Miten talvella keskiajalla linnaa lämmitettiin?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Puilla takoissa ja suurta osaa ei lämmitetty ollenkaan. Talvisin asuttiin ahtaammin niissä tiloissa, jotka saatiin pidettyä plussan puolella.
Ei niissä mitään takkoja ollut! Sen sijaan linnan alimmassa kerroksessa saatettiin pitää avotulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puilla takoissa ja suurta osaa ei lämmitetty ollenkaan. Talvisin asuttiin ahtaammin niissä tiloissa, jotka saatiin pidettyä plussan puolella.
Ei niissä mitään takkoja ollut! Sen sijaan linnan alimmassa kerroksessa saatettiin pitää avotulta.
Kyllä niissä oli.
Muistaakseni Hämeen linnassa tai Turun linnassa lattiassa kulkee jopa lattialämmitys ns. rouvastuvassa. Eli uuneista johtaa putket lattiaan, joilla lattia sitten lämpeni. Valtavat avotakathan siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puilla takoissa ja suurta osaa ei lämmitetty ollenkaan. Talvisin asuttiin ahtaammin niissä tiloissa, jotka saatiin pidettyä plussan puolella.
Ei niissä mitään takkoja ollut! Sen sijaan linnan alimmassa kerroksessa saatettiin pitää avotulta.
Miksi esim. Turussa ja Olavinlinnassa sitten on ne muuratut takat?
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/521443621/in/photostream/
Kuvia Turun linnan tulisjoista :)
Kylmä oli! Ei ollut varaavia tulisijoja. "Keittiöstä saatettiin johtaa hormi johonkin tilaan, yritettiin johtaa lämpöä. Kylmää ja savuista oli.
Kaikissa tiloissa ei ollut avotakkaa. Ikkunaluukut kiinni vaan ja turkiksissa hytistiin.
Esim. Turun linnassa on ollut alkeellinen keskuslämmitys. Alakerrassa on ollut jumalattoman suuri tulisija, josta lähtee ilmakanavia linnan eri osiin, ja noita pitkin on siirtynyt lämmintä ilmaa. Hyvä kysymys lapsellasi mielestäni.
Tulisijoilla, usein ns avotakkoja, sitten savu johdettiin esim lattioiden alle jolla saatiin lisätehoja irti tulesta. Varaavia takkoja ei keski-aikaan ollut ainakaan Suomen linnoissa.
Seinillä oli paksuja ryijyjä, jotka estivät kylmän kiven kylmää hohkaa.
Linnat oli silti melko pimeitä ja kylmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puilla takoissa ja suurta osaa ei lämmitetty ollenkaan. Talvisin asuttiin ahtaammin niissä tiloissa, jotka saatiin pidettyä plussan puolella.
Ei niissä mitään takkoja ollut! Sen sijaan linnan alimmassa kerroksessa saatettiin pitää avotulta.
Kyllä niissä oli tulisijat/takat eli suora hormi taivaselle. Linnat oli talvella kylmiä ja kosteita ja siksi kuolleisuus oli suuri (tosin muutenkin). Kerrospukeutuminen oli muodissa :-)
Just tulee radio-ohjelmaa Turun linnasta. Alussa sanottiin, että linnassa ei välttämättä asuttu talvella.
Tulisijojen (muurattujen piisien, uunien ja takkojen) lisäksi lattioita ja seiniä vuorattiin tekstiileillä ja taljoilla (joissa sitten asui laumoittain luteita ja kirppuja) ja lisäksi sisätiloisssa usein oli eläimiä myös linnantuvassa jne. Eläimistäkin tuli lämpöä. Mut linnat olivat kylmiä ja usein niistä muutettin (puisiin) ulkorakennuksiin talveksi.
Kaakeliuuneja on Suomessakin jo reformaatioajalta , mutta keskiaikaisista linnoista ei ole löytynyt. Enemmän ne alavat yleistyä 1600-luvun kartanoissa.
Nuo linnat on muuten mielenkiintoisia jo aika pienillekin lapsille.
Kyllä on mukava asua nykyaikaisessa suomalaisessa talossa, on lämmintä ja mukavaa. Toisin kuin Etelä-Euroopassa tai vaikka Englannissa. Siellä on sisällä kylmä aina silloin kun ulkonakin.
Pidettiin vaatteet päällä. Liksi täytyy huomioida että keskiajalla oli ilmasto huomattavasti lämpimämpää kuin nykyään, Suomessakin kasvoi tammimetsiä siihen aikaan.
Kyllä linnoissa oli jotain tulisijoja, keittiössä ainakin, ja jossain takkoja. Lisäksi käytettiin sänkypannuja, eli metallinen suljetun paistinpannun näköinen pitkän varren päässä, jonka sisällä oli kuumia kiviä tai hiiliä, joilla lämmitettiin sänkyjä. Joskus tuotiin huoneiin rautapatoja, jossa oli kuumia hiiliä, ja se antoi lämpöä. Linnojen alakerroksissa pidettiin myös eläimiä, jotka antoi hiukan lämpöä.
Puilla takoissa ja suurta osaa ei lämmitetty ollenkaan. Talvisin asuttiin ahtaammin niissä tiloissa, jotka saatiin pidettyä plussan puolella.