Miten voisi " aktivoida" lasta puhumaan kotikonstein?

Vaikka vaikuttaisi, että lapsi ei ymmärrä niin silti hän ammentaa luetusta tekstistä todella paljon. Katso lapsesi kanssa myös paljon kuvakirjoja ja nimeä asioita. Kyllä se siitä, pääasia, että ymmärtää hyvin puhetta.

juttele koko ajan, höpiset mitä teet, minne meet jne. laula, kuuntele musiikkia. Myös esim teletapeista ja muista pikkulasten videoista lapset oppivat paljon sanoja.

Pelkkä lukeminen ei auta, olennaista on, että lapsi saa osallistua kuvista kertomiseen, että teillä on dialogi! Symbolinen leikki kehittyy synkronisesti puheen kanssa, joten leikki on olennaista. Sinä aikuisena voit antaa siihen virikkeitä, ohjata lasta symboliseen leikkiin mm. syöttämään nukkea tai pehmolelua, antamaan lapselle vihjeitä miten nukkea hoidetaan jne. Samoin liikunta auttaa aivojen niitä osia jotka vaikuttavat kielellisiin taitoihinkin kehittymään. Tuossa kirjassa on paljon puheen kehityksen viiveestä yms. asiaa.

kirjoja lukiessa. esitä ettet muista " mitä koira sanoo? mitähän se koira sanoo? nyt äiti ei muista? muitsaako Pekka?" " mikä tuo tollainen on? mitä sillä tehdään?" Jätä lapselle miettimistauko, hiljaisuutta kysymysten lomaan.

Puheterapeutti kielsi lukemisen, koska " lapsi ei ymmärrä" . Se pt olikin vähän huuhaa ja nyt syksyllä jatketaan yksityisellä...



Ollaan siis luettu. Ja pyritään puhuessa aina ottamaan katsekontakti, jotta lapsi näkee miten suun liikkeet muodostuvat.

Olemme leikkineet myös paljon äänneleikkejä. Hoetaan tavuja; laa laa laa, huh huh huh, poks poks poks, hah hah hah jne.

Olennaista on se, että lapsi osallistuu itse keskusteluun, kahden ihmisen väliseen keskusteluun ja oppii siten ymmärtämään, että puheella on jotain MERKITYSTÄ. Alati äänessä oleva äiti ei riitä tähän.



Pojallasi tuskin on mitään hätää puheen suhteen. Silti voit kokeilla aktivointikeinoja, sillä tutkimusten mukaan niillä on merkitystä sellaisille lapsille, joilla puheen kehityksen viiveen taustalla ei ole mitään sen " vakavampaa" kuin esim. dysfasia. Nythän pojallasi ei vielä ole mitään viivettä, mutta ei nuo aktivointikeinot haittaakaan aiheuta.



Osaako lapsesi olla kontaktissa kanssasi, katsoo siis silmiin ja huomioi sinut kun puhut hänelle? Ymmärtääkö hän puhetta ja mahdollisesti lyhyitä, sanan tai kahden käskyjä? Nämä on olennaisia taitoja tässä vaiheessa, niiden puuttuminen voi aiheutua esim autismista.

Mainittu kirja lähti jo varaukseen kirjastosta. Tiedän, ettei vielä tarvitse olla huolissaan, mutta ärsyttävää todella kuunnella joka päiväisiä ihmettelyjä, että eikö se vieläkään puhu?



ap

Lukeminen tms. ovat hyviä, mutta enemmän kiinnittäisin huomiota keskusteluun lapsen kanssa ja muihin lapsikontakteihin.

Siis ilmapallojen puhaltelu, pillillä imeminen jne.



Lapsi oli pitkään ihan mykkä. Nyt on saanut suuta jumpattua ja puhetta ryöppyää ja tulvii. Tosin kukaan muu kuin isosisko ei kauheasti ymmärrä, mitä sanoo, mutta tilanne varmaankin korjaantuu vähitellen...

Minä tein alusta saakka niin, että aina kun vaikka laitoin ruokaa/ tyhjensin pesukonetta yms, juttelin, MITÄ olen tekemässä: nyt äiti laittaa tämän PAIDAN kaappiin...nyt äiti kaataa pekalle maitoa, menee vessaan, kastelee kukkia jne. TIETENKIn tälläisestäkin monologista on apua. En tarkoita, että äidin pitäisi olla kokoa ajan äänessä ja tietnkin en yhteiset leikit sun muut ovat hyviä, mutta myös ne ajat, kun on tehtävä kotitöitä, voi käyttää ' hyväksi' .

En tiedä auttoiko se, vai olisiko lapsen puhe kehittynyt ilman leikkejäkin, mutta parissa kuukaudessa lapselle avautui puheen maailma ja vuoden aikana hän onkin ottanut hyvin kiinni ikätoverinsa ja nyt puhe on ikäkauden mukaista. 5

Keskustelu puhumattoman lapsen kanssa ei ole äidin non-stop kaakatusta vaan siinä on hyvä olla tilaa. ' Katso näetkö tuon linnun? Mitähän se mahtaa syödä?' . Annetaan lapselle tilaa ja paikkoja vastata, vaikka sana ei tulisi oikein tai se olisi joku äänne vain. Toisin sanoen keskustellaan, ei vain puhuta.

Silloin lapsi oppii, että puheessa ihmiset puhuvat vuorotellen, ei niin, että toinen vain höpisee ja toinen on hiljaa ja kuuntelee.



Vastavuoroisuuden periaate on tärkeä ymmärtää. Toki on hyväksi, että äiti lukee paljon ja sanoittaa omia tekemisiään, sehän on itse asiassa erittäin tärkeä tapa oppia, kuuntelemalla kieltä. Mutta yksin se ei riitä.

5

Pojalla todettu kyseinen vaiva jo synnytyssairaalassa, mutta aina kun olen kysynyt mahdollisesta katkaisusta (neuvolasta tai lääkäriltä) on vastaus ollut, että katsellaan vielä jos venyisi itsestään.



ap

Se kannattaa tsekata ekana!



t. se jonka lapsen puheviivästymä johtui suun seudun lihaksista

ammattilainen. Kirjassa muistaakseni annettiin ohjeiksi, että jos lapsi osaa vain muutamia sanoja (olisiko ollut alle 50) eikä osaa yhdistää vielä kahta sanaa lauseeksi, kannattaa lapselle varata ylimääräinen neuvola-aika ennen 3 v. neuvolaa, jossa puheen kehityksen taso arvioidaan uudelleen. 2,5 v olisi meillä ollut tuo kontrolli, jos lapsemme ei olisi vielä silloin osannut noita juttuja. Ilmeisesti joka toinen, joka ei osaa yhdistää 2v. täytettyään kahta sanaa ja sanasto on puutteellinen ,tulee tarvitsemaan puheterapiaa 3 vuotiaana. Joka toisella siis puheen kehitys on viiveinen, mutta se korjaantuu itsestään tai sitten lapsi vaan ylipäätään oppii myöhemmin puhumaan puheenkehityksen ollessa aivan " normaali" .



Ohjeissa muistaakseni neuvottiin tarkistamaan lapsen kuulo sekä se, ymmärtääkö lapsi puhetta ja lyhyitä käskyjä ja että ottaako hän kontaktia muihin ihmisiin tavanomaisesti, siis huomioi kun joku puhuu ja katsoo kohti jne.

5 (ja olinkohan tuo 13)

kannattaa pyytää lähete puheterapeutille.

Muihin kuin lieviin tapauksiin? Onko leikkaus ainoa mahdollisuus?

se yleensä kannattaa katkaisuttaa, ja harjoituttaa katkaisun jälkeen kieltä erilaisilla jumppaliikkeillä (imeminen, puhaltaminen, lärpättely jne.)