Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Auttaako jos käy psykologilla juttelemassa rumuudestaan?

Vierailija
24.01.2017 |

Auttaako se että pystyy hyväksymään ruman itsensä?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se varmasti auttaa. Oman ulkonäön hyväksyminen on samantyyppinen ongelma kuin muiden vikojensa hyväksyntä.

Mutta onko rumia ihmisiä edes olemassa? Jos mietit koiraa, jonka naama on erilainen kuin saman rodun edustajilla, niin onko se rumaa vai hellyttävää ja kiinnostavaa? Miksi täysin terveitä ihmisiä arvioidaan viivoittimen kanssa.

Kaikilla meillä kasvot rupsahtavat ikää myöten, mutta jos on sisältä läpimätä, niin aika kurjaa on elämä 40+ eteenpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä katson peiliin ja näen ruman, lihavan, vanhentuneen naisen, jolla on roikkumaa ja kumpua ja kuhmua siellä täällä.

Kampaan hiukset, pesen hampaat, vähän meikkiä naamaan ja hymyilen peilikuvalle, jonka silmäpussit on tänä aamuna erityisen suuret."Sä oot hyvä tyyppi, muista hymyillä ja olla kiltti".

Illalla kun pesen hampaita, huomaan, että päivälläkin olisi pitänyt vilkaista peiliä, ripsiväriä vähän pienentyneessä silmäpussissa alla ja tukka pystyssä.

Hymyilen peilikuvalle, onneksi elämässä on elämää eikä vaan oman naaman ja navan tuijotusta.

Ja kauniita vaatteita, peittämään kuhmuja ja roikkumia.

Vierailija
4/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

auttaa se.....mee ihmeessä juttelemaan.

Vierailija
5/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä katson peiliin ja näen ruman, lihavan, vanhentuneen naisen, jolla on roikkumaa ja kumpua ja kuhmua siellä täällä.

Kampaan hiukset, pesen hampaat, vähän meikkiä naamaan ja hymyilen peilikuvalle, jonka silmäpussit on tänä aamuna erityisen suuret."Sä oot hyvä tyyppi, muista hymyillä ja olla kiltti".

Illalla kun pesen hampaita, huomaan, että päivälläkin olisi pitänyt vilkaista peiliä, ripsiväriä vähän pienentyneessä silmäpussissa alla ja tukka pystyssä.

Hymyilen peilikuvalle, onneksi elämässä on elämää eikä vaan oman naaman ja navan tuijotusta.

Ja kauniita vaatteita, peittämään kuhmuja ja roikkumia.

Kukaan tuskin omasta peilikuvastaan niin ihastunut ole, mutta ei sinne kannata liikaa katsella. Jos on jotakuinkin terveiden painorajoissa (mitä pienestä ylipainosta, jos se ei terveyteen vaikuta) ja peseytyy riittävästi, niin hyvin pärjää. Viehättävimpiä ihmisiä ovat ystävälliset, hymyilevät, hauskat ja itsensä kanssa sinut olevat! Elämä on ihan liian lyhyt murehtimaan ryppyjä ja muhkuroita, vaatetta päälle ja hymyä suupieliin:)

Vierailija
6/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset on hirveän ilkeitä itselleen. Omaa kehoa pitäisi rakastaa ja arvostaa. Kasvoissa on silmät, joilla näkee, nenä, jolla haistaa, suu, jolla voi tuhota ja korjata ja syödä suklaata ja antaa pusuja. Korvat, joilla kuulee ja kuuntelee, iho jolla tuntee. Aivot, jotka pyörittävät koko masiinaa.

Eikö ole hienoa ja mahtavaa, että homma toimii! Sillä ei loppupeleissä ole väliä onko nenä vähän peruna vai koukku tai onko silmät pienet vai isot. Kunhan se toimii.

Jos kukaan muu ei rakasta tai kehu, niin tee sitä itse. Joka kerta kun katsot peiliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on liian pinnallinen ja tuijottaa vain ulkonäköä, jää paljon monia muita asioita tekemättä. Ymmärrän kuitenkin tuskasi, eikä noista ajatuksista helposti eroon pääse.

Vierailija
8/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaiset ovat kovin arvostelevia ja kaikkien pitäisi näyttää samalle.Menkääpä Italiaan katsomaan millaisia neniä ja kolhojakin kasvoja naisilla, jotka selvästi pitävät itseään hyvin kauniina, ja ovatkin koska uskovat itse niin. Se huokuu heistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä on kaksi asiaa, jotka on huomioitava: 1. vaikeus hyväksyä se, millainen on (tässä psykologi voinee auttaa) ja 2. vaikeus hahmottaa, mitä kauneus on (tässä psykologi ei välttämättä voi auttaa).

1. Ymmärtääkseni neuvontapsykologi ja keskusteluterapeutti ovat saaneet koulutusta siihen, miten auttaa asiakasta hyväksymään realiteetit. Psykologi voi auttaa asiakasta kysymällä oikeita kysymyksiä, suunnata asiakkaan huomiota oikealla tavalla jne.

Kohta 2. sen sijaan on viime kädessä uskon kysymys. Voit käydä läpi maailmassa vallitsevia kauneusihanteita, kysellä nettipalstoilta ihmisten mielipiteitä esim. julkkisten ulkonäöstä ja arvoida, onko sinulla samoja piirteitä jossain määrin jne., mutta viime kädessä kenelläkään luodulla ei ole valtuuksia lausua, mitä kauneus on. Ainoastaan Jumala pystyy lausumaan totuuden asiasta, ja Hän on kertonut kauneuden olevan sisäistä, hengellistä alkuperältään (1. Piet. 3: 3-5). Ihminen, joka sisimmässään elää harmoniassa totuuden kanssa, on kaunis myös ulkoisesti. Jeesus on totuus.

_____________________________________________________________________________________________________

** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **

Vierailija
10/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todennäköisesti et oikeasti ole ruma, luulet vaan. Se on jotain psyykkistä, terapiasta olisi apua sinulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
24.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei se sinusta vähemmän rumaa tee, mutta whadevö.