Kosketuksen kaipuu
Olen juuri aloittanut vakavan parisuhteen erään miehen kanssa. Tiedän jo nyt, että tulen elämään koko loppuelämäni hänen kanssaan, jos se minusta on kiinni.
Ongelmani on se, että meinaan pakahtua, kun en pääse fyysisesti miestäni lähelle. Asumme kaukana toisistamme ja näemme siitä syystä todella harvoin. Tarkoituksena kyllä on muuttaa yhteen, kunhan asiat järjestyvät.
Mutta mitä tehdä tälle tunteelle, joka tuntuu ihan fyysisenä kipuna. Kun pitäisi päästä koskettamaan toista ja tuntemaan hänen kosketuksensa. Tuijotella silmiin ja suudella ikuisuuksia. Miten olette saaneet helpotusta tähän olotilaan vai oletteko? Onko kohtalonani vain riutua pois, kun välillä tuntuu, etten enää kestä tätä?
Kommentit (4)
Omalla kohdallani sama tunne kestänyt viimeiset v*tun 10 vuotta.
Itse olen ollut yksin 12 vuotta. Miten kosketuksen puute voi olla niin ongelmallista? Itse en edes muista kosketusta, enkä osaa sitä kaivata. Kaikkeen tottuu.
Olen ollut melkein koko aikuisikäni yksin ja kärsinyt hirvittävästi juuri kosketuksen puutteesta. Luulen masentuneeni osittain sen takia. Mutta kyllä siihenkin tottuu, minkäs teet jos ei miehille kelpaa... haluaisin vähän enemmän kuin pelkkää seksiä. Olen kiltti, fiksu, siisti nainen mutta ikää on jo 40+...
Kiltille miehelle tällainen yksinäisyys on arkipäivää mutta siitä huolimatta sympatiaa ei löydy :(