Tänä vuonna valtio tuplaa yksityisen suojeleman metsän. Tulisi tarpeen! Suomalaismetsät surkeassa kunnossa.

Mielummin lahjottaisin luonnonperintösäätiölle. Se on se Linkolan perustama säätiö, joka pistää kaiken saamansa rahan metsän suojeluun. Joten ne ostaa suojelualueen ja saa sitten Suomi 100v kunniaksi valtiolta siihen tuplat.

Luonnonperintösäätiö löytyy ainakin facesta.

Missä Suomessa on puupeltoja? Kuka siivoaa lahopuun pois?

Vierailija kirjoitti:

Missä Suomessa on puupeltoja? Kuka siivoaa lahopuun pois?

No ainakin minun tonttini rajalta lähtee kymmenien hehtaarien mäntymetsä, joka on yhdeltä istumalta istutettu 40 vuotta sitten. Just "hoidettu" kuinka suomalaista talousmetsää hoidetaan. Voihan siellä kävellä, ku puistossa, mutta ei se metsältä tunnu.

Mökillä on sitten luonnonsuojelualuetta liki, ja onhan se lajisto ja metsä ihan eri näköstä. Semmosta mörrimöykyn hienoa satumetsää, ja on niitä töyhtötiaisiakin ja muita, jotka sitä lahopuuta kaipailee.

Ja sitten kun ei ole talousmetsää, niin on avohakkuualue. Hyi.

Suomessa tykätään toistella, että on metsät kestävässä tilassa. Juu, taloudellisesti onkin. Luontopuoli onki jo eri asia.

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä Suomessa on puupeltoja? Kuka siivoaa lahopuun pois?

No ainakin minun tonttini rajalta lähtee kymmenien hehtaarien mäntymetsä, joka on yhdeltä istumalta istutettu 40 vuotta sitten. Just "hoidettu" kuinka suomalaista talousmetsää hoidetaan. Voihan siellä kävellä, ku puistossa, mutta ei se metsältä tunnu.

Mökillä on sitten luonnonsuojelualuetta liki, ja onhan se lajisto ja metsä ihan eri näköstä. Semmosta mörrimöykyn hienoa satumetsää, ja on niitä töyhtötiaisiakin ja muita, jotka sitä lahopuuta kaipailee.

On minullakin istutettua mäntymetsää, mutta on siellä koivua ja kuustakin seassa.

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

Puuvaranto kasvaa, mutta mitä tekemistä sillä on metsän monimuotoisuuden kannalta? Oletko kuullut esim miljoona linnunpönttöä kampanjasta? Eli kolopesijöiden kolopuiden puutteesta? Tai mitkä on uhanalaisimmat suomalaiset lajit? Kaikki on tehometsätalouden vuoksi kärsineet.

Paljonko Suomessa on tammimetsiä? Tammien määrä on ollut niin pieni, että merkitsevä lisäys ei tarvitse montakaan puuta. Jos yksi tammi muuttuu kahdeksi, niin lisää on tullut 100%. Onko lehtikuusi suomalaiselle luonnolle luontainen laji? Ei ole.

Ja jos et ymmärrä sienten roolia metsien ekologiassa, vaan ymmärrät sienet ainoastaan jonain, mitä "voi syödä", niin huonosti on asiat. Sienistä ehkä 0000000000,1 % edes näkyy itiöeminä.

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

:DDDDDDDD

Sinuun on iskenyt hyvin 70-luvun metsäpropaganda. Itse olen onneksi jo päässyt näistä "itsemurhametsä" -aivopesuista yli.

Tiesitkö että monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja tauteja? Ja että suojelualueet on ainoita paikkoja, joista löytyy juurikin monia sieniä, mitä ei muualta löydy? Ja parhaat sienimetsät on juuri näissä kosteudeltaan ja muilta olosuhteiltaan monimuotoisissa metsissä, kas kun sieniä on aivan helkatasti enemmän kuin tatit ja vahverot, joskin niitäkin löytyy ihan hyvin.

Luonnonperintösäätiö on kiva, ei tarvitse omistaa metsää jotta voi sitä suojella. Vitosella saa nätin kortin, ja se vitonen menee sitte suojeluun. Riittää eläkeläisenkin kassasta semmoseen :)

mahdatko olla sama kaveri, joka osti meidän pihasta yhden ison ja vanhan kuusen? yksi päivä tuli ovelle koputtelemaan puuseppä ja tiedustelemaan, että saisko meiän kuusia katella. ympärillä on just kilometritolkulla talousmetsää, ja tämä oli yrittänyt löytää sieltä sopivaa puuta, ja kiukkusena totes, "sellua kaikki". me oltiin jus ostettu 50-luvulla rakennettu talo, jonka yli hehtaarin tontilla oli jumalattoman isoja kuusia, ne oli ollu isoja jo rakentamisvaiheessa.  Yksi myytiin hyvään hintaan, mutta loput pidetään. Eikä olla hirveesti "syömäkelvottomia sieniä" tai "marjattomuutta" meiän pienessä metsässä havaittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

:DDDDDDDD

Sinuun on iskenyt hyvin 70-luvun metsäpropaganda. Itse olen onneksi jo päässyt näistä "itsemurhametsä" -aivopesuista yli.

Tiesitkö että monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja tauteja? Ja että suojelualueet on ainoita paikkoja, joista löytyy juurikin monia sieniä, mitä ei muualta löydy? Ja parhaat sienimetsät on juuri näissä kosteudeltaan ja muilta olosuhteiltaan monimuotoisissa metsissä, kas kun sieniä on aivan helkatasti enemmän kuin tatit ja vahverot, joskin niitäkin löytyy ihan hyvin.

Sieni se on sienitautikin ja sellaisethan leviävät näissä suojelumetsissä huimaa vauhtia. Kuten on tarkoitettukin.

Omistan metsää. Minulle se on sijoituskohde ja oivallan, että yksilajisuus ei ole ratkaisu ongelmaan. Mutta eipä se ratkaisu ole peikkometsäkään. Monimuotoinen metsä ei tehtyjen tutkimusten mukaan kestä sen paremmin myrskyjä tai tauteja kuin muutkaan metsät. Tuhot vain ovat erilaisia. Jos tukkipuukokoista talousmetsää kaatuu myrskyssä 300 mottia, niin samankokoiselta alalta monimuotometsää meneekin vain 150 mottia, mutta syynä ei ole se, että monimuotoinen metsä kestää myrskyä paremmin. Ei, syynä on se, että siellä on alunperinkin vähemmän puuta.

Liikun metsässä paljon, mutta eipä siellä muita kulkijoita näy satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuunottamatta. Heille joudun sanomaan, että koira välittömästi kiinni hihnaan tai teen rikosilmoituksen.

Alan ammattilaisena sanoisin, ettei asia ole musta-valkoinen saati yksinkertainen. Kompromisseja tarvitaan ja lisää tutkimusta. Asiaan liittyy paljon muutakin, jota tässä ei ole vielä mainittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

:DDDDDDDD

Sinuun on iskenyt hyvin 70-luvun metsäpropaganda. Itse olen onneksi jo päässyt näistä "itsemurhametsä" -aivopesuista yli.

Tiesitkö että monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja tauteja? Ja että suojelualueet on ainoita paikkoja, joista löytyy juurikin monia sieniä, mitä ei muualta löydy? Ja parhaat sienimetsät on juuri näissä kosteudeltaan ja muilta olosuhteiltaan monimuotoisissa metsissä, kas kun sieniä on aivan helkatasti enemmän kuin tatit ja vahverot, joskin niitäkin löytyy ihan hyvin.

Sieni se on sienitautikin ja sellaisethan leviävät näissä suojelumetsissä huimaa vauhtia. Kuten on tarkoitettukin.

Omistan metsää. Minulle se on sijoituskohde ja oivallan, että yksilajisuus ei ole ratkaisu ongelmaan. Mutta eipä se ratkaisu ole peikkometsäkään. Monimuotoinen metsä ei tehtyjen tutkimusten mukaan kestä sen paremmin myrskyjä tai tauteja kuin muutkaan metsät. Tuhot vain ovat erilaisia. Jos tukkipuukokoista talousmetsää kaatuu myrskyssä 300 mottia, niin samankokoiselta alalta monimuotometsää meneekin vain 150 mottia, mutta syynä ei ole se, että monimuotoinen metsä kestää myrskyä paremmin. Ei, syynä on se, että siellä on alunperinkin vähemmän puuta.

Liikun metsässä paljon, mutta eipä siellä muita kulkijoita näy satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuunottamatta. Heille joudun sanomaan, että koira välittömästi kiinni hihnaan tai teen rikosilmoituksen.

http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/12/4/20151037

Olen metsänomistaja, ja tiedän viimeisimmän tutkimuksen aiheesta todella hyvin. Lisäksi, asian ajatteluun ei tarvita kuin maalaisjärkeä; jos sinulla on 6 puulajia, on sinulla kuuden eri puulajin eliöt. Nämä eliöt, pienet ja isot, pitävät hyvin tuholaiset kurissa. Syövät niitä, vievät elintilaa. Kun otat puolet pois, ja vielä lahopuun, niin monimutoisuus ja lajien määrä yksinkertaistuu ja tippuu. Tuholaiset saa enemmän tilaa ja tilaisuuksia.

Ei tämä ole mitään salatiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

:DDDDDDDD

Sinuun on iskenyt hyvin 70-luvun metsäpropaganda. Itse olen onneksi jo päässyt näistä "itsemurhametsä" -aivopesuista yli.

Tiesitkö että monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja tauteja? Ja että suojelualueet on ainoita paikkoja, joista löytyy juurikin monia sieniä, mitä ei muualta löydy? Ja parhaat sienimetsät on juuri näissä kosteudeltaan ja muilta olosuhteiltaan monimuotoisissa metsissä, kas kun sieniä on aivan helkatasti enemmän kuin tatit ja vahverot, joskin niitäkin löytyy ihan hyvin.

Sieni se on sienitautikin ja sellaisethan leviävät näissä suojelumetsissä huimaa vauhtia. Kuten on tarkoitettukin.

Omistan metsää. Minulle se on sijoituskohde ja oivallan, että yksilajisuus ei ole ratkaisu ongelmaan. Mutta eipä se ratkaisu ole peikkometsäkään. Monimuotoinen metsä ei tehtyjen tutkimusten mukaan kestä sen paremmin myrskyjä tai tauteja kuin muutkaan metsät. Tuhot vain ovat erilaisia. Jos tukkipuukokoista talousmetsää kaatuu myrskyssä 300 mottia, niin samankokoiselta alalta monimuotometsää meneekin vain 150 mottia, mutta syynä ei ole se, että monimuotoinen metsä kestää myrskyä paremmin. Ei, syynä on se, että siellä on alunperinkin vähemmän puuta.

Liikun metsässä paljon, mutta eipä siellä muita kulkijoita näy satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuunottamatta. Heille joudun sanomaan, että koira välittömästi kiinni hihnaan tai teen rikosilmoituksen.

Öö? Eikö sinulla ole alkeellisintakaan tietoa monimuotoisuudesta? Resilienssistä? Mitä vähemmän lajeja siellä metsässä on, sitä vähemmän sillä on suojaa kaikkia öttiäisiä vastaan.

Talousmetsät on aina haavoittuvaisempia, kuin luonnonmetsät. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys. Minä ainakin olisin metsänomistajana tyytyväinen, jos muut suojelee puolestani metsää ja ylläpitää lajireserviä. Nythän on ilmaston lämpenemisen vuoksi uhka, että jotkut tuholaiset tekee 2 sukupolvea vuodessa yhden sijaan. Siinä vaiheessa olisi varmaan kiva, että niille löytyisi syöjiä. Kuten vaikka niitä lintuja ja peto-öttiäisiä.

Miksi näet hyvät asiat uhkana?

Mitäköhän lie kituliasta risumaata se valtio sitte suojelee ne tuplat?

Vierailija kirjoitti:

mahdatko olla sama kaveri, joka osti meidän pihasta yhden ison ja vanhan kuusen? yksi päivä tuli ovelle koputtelemaan puuseppä ja tiedustelemaan, että saisko meiän kuusia katella. ympärillä on just kilometritolkulla talousmetsää, ja tämä oli yrittänyt löytää sieltä sopivaa puuta, ja kiukkusena totes, "sellua kaikki". me oltiin jus ostettu 50-luvulla rakennettu talo, jonka yli hehtaarin tontilla oli jumalattoman isoja kuusia, ne oli ollu isoja jo rakentamisvaiheessa.  Yksi myytiin hyvään hintaan, mutta loput pidetään. Eikä olla hirveesti "syömäkelvottomia sieniä" tai "marjattomuutta" meiän pienessä metsässä havaittu.

Entä lahoa? Isot kuuset etenkin rakennetuilla alueilla on pääsääntöisesti lahoja, koska rakennustyöt katkoo juuria ja sitä kautta lahottajasienet pääsevät tekemään tuhojaan. Metsiä kiertelevä puuseppä on persoonallinen ilmiö, koska yleensä niillä on tarpeeksi tekemistä omissa hommissaan ja laittavat metsäammattilaiset (luotto-sellaisen) ostamaan puunsa.

Paljollako möitte? Isosta terveestä kuusesta saa puusepältä hyvinkin 250 e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä kirjoitus etenkin kun laki edellyttää jättämään sinne hakkuualueelle lahopuita ihan riesaksi asti. Ei taida metsänomistaja seurata alan lehtiä ja kirjallisuutta?

Suomen metsien puuvaranto on suurin koko sinä aikana, kun puumääriä on systemaattisesti mitattu. Myös puulajivalikoima on hiljalleen kasvanut (tammi, lehtikuusi jne.). Jostain syystä kuitenkin jatkuvasti itketään, että halutaan siihen  vanhaan satumetsään, jollaista Suomessa on aina ollut hyvin vähän. Ja alleviivaus sanalla aina, koska Suomi on käytännössä yli 200 vuoden ajan ollut Euroopan puuvarasto. Sitä ennen puuta käytettiin kotitarvekäyttöön ja tervanpolttoon, isoja alueita Savossa on kaskettu jne.

Silti se sammaleinen, hämärä ja kylmänkostea satumetsä on haaveiden unelma. Vaikka siellä ei kasva marjoja, liikkumaan ei kunnolla kaatuneiden runkojen takia pääse ja sienetkin on syömäkelvottomia.

:DDDDDDDD

Sinuun on iskenyt hyvin 70-luvun metsäpropaganda. Itse olen onneksi jo päässyt näistä "itsemurhametsä" -aivopesuista yli.

Tiesitkö että monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja tauteja? Ja että suojelualueet on ainoita paikkoja, joista löytyy juurikin monia sieniä, mitä ei muualta löydy? Ja parhaat sienimetsät on juuri näissä kosteudeltaan ja muilta olosuhteiltaan monimuotoisissa metsissä, kas kun sieniä on aivan helkatasti enemmän kuin tatit ja vahverot, joskin niitäkin löytyy ihan hyvin.

Sieni se on sienitautikin ja sellaisethan leviävät näissä suojelumetsissä huimaa vauhtia. Kuten on tarkoitettukin.

Omistan metsää. Minulle se on sijoituskohde ja oivallan, että yksilajisuus ei ole ratkaisu ongelmaan. Mutta eipä se ratkaisu ole peikkometsäkään. Monimuotoinen metsä ei tehtyjen tutkimusten mukaan kestä sen paremmin myrskyjä tai tauteja kuin muutkaan metsät. Tuhot vain ovat erilaisia. Jos tukkipuukokoista talousmetsää kaatuu myrskyssä 300 mottia, niin samankokoiselta alalta monimuotometsää meneekin vain 150 mottia, mutta syynä ei ole se, että monimuotoinen metsä kestää myrskyä paremmin. Ei, syynä on se, että siellä on alunperinkin vähemmän puuta.

Liikun metsässä paljon, mutta eipä siellä muita kulkijoita näy satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuunottamatta. Heille joudun sanomaan, että koira välittömästi kiinni hihnaan tai teen rikosilmoituksen.

http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/12/4/20151037

Olen metsänomistaja, ja tiedän viimeisimmän tutkimuksen aiheesta todella hyvin. Lisäksi, asian ajatteluun ei tarvita kuin maalaisjärkeä; jos sinulla on 6 puulajia, on sinulla kuuden eri puulajin eliöt. Nämä eliöt, pienet ja isot, pitävät hyvin tuholaiset kurissa. Syövät niitä, vievät elintilaa. Kun otat puolet pois, ja vielä lahopuun, niin monimutoisuus ja lajien määrä yksinkertaistuu ja tippuu. Tuholaiset saa enemmän tilaa ja tilaisuuksia.

Ei tämä ole mitään salatiedettä.

Mitä ihmettä ovat puulajin eliöt? Näistä ei meillä Metsätalolla viime vuosituhannella kerrottu mitään. Tuossa linkkaamassasi julkaisussakaan ei ollut niistä sanaakaan.

Ja edelleen: Suomessa jätetään hakkuissa lahopuut jäljelle. Juuri ne, joissa esimerkiksi kirjanpainajat, kaarnakuoriaiset ja muut nävertäjät onnellisina asustelevat. Harmi, että suojelumetsissä kirjanpainajat saavat aikaan melkoisen isoja tuhoja, mutta se on sitä diversiteettiä.

Mieluummin otan metsästäni 30 000 e vuodessa kuin annan tuholaisten syödä puuta tuon summan edestä. Isoilla alueilla ei edes kasva kunnolla 6 eri puulajia, koska jos metsää ei hoideta (sinne ei pääse valoa), niin aika äkkiä siellä kasvaa rehevillä alueilla kuusta ja karummilla mäntyä. Lehtipuut eivät siinä kisassa pääse palkintosijoille kuin hetkellisesti ja jo nyt katajat on käytännössä kokonaan rauhoitettu.