Ratkaisu lapsiperhe-elämän raskauteen kaverilla
Kaverini on vuosia valittanut että lapsiperhe-elämä on todella raskasta. Olin todella yllättänyt kun tekivät (suunnitellusti) kolmannen lapsen, kun oli niin kamalaa kahden ekankin kanssa. Nyt sitten kolmen lapsen harrastuskuskaukset ja muu hoito ottaa kunnon päälle ja kaveri on todella väsynyt. Onneksi hän keksi ratkaisun. Neljäs lapsi! Olisi niin ihanaa vain olla kotona vauvan kanssa.
Tekisi mieli sanoa että me ei sitten teidän lapsia kuskata ja hoideta (kuten nyt lomalla) jos tuollaisen tempun teette. Ja rahahuolista on turha valittaa tänne.
Kyllä, marmatan selän takana, mutta kyllä ärsyttää.
Kommentit (8)
Vanha sanonta: Niin makaa kuin petaa.
Kuulostaa siskoltani :( Surullisinta on vain se, että ensimmäisellä lapsella adhd, toinen käy psykologilla ja kolmatta opettaja epäilee käytöshäiriöiseksi; ratkaisu - uusi vauva uuden miehen kanssa, koska "on syy jäädä kotiin ja kotona saa levätä" :( Ei hitto.
Itselläni on kaksi lasta, ja riittävät minulle. Olen nähnyt kotiäitiyden ja uraäitiyden ja täytyy sanoa, että on ollut välillä rankkaa niin kotiäitinä kuin työpuolella, ja panokset kovenee aina yhden lapsen myötä, aina tulee enemmän menoja rahassa ja ajassa ja mahdollisesti ongelmissa.
Lapset antavat paljon, mutta pitää muistaa omat voimavarat, jos on jo ennestään vaikeaa niin mikään vauva ei sitä muuta.
Miksi kuskaat kaverisi lapsia? Kai olet sentään saanut bensarahat? Voit ihan hyvin sanoa, että et enää aio tehdä niin, sillä se ei missään määrin ole sinun asiasi.
Yksi sukulaiseni sai aika nuorena kaksi lasta pienellä ikäerolla. Haki yliopistoon ja aloitti opinnot nuoremman ollessa 3v. Opiskeli pari vuotta, mutta päätti sitten tehdä vielä yhden lapsen, koska opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen oli niin rankkaa. Helpompi oli olla kotona taas kolme vuotta. No, se opiskelu on vielä rankempaa kolmen lapsen kanssa. Nyt tämä sukulainen tekee kandia ja odottaa neljättä lastaan, koska tarvitsee taas taukoa opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisestä. En usko, että saa graduaan koskaan tehtyä.
Täällä anonyyminä sen uskallan tunnustaa: haaveilen oikeasti kolmannesta lapsesta, jotta voisin olla kotona esikoisen mennessä kouluun, ja ylipäätään olla enemmän läsnä isommille lapsille.
Onhan se omalla tavallansa rankkaa, mutta mieluummin käyttäisi lasten lyhyen lapsuuden rankkaan kotielämään kuin rankkaan työelämään.
Niin, lapsia kaksi, ikä lähempänä neljääkymmentä, akateeminen ammatti eikä päivääkään työttömänä. Ikinä. Kenellekään ei valiteta ja lapet hoidetaan omin voimin.
Naapurissa 4 h + keittiö asuvat 8 lapsinen perhe ja äiti ja isä. 5 lapsista käy toimintaterapiassa, yhdellä adhd, yksi käy osastolla sairaalajaksolla, koska itsetuhoinen, 3-vuotias tuli kerran pihalla aidan taakse sanomaan miehelleni "hei, vittuuu, kuka sä niinku vittu oooot? Vittuu, voisit sä kusipää puhua mulle jotain? Oot sä niinku joku vitun kusipää?". Tosi surullista, että jotkut lisääntyvät vain synnyttäkseen ongelmalapsia :(
Toivottavasti tulevaisuudessa lisääntyminen tulee sallituksi vain geenitestauksen ja muiden mahdollisten selvittämisien jälkeen; jossain elokuvassa oli joku "pakollinen" ehkäisyimplantti ihon alle kaikille ja, jos aikoo saada sen pois pitää täyttyä mm. toimeentulon, terveyden ja terveiden geenien ehdot ja niin isä kuin äiti testataan!! Kuvitelkaa, ei enää lapsilisien imijiä, ei enää narkkareita, jotka synnyttävät vammauttamiaan lapsia ja hylkäävät lapset synnärille, ei työn vieroksujia! Aah, mikä päiväuni.
Vierailija kirjoitti:
Yksi sukulaiseni sai aika nuorena kaksi lasta pienellä ikäerolla. Haki yliopistoon ja aloitti opinnot nuoremman ollessa 3v. Opiskeli pari vuotta, mutta päätti sitten tehdä vielä yhden lapsen, koska opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen oli niin rankkaa. Helpompi oli olla kotona taas kolme vuotta. No, se opiskelu on vielä rankempaa kolmen lapsen kanssa. Nyt tämä sukulainen tekee kandia ja odottaa neljättä lastaan, koska tarvitsee taas taukoa opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisestä. En usko, että saa graduaan koskaan tehtyä.
Mun mielestä näissä kuviossa on kyse jostain kunnon oravanpyörästä, ihan oikeasti! Tai sitten nämä ihmiset vaan aina unohtavat vauva-ajan mahdollisen rankkuuden, sen että lapsille pitää olla läsnä, opettaa ja ohjata, pitää olla rahaa, aikaa ja, jos vielä pitää opiskella.... huh.
Itselläni on kaksi lasta, olen opiskellut lasten aikana yhden ammattitutkinnon sekä jatkanut yliopisto-opintoihin, joita parhaillaan opiskelen ja ei tulisi mieleenkään lisääntyä tauon vuoksi ja tauolla lisääntyisin lisää :'D Kaikenlaisia toivekuvia. Eikö ihmiset näe syy-seuraussuhteita?
Meidän tutut valittaa koko ajan rahapulasta. Lapsia silti tulee ja tulee. Ei voi käsittää. Luulen että kyseessä on työn vieroksuminen. On niin kiva olla kotona ja kerjätä sääliä.