Pitäisiko nepsy-ihmisille (Asperger, AD(H)D, Tourette) antaa mahdollisuus päästä työkyvyttömyyseläkkeelle/osa-aikatyöhön?

Ei todellakaan pitäisi myöntää mitään kaikille automaattisesti tulevaa lupaa jäädä sairaseläkkeelle, kun on saanut jonkun mainitsemistasi diagnooseista. Ihan tapauskohtaisesti pitää asioita miettiä.

T: Vakityössä oleva adhd.

Miten ja missä nuo Aspbergeritaudit jne todetaan?

Tuskin terveyskeskuksessa sentään? Olisi vaan kiva tietää.

Ja olen sitä mieltä että työelämään kykenemättömät saisivat sairaseläkettä. Myös pitkäaikaisuupuneet, burn-outista kärsivät jotka eivät välttämättä enää palaudu ennalleen niin henkisesti kuin ruumiillisesti.

Meillä on kaikilla mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä. Työkyvyttömyyseläke pitäisi antaa vain niille, jotka eivät oikeasti kykene tekemään työtä elääkseen. Sellainen henkilö ei kykene myöskään saamaan lapsia, matkustelemaan, harrastamaan jne., joten hänelle pitäisi varmaankin hommata jonkinlainen laitospaikka ympärivuorokautisella valvonnalla/hoidolla.

Näkeehän se täälläkin että tekisi hyvää päästä töihin ettei ajatukset kiertäisi niin samaa rataa. Pitäisi keksiä ratkaisuja vähemmän kuormittavaan työhön.

Me kaikki joudumme menemään välillä epämukavuusalueelle ja tekemään asioita, joista emme pidä. Miksei tämä koskisi yhtä lailla myös nepsyjä?

Kyllä kaikki nyt jotain kykenevät tekemään. Työkyvyttömyyseläke tuntuu niin lopulliselta. Hirveää leimaamista nepsy ihmisiksi. Kaikki ihmiset haluavat pohjimmiltaan kokea olevansa hyödyksi.

Niille, jotka ovat työkyvyttömiä toki. Mutta ei noiden diagnoosien takia toki automaattisesti. Itselläni asperger-diagnoosi ja teen vaativaa asiantuntijatyötä it-alalla. En todellakaan ole työkyvytön enkä alani työelämän suhteen edes mitenkään ns. rajoitteinen. 

Vierailija kirjoitti:

Työkyvyttömyyseläke pitäisi antaa vain niille, jotka eivät oikeasti kykene tekemään työtä elääkseen. Sellainen henkilö ei kykene myöskään saamaan lapsia, matkustelemaan, harrastamaan jne., joten hänelle pitäisi varmaankin hommata jonkinlainen laitospaikka ympärivuorokautisella valvonnalla/hoidolla.

Aika kärjistetty näkemys. Kyllä ihminen voi pystyä matkustelemaan ja harrastamaan ja elämään itsenäisesti, mutta silti olemaan kyvytön pärjäämään nykyajan vaativassa työelämässä. 

Esim. oma äitini on tällainen. Hän on virallisesti heikkolahjainen. On yrittänyt elämänsä aikana montaa periaatteessa yksinkertaista rutiinityötä kuten kaupan myyjä, tehtaantyöläinen, mutta ei niistäkään ole mitään tullut heikkolahjaisuuden takia. Onneksi hänet on isä elättänyt sitten kotirouvana. Tavallisessa elämässä pärjää hyvin, vähän nyt ns. yksinkertaiselta voi jutut kuulostaa, mutta on kaksi lasta kasvattanut, matkustelevat, harrastavat. Vaan ei ole työelämään riittänyt duunariammatteihinkaan äly.

Jos ongelmat ovat sitä tasoa, että aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Ihan kuin mistä tahansa muustakin sairaudesta.

Joku automaattinen eläke johtaisi vain siihen, että hyvin pärjäävät henkilöt alkaisivat pelätä, että heitä aletaan väkisin työntää eläkkeelle, diagnoosia hakeville tulisi ongelmia, kun heidän epäiltäisiin vain hakevan eläkettä eikä apua ja lisäksi sossupummeille tulisi yksi kanava lisää yrittää päästä lusmuilemaan.

Kyllähän ne joilla on pahimmat oireet ovat työkyvyttömiä. Mutta noissa nepsy sairauksissa on laaja skaala siitä, miten oireet ilmenee. Oma as-lapselle on työkyvytön, mutta yrittää opiskella. Toisaalta ylimmän tason koulutuksen saaneista as-ihmisiä löytyy myös. Pitäisi paremmin tutkia työkykyä, koska työttömistä löytyy tavattomasti ihmisiä, joista ei työelämään ole. Mielenkiintoista luettavaa on esim. Raija Kerättären väitöstutkimus työttömien työkyvystä.

Minulla on ADD ja olen sitä mieltä, että ei, koska ADD ja Aspergeria on eri 'tasosia', eli ovat hyvin erilaisia eri ihmisillä. Mielestäni pitäisi enemmänkin panostaa tukemiseen kun he opiskelevat ja työllistyvät.

Itse nämä nepsy oireet eivät ole ne hankalimmat, vaan se että harvoin ne tulevat yksin. Pakko-oireet ovat hankalampia ja monella nepsyllä on myös niitä. Sairaselääkkeellä olevat nepsyt ovat yleensä niitä, jolla on pakko-oireita sen verran että kotoa on vaikea poistua. Toivoisin myös yhteiskuntamme olevan heitä kohtaan myötätuntoisempi. Yksin monet kuitenkin jäävät.

Ei mee ihan niin että jos pystyy vaikkapa harrastamaan pystyy käymään töissä. Nykyään töissä ei pysty kuormitustaan säätelemään itse riittävästi kaikkien näkökulmasta. Sivusta seuraneena prosessi menee niin että viikonloppu ei riitä palautumiseen likimainkaan ja henkilö alkaa nopeasti uupua ja menettää otteensa ja lopulta kyseessä on tilanne jossa joko työ loppuu tai henki lähtee.

Monella nepsyllä eivät nepsy-oireet ole sinänsä harmillisimpia, vaan liitännäisinä olevat psyykkiset ongelmat. 

Jos oireet ovat tarpeeksi hankalat, niin kyllä. Mutta ei automaattisesti.

Joissain maissa on esim. pelkästään autisteille ja aspergereille tarkoitettuja työpaikkoja. Tämän tyylisiä voisi tulla tänne Suomeenkin.

No jos oireet ovat TODELLA vaikeat, niin kyllä. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että nuoria ihmisiä ei tulisi päästää eläkkeelle liian heppoisin perustein, vaan tutkia ensin tarkkaan, ovatko he työkykyisiä/olisiko mahdollista kuntoutua sellaisiksi.

Eläkkeelle pääsy on jo nytkin mahdollista. Itselläni on aspergerin oireyhtymä, ja olen eläkkeellä.

Millä tavalla ADD olisi työkyvytön? Kyseessä on persoonatyyppi eikä sairaus. Hiukan eri asia kuin ihminen, jolla fyysinen oirehdinta estää normaalia toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla ADD olisi työkyvytön? Kyseessä on persoonatyyppi eikä sairaus. Hiukan eri asia kuin ihminen, jolla fyysinen oirehdinta estää normaalia toimintaa.

Kyllä nuo häiriöiksi luokitellaan. Periaatteessa diagnooseja ei edes tulisi antaa, mikäli oireet eivät aiheuta merkittävää haittaa ainakin JOLLAIN elämän osa-alueella.