Lue keskustelun säännöt.
Tämän päivän toivo
16.12.2016 |
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005008365.html
LAPSENA olin kiinnostunut avaruudesta ja tieteestä. En ole koskaan ollut mikään kamalan hyvä kielissä, mutta matematiikassa olen ollut lahjakas.
Valmistuin lähes 15 vuotta sitten ylioppilaaksi. Jäin silloin kotiseudulle, jossa olisin vieläkin, jos siellä olisi ollut töitä. Päätin kuitenkin vielä neljä vuotta sitten yrittää saavuttaa haaveeni ja pyrin yliopistoon. Pääsin sisään, ja opinnot ovat sujuneet ihan mukavasti. Olen kirjoittanut kandidaatin tutkielman ja pro gradun. Opintopisteitäkin on kolmen ja puolen vuoden jälkeen noin 250. Lisäksi olen omalla alallani tutkimusapulaisena toisessa yliopistossa.
Olin nyt tänä syksynä ruotsin kurssilla, johon valmistautuminen alkoi viime keväänä. Kävin jokaisella luennolla ja opiskelin muiden opintojen ohessa ruotsia. Minut hylättiin kahdesti ruotsin suullisessa tentissä. Syy on ilmeinen: en osaa ruotsia.
Tämän vuoksi en ole vielä kandidaatti, ja koska näin on, opintotukeni katkaistiin joulukuuhun. Maisterivaiheen opintotukea saan vasta, kun olen kandi. En myöskään voi nostaa opintolainaa, koska en ole oikeutettu opintotukeen. Toivoa sopii, että määräaikainen sopimukseni uudistetaan vuodenvaihteessa – muuten minulla ei ole tuloja, kunnes ruotsin kurssi on suoritettu hyväksytysti.
Seuraavan kerran voin yrittää suorittaa ruotsin kurssia ensi huhtikuussa. Minun siis täytyy olla neljä kuukautta rahattomana, jos työt eivät jatku nykyisessä työpaikassa tai en saa muualta töitä.
Neljä viime vuotta olen paiskinut töitä kellon ympäri unelmani eteen ja saavuttanut jo paljon. Olen suoriutunut opinnoissani nopeammin kuin olisi tarvinnut.
Tavoitteeni on työllistyä joko matematiikan tutkijaksi tai ohjelmoijaksi. Jälkimmäiselle uralle ei välttämättä tarvita tutkintoa, joten voin jättää tutkintoni 296 opintopisteeseen, jolloin saan heittää hyvästit unelmalleni eikä yliopisto saa senttiäkään takaisin minuun sijoittamiaan resursseja.
Kummallakaan alalla ei tarvita ruotsin kieltä edes Ruotsissa. En myös aio valita maailman yli 190 valtiosta Pohjoismaita, jos lähden täältä muille maille.
Minua vain hiukan mietityttää se, paljonkohan minun pitäisi uhrata aikaa ja resurssejani yhden neljän opintopisteen kurssin suorittamiseen. Kaksi vuotta? Kolme vuotta? Nyt olen kuluttanut jo puoli vuotta aikaa ilman tuloksia. Kiinnostaisi myös tietää, kuinkahan moni opiskelija joutuu odottamaan valmistumista ylimääräisen puoli vuotta tai enemmän.
296 op
voisin allekirjoittaa saman, paitsi minulla oli järkeä aikoinaan.
Tiesin puutteeni ja aloin suorittamaan kurssia heti ensimmäisenä vuotena. Kävin kurssin lopulta 4 kertaan ja uskon että lopulta minut armahdettiin ja sain kurssista ykkösen.
Kannattaako vaikein kurssi itselle jättää viimeiseksi ?
Kommentit (2)
Tyhmät eivät menesty. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta niin se vain on aina ollut. Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.
Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä. Yhteiskunnan etujen mukaista siis on, että henkilö A, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa sekä pärjää kohtuullisen hyvin ruotsissa, syrjäyttää henkilön B, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa ja on huono ruotsissa siksi että sabotoi ruotsinopetusta. A on nimittäin - oikeasti - lahjakkaampi, aikuisempi ja parempaa kansalaisainesta kuin B, ja A:han kannattaa investoida.
Sosiaalisesti lahjaton nörtti, joka ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja, koska pitää tietokonekomponenttien kanssa nyhräämistä tai elektroniikan kanssa säheltämistä tärkeämpänä, on huonoa kansalaisainesta. Lahjakkailla ihmisillä on oikeus koulutukseen vain ja ainoastaan sillä ehdolla, että he käyttävät lahjakkuuttaan yhteiskuntamme hyväksi, muuten he ovat täyttä painolastia, jota ei kuulukaan päästää opiskelemaan. Ei yhteiskunnalla ole mitään velvollisuutta järjestää moniongelmaisille nörteille ilmaista nörttikoulutusta, elleivät nörtit viitsi tehdä yhtään mitään ottaakseen kontaktia muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Henkilö, joka osaa vain yhden asian todella hyvin eikä sitten yhtään mitään muuta, lasketaan ääritapauksessa jo kliinisesti kehitysvammaiseksi - yleensä käytetään ranskankielistä termiä "idiot savant", osaava idiootti. Tällaisten idioottien paikka ei ole sen alan koulutuksessa, jolla he pärjäävät hyvin, vaan hoitokodissa, kuten muidenkin idioottien. Opetus: erikoisalan osaaminen ei yksin riitä yhteiskuntaan sosiaalistumiseen. Tarvitaan myös yleistaitoja. Ilman niitä paraskin elektroniikkanörtti on pelkkä idiootti, olkoonkin että savantti idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa skipata vauva- palsta, ja alkaa lukee sitä ruattia.
Kiitos sinulle MINUN verovarojeni tuhlaamisesta.