Lue keskustelun säännöt.
Loukkaannuinko turhasta?
12.01.2017 |
En varsinaisesti suuttunut miehelle, mutta ilmaisin kyllä asiallisesti sanallisesti loukkaantuneeni, kun mies paljasti eilen huvittuneena, miten olivat taas kaveriporukalla keskustelleet seksistä, ja oli päässyt kertomaan fetissistäni ja seksistä, jota harrastamme.
Olen tehnyt miehelle selväksi, että minun seksiasiani (eli meidän seksiasiamme) eivät kuulu yhteisille tutuillemme, ja että minua nolottaisi, jos mies niitä kertoilisi ympäriinsä. Eihän seksissä tietysti mitään pahaa ole, ja omassa asenteessani olisi varmasti hölläämisen varaa, mutta tämä fetissiasia oli minulle todella henkikökohtainen, ja jo miehelle siitä kertominen oli vaikeaa ja vaati useamman vuoden yhdessäolon ja hyvän luottamuksen. Luottamuksen, jonka koen nyt miehen jollain tasolla pettäneen.
Kuitenkin mies suhtautuu koko asiaan kuin pikkujuttuun, joten aloin epäillä, pitäisikö minunkin... Ja silti en ihan helposti osaa. :/
Mies on kaikin tavoin hyvä, eikä tämä tapaus ole romuttamassa luottamusta totaalisesti, ja uskon, että jos kiellän enää kertomasta, niin ei kerro. Mikä lie ajattelematon aivopieru ollut, on välillä vähän hölöttävä höntti. Tahtoisin vain rehellisen mielipiteen, että onko tämä nyt oikeasti niin vakavaa, kuin miltä se minusta tällä hetkellä tuntuu?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasit itse kysymykseesi ja kävit asian läpi periaatteessa jo, mutta mielestäni miehen pitää pitää turpansa kiinni teidän asioista ja jos ei osaa pitää, niin antaisin hänen todella kuulla kunniansa ja kauan. Tuskinpa sinäkään levittelet ystävillesi hänen juttujaan? Katsoisin aika pitkään mitä yleensäkään tekisin ja sanoisin miehelle, sillä mitä luultavimmin hän kalkattaa kaikki muutkin asiasi ulkopuolisille vaikka mitä lupaisi. Ottaisin siis aika varovaisesti tästä eteenpäin ja asian tekisin selväksi myös miehelle.