Ylipaino on aina tietoinen valinta ja kovan työn tulos?

Myönnän, että ainut syy miksi olen lihava, on se että haluan olla lihava, ja koska se vaatii minulta enemmän ponnisteluja kuin normaalina pysyminen. Helpottiko?!

Njaa

Minä voin myöntää myös: olen lihava koska haluan olla lihava.

Kyllä, ehdottomasti kaikki haluavat olla lihavia. Se on niin arvostettua yhteiskunnassa nykyään että kaikki ihailevat lihavia ja kehuvat heitä. 

Olen harrastelijatason liikunnanharrastaja ja liikun noin kuutena päivänä viikossa. Syön lähes päivittäin karkkeja, keksejä tai jäätelöä ja lisäksi valtavat määrät ruokaa. Olen 165 cm ja painoni on 53-56 kiloa riippuen treenimääristä. Varmasti lihoisin jos jättäisin liikunnan mutta johonkin 100 kiloiseksi vaadittaisiin kyllä aika paljon "työtä".

Minulle on aivan sama onko joku lihava vai ei, mutta en kestä niitä selittelyjä.. "minä olen lihava koska on stressiä ja blaablaa" ei, sinä olet lihava koska syöt liikaa. Argh. Olkaa sitten edes rehdisti lihavia, eikä mitään anteeksi pyytelyjä.

Lihavat ovat todella laiskoja liikkumaan. Se on vaan fakta. Ihan omaa syytä läskinsä.

On sinunkin käsityskykysi näköjään rajallinen, minkäs sille voi, mutta kannattaako omaa rajallisuuttaan nyt ihan kaikille julistaa?

Vierailija kirjoitti:

Olen päälle 30v, harrastanut kohtalaisen paljon liikuntaa ison osan elämästä(miinus loukkaantumiset ym) ja nyt olen sairastelun vuoksi ollut pari vuotta reilusti vähemmän liikunnallinen, noin puolet totaalista kotona makoilua ja puolet yritystä liikkua.

Nyt syyskuusta asti lähinnä kaupassa käynnin määrin "liikuntaa"

Paino on pysynyt ihan samassa, kuin ahkerasti liikkuessakin, läskiä on ehkä vähän tullut lihasten tilalle, mutta ei mitenkään merkittävästi, sanotaanko 2-5%.

Syönyt olen aika samaan tapaan, aika usein karkkia ja pullaa, pikaruokaa ja sitten normaalia ruokaa.

Niin ihmettelen vaan, että miten jotkut voi päästä jo 20v +-5v sellaiseen läskipallokuntoon??

Saa ihan tosissaan ahtaa herkkuja sun muuta, siis ihan pelkästään herkkuja?

Olen perso makealle ja välillä meni useita vuosia, että saatoin vetää viikossa 3-4 kappaletta 300-400g karkkipusseja + limua päälle, eikä paino noussut yhtään.

Eli aika hitosti enemmän saa vielä vetää jos haluaa esim 120-140kg kuntoon päästä, tosin naisilla riittänee jo 80kg että on aika pullukka.

Ihan oikeasti, miten ihminen voi päästä sellaiseen kuntoon, kun vaikuttaa että pitää todella aktiivisesti yrittää, että lihoisi niin paljon?

Ja turha vedota hormoneihin ym, itselläkin on ollut hermonit viturallaan vuosia(yksi syy miksi nyt sairastellut enemmän), olen syönyt välillä masennuslääkkeitä sun muuta, eikä niillä liho ellei lihottaudu tahallaan.

Miksi ette ota vastuuta ja myönnä, että ainut syy miksi olette lihavia, on se että haluatte olla lihavia, koska se vaatii enemmän ponnisteluja kuin normaalina pysyminen?

Peruskoulun ala-asteen tasoista pohdiskelua. Opiskele hieman asiaa, niin valaistut.

Vierailija kirjoitti:

Olen harrastelijatason liikunnanharrastaja ja liikun noin kuutena päivänä viikossa. Syön lähes päivittäin karkkeja, keksejä tai jäätelöä ja lisäksi valtavat määrät ruokaa. Olen 165 cm ja painoni on 53-56 kiloa riippuen treenimääristä. Varmasti lihoisin jos jättäisin liikunnan mutta johonkin 100 kiloiseksi vaadittaisiin kyllä aika paljon "työtä".

... ja kas, sairaudet ovat nurkan takana. Sitten lihot. Onnea!

Kuka nyt haluaa olla lihava, mutta totta että normaalivartaloisen elämä vaatii itselle ponnisteluja ja on täten hankalaa. Tää lihava elämä vaan menee lunkisti ja mukavasti osana arkea; syön kun on nälkä ja sitä mitä mieli sanoo. Tää on normaalia mulle, kalorien laskeminen ei.

Trolleille vastaaminen on kuin vastatuuleen kusis, mutta vastataan nyt kuitenkin: Jos syö ihan normiruuan päälle joka päivä esim. suklaalevyn tai karkkipussillisen, niin ei se nyt kovin suurta yritystä vaadi ja nopsaan nousee paino. Jos itse et ole säännöllisellä karkinsyönnillä lihonut, niin sehän vain johtuu siitä, että olet muuten syönyt vähemmän. Kokonaiskaloreilla vain loppupeleissä on merkitystä.

Siinä olen kyllä samaa mieltä, että täytyy ihminen tosissaan kyllä syödä, että on lihava, erityisesti sairaanloisen lihava. Ei se missään tapauksessa vahingossa tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen harrastelijatason liikunnanharrastaja ja liikun noin kuutena päivänä viikossa. Syön lähes päivittäin karkkeja, keksejä tai jäätelöä ja lisäksi valtavat määrät ruokaa. Olen 165 cm ja painoni on 53-56 kiloa riippuen treenimääristä. Varmasti lihoisin jos jättäisin liikunnan mutta johonkin 100 kiloiseksi vaadittaisiin kyllä aika paljon "työtä".

... ja kas, sairaudet ovat nurkan takana. Sitten lihot. Onnea!

Kylläpä olet kateellisen kuuloinen. No ainakin nyt 45-vuotiaana ei ole mitään sairauksia. Varmasti jotain tulee iän myötä mutta ainakin kehtaan lomilla uida bikineissä. Kehtaatko sinä olla bikineissä julkisesti tai jaksatko uida edes lyhyttä matkaa?

Bull Mentulan ylipaino on varmasti tahtotila. Mutta väitän, että 99,9% lihavista eivät halua olla lihavia. Huomatkaa ero ylipainon ja lihavuuden välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen harrastelijatason liikunnanharrastaja ja liikun noin kuutena päivänä viikossa. Syön lähes päivittäin karkkeja, keksejä tai jäätelöä ja lisäksi valtavat määrät ruokaa. Olen 165 cm ja painoni on 53-56 kiloa riippuen treenimääristä. Varmasti lihoisin jos jättäisin liikunnan mutta johonkin 100 kiloiseksi vaadittaisiin kyllä aika paljon "työtä".

... ja kas, sairaudet ovat nurkan takana. Sitten lihot. Onnea!

Kylläpä olet kateellisen kuuloinen. No ainakin nyt 45-vuotiaana ei ole mitään sairauksia. Varmasti jotain tulee iän myötä mutta ainakin kehtaan lomilla uida bikineissä. Kehtaatko sinä olla bikineissä julkisesti tai jaksatko uida edes lyhyttä matkaa?

Hauska juttu. Satun olemaan kilpauimari :) ... joka toinen päivä uin 6 kilsaa vähintään. Väitän, että meistä kilpauimareista suurin osa on ylipainoisia.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on aivan sama onko joku lihava vai ei, mutta en kestä niitä selittelyjä.. "minä olen lihava koska on stressiä ja blaablaa" ei, sinä olet lihava koska syöt liikaa. Argh. Olkaa sitten edes rehdisti lihavia, eikä mitään anteeksi pyytelyjä.

Niitä selittelyjä kerrotaan siksi, että on ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka pitävät lihavana olemista suurena syntinä. Lihavuus ihan oikeasti koetaan sellaisena asiana, että sitä pitää selitellä ja pyydellä anteeksi, koska joillakin ihmisillä on sen suhteen aivan ihmeellisiä käsityksiä, yleistyksiä ja ennakkoluuloja. Tottahan se on, että lihomisen ja laihtumisen taustalla on yleensä aina se, että söi liikaa/liian vähän. Mutta ei se, että sanoisin laihtuneeni kun söin liian vähän, kuulosta ihan yhtä todenmukaiselta kuin se että sanon laihtuneeni koska sairastin masennusta, joka sitten taas vei ruokahalun. Jos itsellä on terve suhde ruokaan, voi ollakin vaikea ymmärtää sitä, miksi osalle ruoka on lohtua, kontrollia, eskapismia jne, mikä sitten johtaa epäterveeseen syömiseen. Ruokaan, kuten nopeisiin hiilareihin ja sokeriin voi jäädä myös koukkuun, mutta yritäpä selittää tätä ihmisille jotka eivät ole vastaavaa koskaan kokeneet eivätkä usko että se on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on aivan sama onko joku lihava vai ei, mutta en kestä niitä selittelyjä.. "minä olen lihava koska on stressiä ja blaablaa" ei, sinä olet lihava koska syöt liikaa. Argh. Olkaa sitten edes rehdisti lihavia, eikä mitään anteeksi pyytelyjä.

Niitä selittelyjä kerrotaan siksi, että on ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka pitävät lihavana olemista suurena syntinä. Lihavuus ihan oikeasti koetaan sellaisena asiana, että sitä pitää selitellä ja pyydellä anteeksi, koska joillakin ihmisillä on sen suhteen aivan ihmeellisiä käsityksiä, yleistyksiä ja ennakkoluuloja. Tottahan se on, että lihomisen ja laihtumisen taustalla on yleensä aina se, että söi liikaa/liian vähän. Mutta ei se, että sanoisin laihtuneeni kun söin liian vähän, kuulosta ihan yhtä todenmukaiselta kuin se että sanon laihtuneeni koska sairastin masennusta, joka sitten taas vei ruokahalun. Jos itsellä on terve suhde ruokaan, voi ollakin vaikea ymmärtää sitä, miksi osalle ruoka on lohtua, kontrollia, eskapismia jne, mikä sitten johtaa epäterveeseen syömiseen. Ruokaan, kuten nopeisiin hiilareihin ja sokeriin voi jäädä myös koukkuun, mutta yritäpä selittää tätä ihmisille jotka eivät ole vastaavaa koskaan kokeneet eivätkä usko että se on mahdollista.

Kyse on rasismista, ei mistään muusta. On todella outoa, että mamuja ei saa haukkua, mutta lihavia saa. Lain mukaan ei saisi, mutta ilmeisesti kukaan ei ole vielä haastanut oikeuteen.

Totta kai jokainen lihava on ihan tietoisesti pallonnuttanut itsensä, koska se nyt vaan on niin mukavaa. 

Helpottaisiko vaikka tieto, että ihan sairauksienkin lisäksi mm. lapsuusaikainen kova stressi (adoptio, vaikea vanhempien avioero, huostaanotto, vanhemman kuolema, väkivaltainen lapsuus tms.) voi muuttaa lapsen elimistöä solutasolla niin, että se vastaa metabolisesti nelikymppisen elimistöä ja ongelmat seuraavat läpi elämän. 

Jos söisin päivässä vain yhden karkkipussin 800-1200 kcal, niin todennäköisesti olisin laiha. Mutta en minä vaan pysty elämään pelkällä karkilla, tulee syötyä myös oikeaa ruokaa. siksi tuo karkin syönti esimerkkinä on aika huono kun pitää tosiaan laskea kaikki sinä päivänä syödyt kalorit että voi tietää kuinka ihmeellinen lihomaton yksilö olet. Todennäköisesti jos voit olla lihomatta niin ettet liiku ja syöt 3000 kaloria päivässä niin olet kyllä aikamoinen luonnonoikku.