Ovatko ystäviesi ikuisiksi luulemat parisuhteet loppuneet?
Mun ympärillä on alkanut tapahtua tuota. Olen 45 v ja monet ystäväni aloittivat seurustelun joskus 20-vuotiaina ja nyt yhtäkkiä eronneet. Siis nekin joiden ei pitänyt koskaan erota ja joilla on lapsia. Semmoisia oman elämänsä Brangelinoja.
Olen kauhean järkyttynyt, sillä se järkyttää jotenkin turvallisuudentunnetta vaikka olenkin itse sinkku (ja joku voisi luulla että olen vahingoniloinen tai jotain mutten ole). Siis onko tavallistakin erota vielä 20 vuoden jälkeen sun kaveripiirissäsi?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmiset eroaa vielä 20 vuoden jälkeenkin.
Niin aloin miettiä että onko tuo jopa malli kun se nyt tuntuu toistuvan koko ajan. Eli että "ikuiset" parisuhteetkin kestävät vain sen 20 vuotta (mikä on tietysti jo paljon). ap
Eivät ole eronneet. - Toisaalta en tapaa "luulotella" sillä, kuinka kauan kenenkin parisuhde kestää.
No ei ole, (ikävä kyllä ainakin yhden kohdalla). Todella lapsellinen ja minua lytännyt ex-kaveri. Hänelle olisi ihan oikein maistaa eron tuomaa surua, kun surujen aiheuttaminen toiselle ei tuntunut ilmeisesti missään.
Onko ihan normaalia, että hänellä ja hänen miehellään on sama perhepotrettivalokuva (ei siis missään studiossa otettu vaan jossain lomalla) fb-kuvinaan? Ystäväni on sellainen manipuloiva tyyppi, alkaako mieskin jo menettää itsenäisyytensä ja identiteettinsä hänen seurassaan? :O
20 vuotta on pitkä aika ja ihmiset muuttuu. Varmaan iso tekijä on se, että monilla tuon ikäisillä, jotka on vakiintuneet ja perustaneet perheet parikymppisinä, lapset on just muuttaneet omilleen... Siinä sitten 25 vuodn liiton päätteeksi ruvetaan miettimään, jotta mitäs nyt ja ne asiat, mitä halutaan, voi olla todella erilaisia. Se lapsista huolehtiminen on ollut se elämän ja parisuhteen päätehtävä ja kun se "loppuu", ei ehkä olekaan mitään yhteistä enää... omassa lähipiirissä parikin tällaista.
Minun opiskelijakaverini oli täysin vakiintunut ja olin hänen häissäänkin. Tästä seurasi oman talon osto ja kaksi lasta. Muutin Helsinkiin ja hän julisti vihaavansa Helsinkiä.
Ja nyt: hän erosi, löysi uuden naisen ja muutti Helsinkiin :) Noin 45-vuotiaana kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole eronneet. - Toisaalta en tapaa "luulotella" sillä, kuinka kauan kenenkin parisuhde kestää.
Tarkoitan "ikuisilla" sellaisia parisuhteita, joita olet seurannut todella läheltä: ollut jopa mukana kun he tapasivat tai tutustunut heihin jo yläasteellta tai lukiossa kun he aloittivat seurustelun, ollut häissä ja nähnyt lasten syntymän ja tottunut siihen, että nämä parit ovat aina yhdessä. Ja sitten ihan puskista (mun näkökulmasta) ero. ap
Tuossa vaiheessahan sitä erotaankin, jos on menty liian nuorena yhteen. Tuo on se viimeinen vaihe kun on mahdollista kokea olevansa vielä muka nuori. Lisäksi monelle on kertynyt jo vähän omaisuutta ja sosiaalista pääomaa, mikä tuo mahdollisuuden erota kun toisessa ei ole pakko enää roikkua rahan ja sosiaalisen elämän takia.
Kymmenestä parista kaksi on eronnut, mutta niiden parien erot olivat nähtävissä jo silloin 20 vuotta sitten. Täysin toisilleen sopimattomia ihmisiä. Toinen näistä pareista pusersi kolme lasta vaikka ensimmäisen jälkeen olivat jo eroamassa, ei ymmärrä miksi pitkittivät yhteiselämää ja eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole eronneet. - Toisaalta en tapaa "luulotella" sillä, kuinka kauan kenenkin parisuhde kestää.
Tarkoitan "ikuisilla" sellaisia parisuhteita, joita olet seurannut todella läheltä: ollut jopa mukana kun he tapasivat tai tutustunut heihin jo yläasteellta tai lukiossa kun he aloittivat seurustelun, ollut häissä ja nähnyt lasten syntymän ja tottunut siihen, että nämä parit ovat aina yhdessä. Ja sitten ihan puskista (mun näkökulmasta) ero. ap
Tiedän tuollaisia pareja jotka eivät ole vielä eronneet, mutta tulevat kyllä eroamaan, koska on menty liian nuorena yhteen ja toinen on jämähtänyt siihen teiniaikojensa loistoon ja toinen taas mennyt hurjasti eteenpäin. Jos tänä päivänä tutustuisi heihin niin ihmettelisi mitä ovat toisissaan nähneet ja miten ovat edes voineet tavata. Lisäksi melkein jokainen haluaa joskus kokea yksinasumisen ja sinkkuuden ilot ja surut. Jos ei tee sitä 20-vuotiaana, niin tekee sitten 40+ - iässä.
Eivät ole eronneet. - Toisaalta en tapaa "luulotella" sillä, kuinka kauan kenenkin parisuhde kestää. "
-"Tarkoitan "ikuisilla" sellaisia parisuhteita, joita olet seurannut todella läheltä: ollut jopa mukana kun he tapasivat tai tutustunut heihin jo yläasteellta tai lukiossa kun he aloittivat seurustelun, ollut häissä ja nähnyt lasten syntymän ja tottunut siihen, että nämä parit ovat aina yhdessä. Ja sitten ihan puskista (mun näkökulmasta) ero. ap"
Kiitos täsmennyksestä. - Toki omaan tuttavapiiriini kuuluu heitä, joiden avioeroa on ollut erinomaisen vaikea ymmärtää, mutta myös ainakin yksi parisuhde, jonka yhdessä pysymistä me jotkka tunnemme suhteen myös kulissien takaa ihmettelemme ja säälimme.
No kyllä loppui, kun ystäväni mies pitikin enemmän miehistä. Jossain vaiheessa olin pitänyt heitä unelmaparina.
Tuttavapiirissä useampikin pari eronnut neli-viisikymppisinä. Kaikilla eronneilla ollut takanaan pitkä suhde ja taisi olka monella juuri se ensimmäinen pitkä seurustelusuhde.
Kahdesta eronneesta pariskunnasta olisin sanonut, etteivät olleet "koskaan" onnellisia. Silti ero yllätti, koska olivathan olleet jo pitkään huonossa suhteessa ja tuntuivat lähinnä pitävän suhteen huonosta ihan normaalina. Sen sijaan kahden pariskunnan kulissit olivat kunnossa ja vasta eron jälkeen kertoivat avioliittonsa ikävistä puolista.
En ole koskaan luullut kenenkään suhdetta ikuiseksi. Eroaminen on mielestäni normaali elämään kuuluva asia. Se ei järkytä minua millään tasolla. Edes oman parisuhteen loppuminen ei tule minulle yllätyksenä ja järkytyksenä eikä maailmankuvani siitä mullistu eikä särjy. (Säälin kyllä ihmisiä jotka laittavat koko elämänsä jonkun toisen ihmisen niskaan ja luulevat ettei heitä koske eroprosentit ollenkaan. Siinäpä sitten opettelevat itsenäistä elämää keski-ikäisinä.)
Me realistit ollaan aika tympeää seuraa...
Me olimme tuollainen pari, 20 v yhdessä. Kaikki pitivät meitä ikuisina - myös minä itse.
Paljastui, että miehellä olikin ollut naamio vuosien ajan. Oli hymy, aamu ja iltapusut, seksiä...
Erosta on jo vuosia, enkä oikeastaan vieläkään tiedä mikä meni vikaan
On kyllä tuttavapiirissäni eronnut pareja, joiden olisin arvellut olevan vakaalla pohjalla ja ns. ikuisia. Joukossa onmyös pariskunta, joista en oikeastaan edes tykkää, mutta olen silti järkyttynyt ja pahoillaan heidän puolestaan. Kai siinä oman avioliittonsa haavoittuvuuksia peilailee samalla.
Ystävien ja kavereiden parisuhteita en pidä "ikuisina", mutta pari lapsuuden perhetuttupariskuntaa ovat eronneet ja se on tietty aika pysäyttävää. Lapsena jotenkin ajatteli, että nämä perheet "tietysti" pysyvät.
Mun entisistä ajoista on vain meidän parisuhde vielä jäljellä. Eipä tässä kukaan ole ollut ajatuksella, että noi on ikuisesti yhdessä.
Uusissa tuttava pariskunnissa on itseasiassa paljonkin parinkymmenen vuoden suhteita. Miettinyt, että mikä näissä parisuhteissa on yhteistä. Rentous, antavat toisilleen tilaa omiin juttuihin, eivätkä nipota pienistä. Jos vaimo unohtuu pikkujoulujen jälkeen hotelliin saksalaisen työporukan kanssa juomaan jägeria, niin se on vaan sitä, eikä mitään muuta. Luottamus.
Kyllä ihmiset eroaa vielä 20 vuoden jälkeenkin.