Lue keskustelun säännöt.
Keski-iänkriisi ja tukahtuneisuuden tunne...
30.12.2016 |
Mikä auttaisi tähän keski-iänkriisin aiheuttamaan ahdistukseen? Töissä etenkin tuntuu, että tukehdun, muut keski-ikäiset, arkiset ja harmaat työkaverit tuntuvat pystyynkuolleilta, ilmapiiri tukahduttaa... Viikon puheenaihe on pyykinpesukoneeseen päässyt kissa ja mitä ruokalassa on tänään tarjolla lounaaksi.
Tukehdun.... Elämä valuu hukkaan, kaikki on niin ankeaa. Ahdistaa tunteet, toteutumattomat halut ja pettymys omaan elämään ja itseen.
Tekisi mieli vain huutaa ääneen.
En jaksa. Olen niin yksin.
Kommentit (17)
Sama. Kun itsekin tietäisi mikä auttaisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole yksin, mutta itsehän me ollaan syyllisiä tylsyyteemme. Joskus haluaisin huutaa työpaikalla ääneen ja paskoa lattialle, ihan vaan nähdäkseni muiden ilmeet. Ei jumalauta, ollaan me turhia ihmisiä.
Irtisanoudu ja lähde Intiaan etsimään itseäsi.
Tai aseta jotain tavoitteita joiden eteen joudut tosissasi tekemään töitä.
Kokeile E-epaa, alussa voi ottaa pari kapselia päivässä.
Sitten kun alkaa tuntumaan, että haluaisi halailla jokaista vastaantulijaa/työkaveria, on aika siirtyä yhteen kapseliin päivässä.
Kokeile ruusunjuuriuutetta. Pistää huulet hymyyn ihmeesti! :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole vaan, tietoisesti yksin ja onneton. Se on elämän rikkautta kohdallasi. Pian ymmärrät se jos lopetat turhan perässä vouhkaamisen. Istu alas ja katsele kaunista luontoa . Jos ei sitä ole niin mene sinne missä on.
Tunteesi ovat oikeita niillä on totuuspohjaa kokemusmaailmassasi.
Itse maailmasi olet tulkinnut sellaiseski kuin minä sitä pidät. Totta se ei välttämättä ole, kyse on omasta arvioistasi. Voit ihan itse muuttaaa suhtautumistasi ympäristöösi, yksi tai toisen tuella.
Mä olen asiaa miettinyt vastaavassa tilanteessa. On aivan yhdentkevää loppuuko oma elo huomenna vai puolen tunnin kuluttua minulle itselleni. Lapsien takia on syytä elellä eteenpäin, se on vanhempien tärkein tehtävä. Vastata jälkeläisten hyvinvoinnista heidän aikuisuuteensa asti.
Yksi asia on varma. Kaikki kuolee kerran ja mitäpä siitä.
Minua ahdistaa se, että pitäisi tanttaantua. Se, että näytän vanhalta ei tarkoita sitä että haluaisin käydä kinkkubingossa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt pahastu, mutta ratkaisu on se mikä useisiin muihinkin asioihin. Että mitä jos tekisit asialle jotain?
Työpaikalla ollaan töissä ja työtä tekemässä. On vähän surullista, jos elämäsi tärkeimmät ihmissuhteet ja vuorovaikutus ovat siellä. Hanki elämääsi uusia ystäviä, harrastuskaveita, jotain.
Hakeudu oman alan täydennyskoulutukseen tai vaikka vaihda alaa, jos se niin kovasti tökkii. Hanki harrastus, ala syödä terveellisemmin, ota koira, ala matkustella, perusta blogi, mene naimisiin tai ota ero, konmarita kotisi, osta moottoripyörä, ala vegaaniksi tai ihan mitä vaan, mihin tunnet kutsumusta.
En tiedä onko sulla kriisi. Mun mielestä on ihan normaalia ja tervettä arvioida välillä elämäänsä tuohon tapaan, huomata tarvetta muutokselle ja toteuttaa se.
Jos tarkoitat yksin olemisella sitä, että elät yksin niin silloinhan sinulla on paljon valtaa tehdä muutos elämääsi. Ei tarvitse kysellä muiden mielipiteitä eikä ottaa muita huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla helpotti kun tulin irtisanotuksi töistä.
Sinänsä surullista, mutta olen saanut nyt keskityttyä omiin projekteihin ja samalla saanut elämääni takaisin omia kiinnostuksenkohteita ja mahdollisuuden panostaa niihin kokopäiväisesti.
Olen miettinyt että saattaisin jopa saada harrasteistani uuden ammatin.
Aika näyttää miten käy. Nyt rakennan kuitenkin perustaa uudelle.
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa se, että pitäisi tanttaantua. Se, että näytän vanhalta ei tarkoita sitä että haluaisin käydä kinkkubingossa jne.
Miksi pitäisi tanttaantua? Kuka semmoista vaatii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut pitää virkeänä toteuttamiskelpoiset haaveet, niitä kohti ponnistelu ja onnistumisista nauttiminen. Onpa kyseessä sitten kuntoilu, opiskelu tai vaikka lomamatka. Kokeile sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa se, että pitäisi tanttaantua. Se, että näytän vanhalta ei tarkoita sitä että haluaisin käydä kinkkubingossa jne.
Miksi pitäisi tanttaantua? Kuka semmoista vaatii?
Samaa mieltä kuin edellinen. Minä rupesin käymään festareilla ja klubikeikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ollut ihan kiva jos ap olisi jaksanut kommentoida ketjuun. Väsähditkö tässäkin? 😛
Ap tässä taas. Kiitos hyvistä ja asiallisista vastauksista! Enpä ole kuin satunnaisesti täällä nro 15, minulla on muutakin elämää tässä kuin AV :)
En ole sinkku, ihana perhe löytyy. Enkä myöskään suostu tanttaantumaan, itseasiassa aktiivisesti pyrin sitä välttämään!
En tiedä mistä tämä tukahtuneisuuden tunne kumpuaa.
Ja nro 9 en tosiaan pahastunut, kommenttisi oli hyvin viisas.
Itseasiassa minulla on ihania ystäviä ja perhe, mielenkiintoinen ja haastava vakityö jne. Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta nyt jostain puskista kumpuaa syvä tyytymättömyys itseen ja omaan elämään. Tekisi mieli jättää kaikki taakseen ja aloittaa kaikki alusta. Inhoan tätä tunnetta ja tyytymättömyyttä! Inhoan mielihalujani tämän suhteen!
Olen aloittanut uuden harrastuksen jotta saisin purettua tätä "uudenaloitusvimmaa" johonkin järkevään.
Yksin olemisella tarkoitin, että koen oloni äärettömän yksinäiseksi näiden tuntemusteni kanssa.
Ennen niin tasaisen rauhallinen ja perustyytyväinen nainen on muuttunut joksikin mitä en tunnista. Tai tunnistan itsessäni sen teini-ikäisen minäni...
Korpeaa tämä kipuilu.
.