Totaalisen jumissa työssä/työpaikassa jossa en viihdy.

Työpaikka sentään vaihtuu työnkuvastani johtuen joko syksyllä tai sitten 1,5v päästä, mutta eipä se paljoa lohduta. Olen katsellut muita paikkoja ainakin ½v ajan useasti viikossa ja sitä ennenkin säännöllisesti, mutta kun ei niin ei. Määräaikaisuudet pois laskuista, kun kerrankin olen vakituisen sopimuksen saanut, 3-vuorotyöhön en pysty, koska nuppini ei kestä yövalvomisia, menee kroppa ihan sekaisin useamman vrk ajaksi. En oikeasti tajua miten tätä jaksaa esimerkiksi eläkepäiviin asti eli vielä n.25v. Täysin uutta alaakaan en voi enää ruveta opiskelemaan, olen jo ajanjakson lisäopiskellut aikuisena saadakseni vakipaikan eikä siihen enää riitä taloudelliset mahdollisuudet eikä muukaan. Olenkin todennut moneen kertaan, että minun kohdallani alamäki työelämässä alkoi silloin kun puolipakolla aloitin alalleni opiskelut, oli hirveä paine tietää 15-16v iässä mitä rupeaa tekemään+kotiolot oli hirveät+maksoin kotiin vuokraa jo 15v ikäisestä.

T. Paskojen tähtien alla syntynyt luuseri (juu ja ei ole ainoa syy siihen miksi noin koen ja tunnen).