Lue keskustelun säännöt.
Koska sikiön liikkeisiin kyllästyy?
17.01.2017 |
Olen tässä pari viikkoa tunnistanut sikiön liikkeet. Olen lukenut paljon siitä, että loppua kohden ilo muuttuu turhautumiseksi.
Nyt kaikki tarinat siitä, miten koitte raskauden aikana sikiön liikkumisen. Kiinnostaisi myös kohdun asento, ynnä muut infot. Saisi ehkä jotain galluppia siitä, vaikuttaako fyysiset ominaisuudet kivun/epämukavuuden määrään.
Itselläni kohtu on taaksepäin, jonka takia en kovin paljon tunne sikiön liikkeitä. Tai liike on melko vaimeaa, vaikka kohdussa on paljon aktiivisuutta vuorokauden ajasta riippuen. Omani on selkeästi illan virkku ja aamun torkku.
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oot vasta pari viikkoa tuntenut liikkeet ni oot varmaan rv alle 20? Loppua kohdin liikkeet voimistuu sikiön kasvaessa. Se on aika ihanaa!
Mulla oli muls kohtu taaksepäin kallistunut ja istukka etuseinämässä ja molemmissa tunsin liikkeet hyvin.
Mun poika oli rauhallinen vatsassa; en kyllästynyt potkuihin missään vaiheessa, ennemminkin odottelin niitä, etenkin jos oli jotenkin hiljaisempaa. En tuntenut kipua, eikä vauva valvottanut öisin. Nyt raskauden jälkeen, aluksi vaivasi mahaikävä (ikävä potkuja jne.).
Vierailija kirjoitti:
Jos oot vasta pari viikkoa tuntenut liikkeet ni oot varmaan rv alle 20? Loppua kohdin liikkeet voimistuu sikiön kasvaessa. Se on aika ihanaa!
Mulla oli muls kohtu taaksepäin kallistunut ja istukka etuseinämässä ja molemmissa tunsin liikkeet hyvin.
Olen hyvinkin yli rv20. Kuten sanoin, kohtuni on aika takana, joka vaimentaa liikkeiden tuntemista todella hyvin.
Ap
Mulla nyt rv 33 ja en oikeastaan voi sanoa kyllästyneeni liikkeisiin, mutta tuskastuneeni kylläkin. Jos tietäisin vauvan voivan hyvin ilman liikkeitäkin, niin jättäisin ne kyllä väliin ilomielin...
Pakko myöntää ettei ole mitään tietoa kohdun/istukan sijainnista. Kyllähän ne on mainittu, mutta olen autuaasti unohtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekassa en juuri tuntenut liikkeitä edes lopussa. Ei ollut mitään tuntemuksia vauvan laskeutumisesta, liitoskivuista... istukka oli etuseinässä. Monesti jouduin tekemään liikelaskentaa. Lopussa vähän aloin kynkkäämään, mutta loppuun saakka olin esim. töissä päikyssä pienten ryhmässä.
Toisesta istukka oli takana. Liikkeet tuntui todella hyvin. Näkyi myös vatsanpäältä. Mitä enemmän vauva kasvoi, sen kivuliaammaksi kävi. Etenkin iltaisin neiti pyöri ja potki mahassa niin että välillä makasin vain sikiöasennossa ja pidättelin hengitystä. Sattui niin paljon. Oli myös kovat liitoskivut ja laskeutuminen tuntui niinkuin vauva olisi porannut päätää jalkovälistä ulos. Siis ihan perseestä oli suoraan sanottuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oot vasta pari viikkoa tuntenut liikkeet ni oot varmaan rv alle 20? Loppua kohdin liikkeet voimistuu sikiön kasvaessa. Se on aika ihanaa!
Mulla oli muls kohtu taaksepäin kallistunut ja istukka etuseinämässä ja molemmissa tunsin liikkeet hyvin.Olen hyvinkin yli rv20. Kuten sanoin, kohtuni on aika takana, joka vaimentaa liikkeiden tuntemista todella hyvin.
Ap
Luin liian hätäiseen. Näissäkin on yksilöllisiä eroja, siksi kiinnostaa ne pienet yksityiskohdat. Josko niistä voisi päätellä jotain.
Ja nyt ei tarvitse jeesustella, olen monilta ihan oikeassa elämässä kuullut, kuinka tuskastuttavaa se kylkiin potkiminen voi olla. Tietenkin nämä samat odottajat olisivat olleet todella huolissaan, jos liikkeet olisivat lakanneet/vähentyneet merkittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli eteenpäin kallistunut kohtu ja istukka takaseinämässä. Liikkeet tuntui siis hyvin ja voimakkaasti. Ei niihin varsinaisesti kyllästynyt, mutta välillä teki kipeää ja oli vaikea nukkua kun joku yritti tunkea kyljestä ulos. Olihan se kuitenkin mieltä rauhoittavaa kun ne liikkeet tunsi hyvin koko ajan, ja varmasti olisi huomannut jos olisi loppunut liike.
Itselläni kohtu taaksepäin kallistunut ja istukka etuseinämässä. Tunsin liikkeet ensimmäistä kertaa vk 24 ensin vaimeina, mutta muutamien viikkojen kuluttua jo todella voimakkaina. Vauvani on ollut kokoajan todella vilkas eikä liikelaskentaa ole tarvinnut miettiä ollenkaan paitsi yhtenä päivänä. Tuona hiljaisena päivänä todella kaipasin liikkeitä ja itkusilmässä tyrkin mahaa, huoli oli aivan valtava, kun vauva vihdoin aktivoitui oli todella helpottunut! Nykyisin iloitsen aina kun vauva liikkuu vaikka liikkeet aiheuttavatkim epämukavaa tunnetta. Epämukavan tunteen kanssa voi elää mutta liikkumaton vauva on todella raskas henkisesti sillä huoli on valtava. Nyt siis itselläni menossa RV 37 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niihin kyllästy. Tai haluaahan niitä tuntea, että tietää kaiken olevan hyvin. Toki sitten kun vatsanahka pingottuu kun vauva tunkee jaloillla tuntuu epämukavalta.
Loppuaikana oli sangen tuskaisaa, kun vauva tunki jalkateräänsä kylkiluiden väliin tai potkaisi täynnä olevaa virtsarakkoa. Itse en liikkeisiin kyllästynyt, sillä sehän oli merkki, että vauva voi hyvin.