Aivan yhtäkkiä iski ihan kauhea ikävä exää

Mullakin on, oli ehkä virhe erota. Ei oo parempaa löytynyt 💔

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on, oli ehkä virhe erota. Ei oo parempaa löytynyt 💔

Virhe oli mullakin, mutta erosta on jo pitkä aika ja olen jo tottunut ajatukseen. Yllätti miten näin pitkän ajan jälkeen ihan yhtäkkiä tuli näin kova ikävä... :(

ap.

Anna exäsi olla. Hänellä on jo uusi.

Mitäs jätit! Arvaa vaan miltä exästäsi on tuntunut ja tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jätit! Arvaa vaan miltä exästäsi on tuntunut ja tuntuu.

Niin... Ihan oikeaan osuit. Eikä mun tarvi arvata, kun tiedän, että pahalta pitkään tuntui.

ap.

Se ikävä lähtee pois, kun alat muistamaan miksi erositte. Itse erosin lapseni väkivaltaisesta ja hullusta isästä kun lapsi oli pieni, ja onnistuttiin säilyttämään välit vanhempina, vaikka molemmat mentiin uusiin naimisiin. Yhtä aikainen aviokriisi iski sitten molemmille n.12v erostamme, ja hetken aikaa oikeasti kuvittelin, että se ex olikin se oikea, ja viestiteltiin toisillemme hempeitä. Aika oli kullannut muistot ja näin vaan hyviä puolia potentiaalisessa yhteen paluussa, vaikka siitä ei varsinaisesti ikinä puhuttu, kunhan jauhettiin siitä, miten helpppoa olisi jos voitais olla vanhempina yhdessä.

Parin kk päästä muistin, miksi erosin. Olin yksinäisyyksissäni rakentanut mielikuvia eksäni hyvistä puolista ja aika pian viestittelyssä muistuikin mieleeni mikä sai mut aikanaan raivon partaalle. Ihminen ei muutu, edelleen se oli se sama itsekäs ja omahyväinen egonsa pauloissa oleva ääliö joka viestittelee vaan silloin, kun hän haluaa ja kehuu silloin, kun itse haluaa jotain.Isänä ex on mitä parhain ja huolehtivin.

Lopetettiin se viestittely aloitteestani kun pelkäsin, että ärsyynnyn niin että välit vanhempina jäätyvät. Nyt olen tullut järkiini, enkä todellakaan ottaisi eksää takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on, oli ehkä virhe erota. Ei oo parempaa löytynyt 💔

Tiedän niin tuon tunteen ja sen että oli ehkä todella iso moka erota mutta sitä mahdollisuutta ei saa takaisin. On paljon pahempaa erota "hyvällä mielellä" kuin jos on riitaisa ero ja tappelu ja ilkeys taustalla. On paljon helpompi päästä yli kun toinen on kusipää mutta koitappa sitten kun toinen on ollut hyvä ja asiat muuttuneet niin että uusi suhde vois toimia mutta eksällä on uudet kuviot. Itse olen syrjäytynyt ihmissuhteissa ja suurin ongelma on että kaveripiirit on hajonneet ja uusia kumppaniehdokkaita ei löydy millään. Baarit on aivan viimeisiä paikkoja etsiä mitään vakavaa

-mies

Entistä vaimoa ollut kolme vuotta ikävä. Salaan nykyiseltä tunteeni. Öisin itken hiljaa.