippuen ovat sylikissoja tai eivät. Olisivatko naaraat enemmän sylissä vaikka koko päivän viihtyviä ja urokset itsenäisempiä. Rotukissoina nämä ovat sosiaalisia, kun kasvattajat kasvattavat ammatikseen ja moni käy näyttelyissäkin. Birma voi olla pienikokoinenkin, joten kivempi pitää sylissä.
Jos seurallista haluat niin burmakin voisi sopia.