Äitini puhuu häiritsevän paljon omista hautajaisistaan.
Viimeisen 6kk aikana olen saanut kuunnella tätä hautajaispuhetta ja syksyllä löysin kirjoitetun verison siitä, millaiset hautajaiset hän haluaa. Tuo kirjoitelma ei ollut mitenkään piilossa ja tiesti, että olen tulossa käymään.
Olen kysynyt monesti suoraan, että onko hänellä joku sairaus ym. Josta ei ole kertonut, mutta kiistää kaiken. Häiritsevää käydä kylässä ja soitella kun toinen aina kääntää puheenaiheen omiin hautajaisiinsa.
Mistä voisi johtua? Äidillä ikää 54.
Kommentit (11)
54v on aika nuori kyllä... Tuon ikäiseltä hieman erikoista jos ei ole mitään sairautta.
Ei välttämättä ole sairautta. Mummonikin aloitti tuon saman jauhamisen reilu 10 vuotta ennen kuolemaansa, vaikka äitini monta kertaa sanoi että lopettaa nuo jutut ja kirjoittaa vaikka testamenttiinsa mitä haluaa. Kai tuo on jotain läheisriippuvaista huomion hakua tai sitten vaan ikäkriisi.
No sillä on tarve järjestää omat hautajaisensa. Tämmöisiä tarpeita tulee esim silloin kun on joutunut järjestämään jonkun muun hautajaiset - tai kun sairastuu. myös kun vanhenee ja tietää ennen pitkää sairastuvansa. Niitä usein pahentaa se, että tietää jonkun muun hautajaisista tai haudan hoidosta tms tulleen riitaa ja pahaa mieltä sukulaisten välille - niin kuin usein käy, kun on kyse tunteisiin menevistä asioista ja läheisten omaisten muistamisen muodoista ja tavoista.
Puhu äitisi kanssa hautajaisista. Käykää läpi hänen toiveensa ja sopikaa, mistä se hänen kirjoittmanasa suunnitelma löytyy sitten kun sen aika on - jos sen aika tulee ennen kuin sun oman vastaavan suunnitelman aika. Lupaa noudattaa sitä mahdollisimman paljon ja jos tulee ongelmia, toimia kuitenkin suunnitelman hengessä. Tämän jälkeen äitisi voi rauhassa siirtyä muihin asioihin.
Onko hänen läheinen kuollut vasta? Monesti ihmiset alkaa läheisen kuoleman jälkeen miettimään omaa kuolemaa. Oma tätinikin alkoi puhumaan mummon kuoleman jälkeen kamalasti siitä, millaiset hautajaiset sitten haluaa.
Voi olla yksinäinen ja hakee huomiota sillä puheella.
Otat härkää sarvista ja käytte asian kunnolla kerralla läpi. Sen jälkeen äitisi on toivottavasti saanut rauhan siihen, että kaikki hoituu helposti ja toivotunlaisesti. Uskoisin, että hän haluaa tällä tavalla helpottaa taakkaa jo nyt. Jos hänellä on oma kokemus, että tiedottomana mistään, on suuressa surussa vaikea tehdä päätöksiä hautajaisten suhteen.
Mekin kävimme isäni kanssa puheita hautajaisista, vaikka hän oli vain 50-vuotias. Ei ollut sairauksia, mutta niin vain hän kuoli 59-vuotiaana. Kyllä se helpotti, kun ei tarvinnut arpoa ja murehtia, että miten homman hoitaisi. Äitini kanssa olemme myös keskustelleet asiasta ja tiedän siskojeni myös puhuneen asiasta äitini kanssa. Toki ihan noin perinpohjaisesti asiaa ei ole käyty läpi, mutta isot linjat ovat selkeät.
Keslustelkaa, se vie kuolemanpelolta vähän terää ja antaa sille sen arvon, mikä sille kuuluukin. Kuolema on luonnollinen asia ja se voi tapahtua koska vain. Siitä ei tarvitse pitää, mutta se on pakko hyväksyä osana elämää.
Mikäli äitisi haluaa avautua asiasta ja hänelle on tärkeää puhua siitä, niin kuuntele. Käykää asia kerralla läpi ja tee muistiinpanoja. Sen jälkeen ilmoitat, että asia on puitu, eikä siihen ole tarvetta enää palata ennen hautajaisia, koska sinua ahdistaa tämä aihe. Reilu peli.
Onko hänen äitinstä tai isänsä aikanaan kuollut tuossa iässä?
Mun mummo harrasti tuota myös. Lopetti sen, kun aloin aina itsekin puhumaan omista hautajaisistani
Vierailija kirjoitti:
Onko hänen äitinstä tai isänsä aikanaan kuollut tuossa iässä?
Kyllä ja äitini vanhempien sisaret lähtivät myös kaikki 29-55 vuotiaina. Samoin äitini vanhemmat siskot on jo kuolleet ja myös yksi nuorempi. En ole tajunnut aiemmin, mutta tästä voikin olla kyse. Ap
Sillä on vaihdevuodet. Kuumat aallot saa mutkin monesti miettiin kuolemaa.