Lue keskustelun säännöt.
En halua lasta, koska oma elämäni loppuisi siihen
15.01.2017 |
En ole koskaan lapsia suunnitellut saavani. Mikään tulevaisuuden suunnitelma, haave tai "välähdys" tulevavasta ei sisällä lapsia. Kuvittelen elämääni koko ajan vain mieheni kanssa. Nyt, kymmenen vuoden päästä, eläkkeellä. Lapsi siis "lopettaisi" elämäni sellaisena kuin olen sen ajatellut. Lapsi ei kuulu suunnitelmiin yhtään sen enempää kuin lemmikkikäärme, syöpä tai muutto Marsiin.
Sinä olet halunnut lapsia, joten olet haaveillut ja suunnitellut lapsia elämääsi. Kun lapset tulee, elämäsi on juuri sitä mitä olet sen halunnut olevan. Se jatkuu haluamaasi suuntaan. Jos et saa lapsia, se on tragedia, kriisi, suunnitelmaa b ei välttämättä ole.
Tämän vuoksi olen kyllästynyt siihen, että lapselliset ahdistuvat minun puolestani elämästäni. Sinulle lapsettomuus olisi kriisi, minulle ei. Älä projisoi minuun tunteitasi.
Kiitos.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma elämäni ei loppunut. Että aha.
Et siis halunnut lasta? Kiinnostava tilanne, kerro toki lisää miten asiat sitten asettuivat. Tai siis oletan, että ymmärsit aloitusviestin pointin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma elämäni ei loppunut. Että aha.
Et siis halunnut lasta? Kiinnostava tilanne, kerro toki lisää miten asiat sitten asettuivat. Tai siis oletan, että ymmärsit aloitusviestin pointin.
En varmaan ymmärtänyt. Mutta älä projisoi.
Itse en halua (ainakaan omia) lapsia siksi, että mielestäni on epäeettistä hankkia lapsia jo valmiiksi täpötäyteen ja pahaan maailmaan. On minulla toki "itsekkäitäkin" syitä lapsettomuuteen, mutta samalla tavalla itsekästä se lapsen haluaminenkin on. Tuskin kukaan lapsia altruismiaan hankkii.
Muutenkin olen jo kolmenkympin rajapyykin ylittänyt, joten olisi melkoinen ihme, jos mieli tästä muuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma elämäni ei loppunut. Että aha.
Et siis halunnut lasta? Kiinnostava tilanne, kerro toki lisää miten asiat sitten asettuivat. Tai siis oletan, että ymmärsit aloitusviestin pointin.
En varmaan ymmärtänyt. Mutta älä projisoi.
Sehän meni sulta sitten ihan putkeen.
Ei kai sitä ketään pakoteta lapsija tekemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävi mielessä, että miksi ihmeessä oletat oman elämäsi loppuvan lapseen, mutta eipä tuo loppujen lopuksi kiinnostanut niin paljon, että rupeaisin sitä kysymään. Luule mitä luulet, saat tehdä elämälläsi aivan mitä lystäät, toivottavasti kumppanisi on tietoinen ajatusmallistasi ja jakaa saman filosofian kanssasi.
Joo. Mulla oma elämäni loppui. Onneksi sen alkaa nyt vihdoin saada takaisin. 1 lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävi mielessä, että miksi ihmeessä oletat oman elämäsi loppuvan lapseen, mutta eipä tuo loppujen lopuksi kiinnostanut niin paljon, että rupeaisin sitä kysymään. Luule mitä luulet, saat tehdä elämälläsi aivan mitä lystäät, toivottavasti kumppanisi on tietoinen ajatusmallistasi ja jakaa saman filosofian kanssasi.
Eikö se selviä aika hyvin tuosta aloitusviestistä? Jos joku lykkäisi sinulle nyt asian, jota joudut hoitamaan seuraavat 18 vuotta päivittäin, sanotaan vaikka kehitysvammainen aikuinen mies, niin et varmaan oikein enää eläisi sellaista elämää mitä olit ajatellut?
Ap selitti sen verran hyvin tosin, että jos et siitä tajunnut, niin et tajua vieläkään. Projisointi on tosiaan vahva sinussa, kun et pysty ajattelemaan omalle kohdallesi asiaa, jota haluat yhtä paljon, kuin syöpää. "Mutta lapsethan on ihanii eikä mitään, mitä ei vois haluu!!1". Niin. Sinulle. Musta lemmikkiboa on ihana. Miten se ei susta ole?
Teit sitten ihan oman aloituksen. No kuka sun lapsettomuudesta muka on ahdistunut? Aika erikoista. Ihan sama kun minä ahdistuisin kauheesti siitä että naapureilla ei ole kissoja vaikka meillä on kolme...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävi mielessä, että miksi ihmeessä oletat oman elämäsi loppuvan lapseen, mutta eipä tuo loppujen lopuksi kiinnostanut niin paljon, että rupeaisin sitä kysymään. Luule mitä luulet, saat tehdä elämälläsi aivan mitä lystäät, toivottavasti kumppanisi on tietoinen ajatusmallistasi ja jakaa saman filosofian kanssasi.
Kyllä. Toisin kuin esimerkiksi muutamalla tuttavallani, joiden miehet joutuivat isäksi vastentahtoisesti. Toisilla on kyllä jo ero vireillä. Kaikki ei halua lapsia, naisten on joskus hämmentävän vaikeaa ymmärtää sitä, luulevat että asia muuttuu, kun se oma pikku nyytti on siinä sylissä. Ei se muutu.
Minun elämäni vasta alkoi kun sain lapsen :) kaikki se matkustelu, biletys ja kokeilu ei ollut mitään verrattuna tuohon suppusuuhun ja hänen tuomaan onneen <3 mutta toiset ei halua ja ymmärrän senkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teit sitten ihan oman aloituksen. No kuka sun lapsettomuudesta muka on ahdistunut? Aika erikoista. Ihan sama kun minä ahdistuisin kauheesti siitä että naapureilla ei ole kissoja vaikka meillä on kolme...
Kyllä, juuri näin. Tämä on hyvä esimerkki.
Olen saanut mm. kommentteja, että en voi tietää, miten lasten kanssa on kivempaa, kuin lapsettomana. Perusteluna se, että tuo lapsellinen ihminen on ollut lapseton, joten hän "tietää" paremmin kuin minä asian molemmat puolet. Erona on juuri tuo aloitusviestissä kuvaamani ero; hän on lapsettomanakin tiennyt joskus hankkivansa lapsia. Hänelle se on se elämän haluttu suunta. Tätä siis kutsutaan projisoinniksi, omien tunteiden sovittelua muille.
Infantiilia ja hyvin väsyttävää.
No älä hanki lapsia. Mikä on ongelma? Ei kukaan siihen pakota 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellänikin elämä loppuisi kyllä siihen. Nimittäin se elämä, mitä haluan elää. Lapsiperhe-elämä ei sitä ole.
Kuka tässä nyt projisoi?
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, haluaako joku lapsia ja hankkiiko niitä.
Ihan fine, ettei hanki, mutta fine EI ole, jos hän sen takia elämöi äitien/lapsien kauheudesta ja elämän menemisestä kankkulan kaivoon.
Koska se on ihan yhtä hyvin oman mielipiteen tuputtamista toiselle kuin sekin, jos äiti-ihminen pitää elämääsi huonona, kun sinulla ei ole lapsia.
(En tosin tunne yhtäkään sellaista, joka alkaisi tuollaisia velalle selittämään, sen sijaan aika montakin velaa, jolle on tärkeää kovaan ääneen paheksua lapsiperheitä ja äitiyttä...)
Vierailija kirjoitti:
Kuka tässä nyt projisoi?
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, haluaako joku lapsia ja hankkiiko niitä.
Ihan fine, ettei hanki, mutta fine EI ole, jos hän sen takia elämöi äitien/lapsien kauheudesta ja elämän menemisestä kankkulan kaivoon.
Koska se on ihan yhtä hyvin oman mielipiteen tuputtamista toiselle kuin sekin, jos äiti-ihminen pitää elämääsi huonona, kun sinulla ei ole lapsia.
(En tosin tunne yhtäkään sellaista, joka alkaisi tuollaisia velalle selittämään, sen sijaan aika montakin velaa, jolle on tärkeää kovaan ääneen paheksua lapsiperheitä ja äitiyttä...)
Ahaa. Nyt ymmärrän jotain paremmin tästä aggressiivisuudesta. Eli se, että en itse halua olla äiti, on sinusta hyökkäys muita äitejä kohtaan? Se, että en itse halua lapsiperhe-elämää, tarkoittaa että se elämä (muillekin kuin minulle) on huonoa?
Ymmärrän tätä kautta asenteesi, mutta sitä en ymmärrä, että mistä ihmeestä tuollaisia ajatuksia keksit?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi mielessä, että miksi ihmeessä oletat oman elämäsi loppuvan lapseen, mutta eipä tuo loppujen lopuksi kiinnostanut niin paljon, että rupeaisin sitä kysymään. Luule mitä luulet, saat tehdä elämälläsi aivan mitä lystäät, toivottavasti kumppanisi on tietoinen ajatusmallistasi ja jakaa saman filosofian kanssasi.
Eikö se selviä aika hyvin tuosta aloitusviestistä? Jos joku lykkäisi sinulle nyt asian, jota joudut hoitamaan seuraavat 18 vuotta päivittäin, sanotaan vaikka kehitysvammainen aikuinen mies, niin et varmaan oikein enää eläisi sellaista elämää mitä olit ajatellut?
Ap selitti sen verran hyvin tosin, että jos et siitä tajunnut, niin et tajua vieläkään. Projisointi on tosiaan vahva sinussa, kun et pysty ajattelemaan omalle kohdallesi asiaa, jota haluat yhtä paljon, kuin syöpää. "Mutta lapsethan on ihanii eikä mitään, mitä ei vois haluu!!1". Niin. Sinulle. Musta lemmikkiboa on ihana. Miten se ei susta ole?
Tuo sun vertaus ei toimi ollenkaan. Lapsi on ensin pieni ja avuton ja 18 vuoden päästä se on jo muuttanut kotoa pois, mutta se vammainen mies on just samanlainen aina, tai jopa menee huononpaan tuon 18 vuoden aikana. Kyllä vammaisen aikuisen hoitaminen on paljon raskaampaa kuin lapsen, se eniten hoitoa tarvitseva lapsi on kuitenkin kooltaan pieni. Päivä päivältä lapsen hoitaminen vähenee ja muutamassa vuodessa lapsi oppii jo auttamaan kaikenlaisissa asioissa, reilu kymmenessä vuodessa lapsi voi mennä jo vaikka tienaamaan omia rahojaan. 15 vuodessa lapsi osaa tehdä kaikki samat asiat kuin aikuisetkin, kotityöt ym.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tässä nyt projisoi?
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, haluaako joku lapsia ja hankkiiko niitä.
Ihan fine, ettei hanki, mutta fine EI ole, jos hän sen takia elämöi äitien/lapsien kauheudesta ja elämän menemisestä kankkulan kaivoon.
Koska se on ihan yhtä hyvin oman mielipiteen tuputtamista toiselle kuin sekin, jos äiti-ihminen pitää elämääsi huonona, kun sinulla ei ole lapsia.
(En tosin tunne yhtäkään sellaista, joka alkaisi tuollaisia velalle selittämään, sen sijaan aika montakin velaa, jolle on tärkeää kovaan ääneen paheksua lapsiperheitä ja äitiyttä...)
Tuliks tää johonki väärään ketjuun :D alotusviestissä kerrotaan, kuinka ymmärtää muiden unelmien täyttymisen, eikä kritisoida sitä mihinkään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tässä nyt projisoi?
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, haluaako joku lapsia ja hankkiiko niitä.
Ihan fine, ettei hanki, mutta fine EI ole, jos hän sen takia elämöi äitien/lapsien kauheudesta ja elämän menemisestä kankkulan kaivoon.
Koska se on ihan yhtä hyvin oman mielipiteen tuputtamista toiselle kuin sekin, jos äiti-ihminen pitää elämääsi huonona, kun sinulla ei ole lapsia.
(En tosin tunne yhtäkään sellaista, joka alkaisi tuollaisia velalle selittämään, sen sijaan aika montakin velaa, jolle on tärkeää kovaan ääneen paheksua lapsiperheitä ja äitiyttä...)
Ahaa. Nyt ymmärrän jotain paremmin tästä aggressiivisuudesta. Eli se, että en itse halua olla äiti, on sinusta hyökkäys muita äitejä kohtaan? Se, että en itse halua lapsiperhe-elämää, tarkoittaa että se elämä (muillekin kuin minulle) on huonoa?
Ymmärrän tätä kautta asenteesi, mutta sitä en ymmärrä, että mistä ihmeestä tuollaisia ajatuksia keksit?
Ap
Tätä velojen asennetta on nykyään tämän tästä mediassa, lehtijuttuja, blogeja.. ja tällä palstalla ihan hirveän paljon, tämä sun aloitus on yksi niistä. En käsitä velojen intohimoista halua tulla vauvapalstalle huutamaan kuinka kauheaa on jos jollain on lapsia. Myös velat on itse olleet lapsia aikoinaan, ehkä he ovat olleet sitten niin kauheita lapsia että heidän vanhemmat ovat kärsineet, en tiedä.
Se että joku ei halua lapsia, ei ole mikään hyökkäys mihinkään, kuten ei sekään että joku haluaa. Se on hyökkäys kun tulee äitien palstalle haukkumaan äitejä, mitä järkeä siinä on? Onko jossain velojen sivuilla muka äidit joukolla haukkumassa?
Onneksi oma elämäni ei loppunut. Että aha.